1305
Hoosea
kaatuman miekkaan kieltensä kiukkuisuuden tähden. Tästä he saa-
vat pilkan Egyptin maassa.
Suuhusi pasuna! Kotkan lailla Herran temppeliä vastaan - sillä he
ovat rikkoneet minun liittoni, ovat luopuneet minun laistani! Minun
puoleeni he huutavat: Minun Jumalani! - Me Israel, me tunnemme
sinut. Israel on hyljännyt hyvän. Vihollinen sitä vainotkoon. He ovat
asettaneet kuninkaita, mutta ei se ole ollut minusta; ovat asetta-
neet ruhtinaita, mutta minä en ole siitä tiennyt. Hopeansa ja kul-
tansa he ovat tehneet epäjumalikseen, että tulisi hävitys. Inhottava
on sinun vasikkasi, Samaria; minun vihani on syttynyt heitä vas-
taan. Kuinka kauan? - Eivät he voi päästä rankaisematta. Sillä Isra-
elista se on tullut: seppä sen on tehnyt, eikä se ole jumala, vaan
pirstaleiksi on menevä Samarian vasikka. Sillä tuulta he kylvävät, ja
myrskyä he leikkaavat. Ei se pääse korrelle, laiho ei tuota jauhoja;
ja minkä ehkä tuottaa, sen muukalaiset nielevät. Nielty on Israel.
He ovat nyt pakanain seassa kelpaamattoman astian arvoiset. Sillä
Assuriin ovat he menneet - villiaasi, joka kulkee yksinänsä. Efraim
ostelee lahjoilla rakasteluja. Ostelkoot vain pakanain seassa, minä
heidät nyt kokoan, ja he alkavat käydä vähäpätöisiksi ruhtinasten
kuninkaan verojen painosta. Koska Efraim on rakentanut paljon alt-
tareita tehdäkseen syntiä, ovat alttarit tulleetkin hänelle synniksi.
Kirjoitinpa minä hänelle lakejani vaikka kymmentuhansin, muukalai-
sina niitä pidetään. Minun uhrilahjoikseni he uhraavat lihaa ja syö-
vät. Ei Herra niihin mielisty. Nyt hän muistaa heidän rikoksensa ja
rankaisee heidän syntinsä: Egyptiin on heidän palattava. Israel on
unhottanut tekijänsä ja rakentanut palatseja, ja Juuda on rakenta-
nut paljon varustettuja kaupunkeja; mutta minä lähetän tulen hänen
kaupunkeihinsa, ja se kuluttaa niiden palatsit.
Älä iloitse, Israel, älä riemuitse, niinkuin muut kansat, sillä sinä olet
haureudessa luopunut Jumalastasi, olet rakastanut portonpalkkoja
kaikilla viljan puimatanterilla. Puimatanner ja viinikuurna eivät heitä
elätä, rypälemehu hänet pettää. Eivät he saa asua Herran maassa,
vaan Efraimin on palattava Egyptiin, ja Assurissa he syövät saas-
taista. Eivät he vuodata viiniä juomauhriksi Herralle, eivätkä heidän
