Pyhän Marcusen evankelium
Sillä että he kaikki owat panneet niistä/ kuin heille liiaksi oli/ mutta
tämä ompi hänen köyhyydestänsä kaikki mitä hänellä oli/ kaiken hänen
tawaransa pannut.
XIII. Lucu.
13:1 IA quin hen vlosmeni Templist/ sanoi yxi henen Opetuslapsistans/
Mestari/ catzo mingemootoiset kiuet/ ia quin caltaiset rakennuxet ouat
neme?
Ja kuin hän ulos meni templistä/ sanoi yksi hänen opetuslapsistansa/
Mestari/ katso minkä muotoiset kiwet/ ja kuin kaltaiset rakennukset
owat nämä?
13:2 Ja IesuS wastaten sanoi henelle/ Näetkös nemet swret rakennoxet?
Ei iätete kiui kiuen päle ioca ei särijetä.
Ja Jesus wastaten sanoi hänelle/ Näetkös nämät suuret rakennukset?
Ei jätetä kiwi kiwen päälle joka ei särjetä.
13:3 Ja coska hen istui ölio mäelle Templin cohdalla/ kysyit henelde
erinens Petari ia Jacobus ia Johannes ia Andreas/ Sanos meille coska
nemet tapachtuuat?
Ja koska hän istui Öljymäellä templin kohdalla/ kysyit häneltä erinensä
Petari ja Jakobus ja Johannes ja Andreas/ Sanos meille koska nämät
tapahtuwat?
13:4 Ja mite mercki on/ coska nemet caiki päteteen?
Ja mitä merkki on/ koska nämät kaikki päätetään?
13:5 Nin IesuS wastaten heite rupeis sanoman/
Niin Jesus wastaten heitä rupesi sanomaan/
13:6 Catzocat ettei iocu teite petä/ Sille ette mo'da tuleuat minu'
nimeeni sanoden/ Mine olen CHRISTUS. Ja petteuet monda.
Katsokaat ettei joku teitä petä/ Sillä että monta tulewat minun nimeeni
sanoen/ Minä ole KRISTUS. Ja pettäwät monta.
13:7 Mutta coska te cwletta Sotija/ ia Sotain sanomita/ Nin elkette
pelietkö/ Sille ette ne pite tapachtuman/ waan ei cochta loppu ole.
