1327
Joona
vat päästäkseen jälleen kuivalle maalle, mutta eivät voineet, sillä
meri myrskysi vastaan myrskyämistänsä. Ja he huusivat Herraa ja
sanoivat: Voi, Herra, älä anna meidän hukkua tämän miehen hen-
gen tähden äläkä lue syyksemme viatonta verta, sillä sinä, Herra,
teet, niinkuin sinulle otollista on. Sitten he ottivat Joonan ja heitti-
vät hänet mereen, ja meri asettui raivostansa. Ja miehet pelkäsivät
suuresti Herraa, uhrasivat Herralle teurasuhrin ja tekivät lupauksia.
Mutta Herra toimitti suuren kalan nielaisemaan Joonan. Ja Joona
oli kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä. Ja Joona rukoili Her-
raa, Jumalaansa, kalan sisässä ja sanoi: Minä huusin ahdistukses-
sani Herraa, ja hän vastasi minulle. Tuonelan kohdussa minä huu-
sin apua, ja sinä kuulit minun ääneni. Sinä syöksit minut syvyyteen,
merten sydämeen, ja virta ympäröitsi minut, kaikki sinun kuohusi ja
aaltosi vyöryivät minun ylitseni. Minä ajattelin: Olen karkoitettu pois
sinun silmiesi edestä. Kuitenkin minä saan vielä katsella sinun py-
hää temppeliäsi. Vedet piirittivät minut aina sieluun asti, syvyys
ympäröitsi minut, kaisla kietoutui päähäni. Minä vajosin alas vuor-
ten perustuksiin asti, maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni ian-
kaikkisesti. Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta, Herra,
minun Jumalani. Kun sieluni nääntyi minussa, minä muistin Herraa,
ja minun rukoukseni tuli sinun tykösi, sinun pyhään temppeliisi. Ne,
jotka kunnioittavat vääriä jumalia, hylkäävät armonantajansa. Mutta
minä tahdon uhrata sinulle kiitoksen kaikuessa. Mitä olen luvannut,
sen minä täytän. Herrassa on pelastus. Sitten Herra käski kalaa, ja
se oksensi Joonan kuivalle maalle.
Joonalle tuli toistamiseen tämä Herran sana: Nouse ja mene Niini-
veen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sille se saarna, minkä
minä sinulle puhun. Niin Joona nousi ja meni Niiniveen Herran sa-
nan mukaan. Ja Niinive oli suuri kaupunki Jumalan edessä: kolme
päivänmatkaa. Ja Joona käveli kaupungissa aluksi yhden päivän-
matkan ja saarnasi sanoen: Vielä neljäkymmentä päivää, ja Niinive
hävitetään. Niin Niiniven miehet uskoivat Jumalaan, kuuluttivat
paaston ja pukeutuivat säkkeihin, niin suuret kuin pienet. Ja kun
tieto tästä tuli Niiniven kuninkaalle, nousi hän valtaistuimeltaan, rii-
