1276
Daniel
ne. Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja
kulta, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli
vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli kuva-
patsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan. Tämä
oli se uni, ja nyt sanomme kuninkaalle sen selityksen. Sinä, kunin-
gas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut
vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian ja jonka käteen hän on an-
tanut ihmiset, missä ikinä heitä asuu, ja kedon eläimet ja taivaan
linnut, asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi: sinä olet se kultai-
nen pää. Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, joka on
halvempi kuin sinun; ja sitten kolmas valtakunta, joka on vaskea ja
joka hallitsee kaikkea maata. Ja neljäs valtakunta on tuleva, luja
kuin rauta; niinkuin rauta musertaa ja särkee kaiken, niinkuin rauta
murskaa, niin se on musertava ja murskaava ne kaikki. Ja että sinä
näit jalkain ja varvasten olevan osittain savenvalajan savea, osittain
rautaa, se merkitsee, että se on oleva hajanainen valtakunta; kui-
tenkin on siinä oleva raudan lujuutta, niinkuin sinä näit rautaa ole-
van saven seassa. Ja että jalkojen varpaat olivat osaksi rautaa,
osaksi savea, se merkitsee, että osa sitä valtakuntaa on oleva luja,
osa sitä on oleva hauras. Että sinä näit rautaa olevan saven seas-
sa, se merkitsee, että vaikka ne sekaantuvat toisiinsa ihmissieme-
nellä, ne eivät yhdisty toinen toiseensa, niinkuin ei rautakaan se-
kaannu saveen. Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Juma-
la pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja
jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne
muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä
iankaikkisesti, niinkuin sinä näit, että kivilohkare irtautui vuoresta -
ei ihmiskäden voimasta - ja murskasi raudan, vasken, saven, hope-
an ja kullan. Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä tämän
jälkeen on tapahtuva. Ja uni on tosi ja sen selitys luotettava. Sil-
loin kuningas Nebukadnessar lankesi kasvoillensa ja kumartui maa-
han Danielin edessä ja käski uhrata hänelle ruokauhria ja suitsu-
tusta. Kuningas vastasi Danielille ja sanoi: Totisesti on teidän Ju-
malanne jumalien Jumala ja kuningasten herra ja se, joka paljastaa
