1237
Hesekiel
faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja hänen meluaville joukoillensa: Kenen
kaltainen sinä olet suuruudessasi? Katso, Assur oli setri Libanonilla,
kaunislehväinen, taajavarjoinen, korkeakasvuinen, ja sen latva oli ti-
heän lehvistön keskellä. Vedet olivat sen suureksi kasvattaneet,
korkeaksi oli sen saanut syvyys, joka virtoinensa kiersi sen istutus-
maata ja lähetti ojiansa kaikille metsän puille. Sentähden siitä tuli
korkeakasvuisin kaikista metsän puista, se sai haaroja paljon, ja
oksat, joita se levitti, venyivät pitkiksi runsaista vesistä. Sen lehvillä
pesivät kaikki taivaan linnut, sen oksien alla synnyttivät kaikki met-
sän eläimet, ja sen varjossa asuivat kaikki suuret kansat. Kaunis se
oli suuruudessaan, oksiensa pituudessa, sillä sen juuri oli runsasten
vetten ääressä. Eivät olleet setrit sen vertaiset Jumalan puutarhas-
sa, eivät kypressit sen oksien veroiset, eivät plataanit niinkuin sen
haarat. Ei yksikään puu Jumalan puutarhassa ollut sen veroinen
kauneudessa. Minä tein sen niin kauniiksi oksarunsaudessaan, että
kaikki Eedenin puut Jumalan puutarhassa sitä kadehtivat. Sentäh-
den, näin sanoo Herra, Herra: Koska se tuli korkeakasvuiseksi ja
sen latva oli tiheän lehvistön keskellä ja sen sydän ylpistyi sen
korkeudesta, annan minä sen pakanoista mahtavimman käsiin, ja
hän tekee sille, minkä tekee; jumalattomuutensa tähden minä sen
olen karkoittanut. Ja sen hakkasivat muukalaiset, julmimmat paka-
noista, ja heittivät sen maahan. Vuorille ja kaikkiin laaksoihin kaa-
tuivat sen haarat, ja sen oksat murskaantuivat kaikkiin maan pu-
ronotkoihin. Kaikki maan kansat laskeutuivat alas sen varjosta ja
jättivät sen. Sen kaatuneella rungolla asuvat kaikki taivaan linnut, ja
sen oksien ääressä oleskelevat kaikki metsän eläimet - ettei yksi-
kään puu vetten vierellä kasvaisi niin korkeaksi eikä ojentaisi lat-
vaansa pilvien väliin ja etteivät mahtavimmatkaan niistä, ei mitkään,
jotka vettä juovat, olisi pysyväisiä korkeudessaan, sillä ne ovat
kaikki annetut alttiiksi kuolemalle, menemään maan syvyyteen, hau-
taanvaipuneitten pariin yhdessä ihmislasten kanssa. Näin sanoo
Herra, Herra: Sinä päivänä, jona hän astui alas tuonelaan, minä
verhosin syvyyden suruun hänen tähtensä, pidätin virrat, niin että
paljot vedet pysähtyivät juoksussaan, ja puin Libanonin hänen täh-
