1293
Daniel
reinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja. Ja kuu-
denkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä
häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän
ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun
asti on oleva sota: hävitys on säädetty. Ja hän tekee liiton ras-
kaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi vuosiviikoksi
hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhis-
tuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodate-
taan hävittäjän ylitse.
Persian kuninkaan Kooreksen kolmantena hallitusvuotena ilmoitettiin
sana Danielille, jota kutsuttiin Beltsassariksi; ja se sana on totuus
ja merkitsee suurta vaivaa. Ja hän ymmärsi sanan, ja hän käsitti
näyn. Niinä päivinä minä, Daniel, murehdin kolmen viikon päivät.
Herkullista ruokaa minä en syönyt, ei liha eikä viini tullut minun
suuhuni, enkä minä voidellut itseäni öljyllä, ennenkuin kolmen viikon
päivät olivat loppuun kuluneet. Ensimmäisen kuun kahdentenakym-
menentenä neljäntenä päivänä minä olin suuren virran, Hiddekelin,
rannalla. Minä nostin silmäni ja näin, ja katso: oli eräs mies, puet-
tuna pellavavaatteisiin ja kupeet vyötettyinä Uufaan kullalla. Hänen
ruumiinsa oli kuin krysoliitti, hänen kasvonsa olivat kuin salaman
leimaus, hänen silmänsä kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jal-
kansa kuin kiiltävän vasken välke; ja hänen sanojensa ääni oli kuin
suuren kansanjoukon pauhina. Ja minä, Daniel, yksin näin sen
näyn, mutta miehet, jotka olivat minun kanssani, eivät näkyä näh-
neet; kuitenkin valtasi heidät suuri pelko, ja he pakenivat ja lymysi-
vät. Ja minä jäin yksin. Ja kun minä näin tämän suuren näyn, meni
minulta kaikki voima; minun verevä muotoni muuttui kaamean nä-
köiseksi, eikä minussa ollut voimaa mihinkään. Ja minä kuulin hä-
nen sanainsa äänen; ja kuullessani hänen sanainsa äänen minä
vaivuin horroksiin kasvoilleni, kasvot maata vasten. Ja katso, käsi
kosketti minua ja ravisti minut hereille, polvieni ja kätteni varaan.
Ja hän sanoi minulle: Daniel, sinä otollinen mies, ota vaari niistä
sanoista, jotka minä sinulle puhun, ja nouse seisomaan, sillä minut
on nyt lähetetty sinun tykösi. Ja hänen puhuessansa minulle tämän
