P. Marcusen Euangelium.
V Lucu
5:1 JA he tulit ylitze meren/ ninen Gadarenein makundan/
Ja he tulit ylitse meren/ niiden Gadarenein maakunnan/
5:2 ia quin hen Hahdest vlgosmeni/ cochta henen cochtasi Haudhoista yxi Inhiminen Sastaisel Hengel riuattu/ iolla oli maia Haudhoisa.
ja kuin hän haahdesta ulos meni/ kohta hänen kohtasi haudoista yksi ihminen saastaisella hengellä riiwattu/ jolla oli maja haudoissa.
5:3 Ja eikengen woinut he'de cahleilla sitoa/
Ja ei kenkään woinut häntä kahleilla sitoa/
5:4 sille että hen oli vsein Jalcapuis ia Cahleis sidhottuna/ ia Cahleet oli serckenyt/ ia Jalcapuudh rickonut/ ia eikengen woinut hende asetta.
sillä että hän oli usein jalkapuissa ja kahleissa sidottuna/ ja kahleet oli särkenyt/ ja jalkapuut rikkonut/ ja ei kenkään woinut häntä asettaa.
5:5 Ja hen oli aina öte ia peiue Woorisa ia Haudhoisa parckui/ ia hosui itzens kiuille.
Ja hän oli aina yötä ja päiwää wuorissa ja haudoissa parkui/ ja hosui itsensä kiwillä.
5:6 Coska hen nyt taamban näki Iesusen/ ioxi hen/ ia cumarsi hende/ ia hutain swrella änelle/ sanoi/
Koska hän nyt taampana näki Jesuksen/ juoksi hän/ ja kumarsi häntä/ ja huutain suurella äänellä/ sanoi/
5:7 Mite minun ombi sinun cansas Iesu/ sen corckeiman Jumalan Poica? mine wannotan sinua Jumalan cautta/ etet sine minua waiwaisi.
Mitä minun ompi sinun kanssasi Jesus/ sen Korkeimman Jumalan Poika? minä wannotan sinua Jumalan kautta/ ettet sinä minua waiwaisi.
5:8 Nin hen sanoi henelle/ Uloslehdhe sine Sastainen Hengi Inhimisest.
Niin hän sanoi hänelle/ Ulos lähde sinä saastainen henki ihmisestä.
5:9 Ja hen kysyi henelde/ Mike sinun Nimes on? Ja hen wastasi sanoden henelle/ Legio minun Nimen on/ sille meite ombi monda.
Ja hän kysyi häneltä/ Mikä sinun nimesi on? Ja hän wastasi sanoen hänelle/ Legio minun nimeni on/ sillä meitä ompi monta.
5:10 Ja hen rucoli palio hende/ ettei hen poisleheteisi hende sijte makunnasta.
Ja hän rukoili paljon häntä/ ettei hän pois lähetettäisi häntä siitä maakunnasta.
5:11 Nin oli sine woortein tyken swri Sica Lauma laitumellans/
Niin oli siinä wuorten tykönä suuri sikalauma laitumellansa/
5:12 Ja rucolit hende caiki ne Perchelet sanoden/ Laske meite sikohin/ että me heiden sisellens menisim.
Ja rukoilit häntä kaikki ne perkeleet sanoen/ Laske meitä sikoihin/ että me heidän sisällensä menisimme.
5:13 Ja cochta Iesus salli heiden. Ja ne sastaiset Henget vlosmenit/ ia sikain sisellemenit. Ja se Lauma söxihin cohdastans merehen. Ja oli heite Lehes caxi tuhatta/ Ja läkehdyit merehen.
Ja kohta Jesus salli heidän. Ja ne saastaiset henget ulosmenit/ ja sikain sisälle menit. Ja se lauma syöksihin kohdastansa merehen. Ja oli heitä lähes kaksi tuhatta/ ja läkähdyit merehen.
5:14 Mutta ne sikurit poispakenit/ ia sanoman satid Caupungihin ia maan kylijn. Ja he vlosmenit catzoman mite tapachtunut oli/
Mutta ne sikurit pois pakenit/ ja sanoman sait kaupunkihin ja maan kyliin. Ja he ulos menit katsomaan mitä tapahtunut oli/
5:15 ia tulit IesuSEN tyge/ ia neit henen/ ioca Perchelelda oli riuattu/ istuuan ia wateitun/ ia toimelissa/ iolla se Legio oli ollut/ ia he pelkesit.
ja tulit Jesuksen tykö/ ja näit hänen/ joka perkeleeltä oli riiwattu/ istuwan ja waatetun/ ja toimelissa/ jolla se legio oli ollut/ ja he pelkäsit.
5:16 Ja ne sanelit heille iotca sen nähnyet olit/ mite sen riuatun Perchelelda tapachtunut oli/ ia sighoista.
Ja ne sanelit heille jotka sen nähneet olit/ mitä sen riiwatun perkeleeltä tapahtunut oli/ ja sioista.
5:17 Ja he rupesit hende rucoleman/ poismenemen heiden maaldans.
ja he rupesit häntä rukoileman/ pois menemän heidän maaltansa.
5:18 Ja quin hen astui Hachten/ nin se ioca oli Perchelelde riuattu rucoli/ että hen mahdais henen cansans olla/
Ja kuin hän astui haahteen/ niin se joka oli perkeleeltä riiwattu rukoili/ että hän mahtaisi hänen kanssansa olla/
5:19 Mutta ei IesuS hende sallinut/ waan sanoi henelle/ Mene cotias omais tyge/ ia ilmoita heille quinga swren hyuenteghon HERRA on tehnyt sinun cansas/ ia on armachtanut sinu' päles.
Mutta ei Jesus häntä sallinut/ waan sanoi hänelle/ Mene kotiasi omiesi tykö/ ja ilmoita heille kuinka suuren hywän teon HERRA on tehnyt sinun kanssasi/ ja on armahtanut sinun päällesi.
5:20 Ja hen poismeni/ ia rupeis sarnaman nijsse Kymenes Caupungis/ quinga swren hyuentegon IesuS oli henelle tehnyt. Ja caiki imechtelit.
Ja hän pois meni/ ja rupeis saarnaaman niissä kymmenessä kaupungissa/ kuinka suuren hywän teon Jesus oli hänelle tehnyt. Ja kaikki ihmettelit.
5:21 Ja quin Iesus taas ylitzemeni Hahdella toiseen rantaan/ cokounsi palio Canssa henen tygens/ ia oli lesse merta.
Ja kuin Jesus taas ylitse meni haadella toiseen rantaan/ kokoontui paljon kanssa hänen tykönsä/ ja oli läsnä merta.
5:22 Ja catzo/ Nin tuli yxi Sinagogan Pämies/ Jairus nimelde/ ia quin hen näki henen/ langesi hen henen ialcains tyge/
Ja katso/ Niin tuli yksi synagogan päämies/ Jairus nimeltään/ ja kuin hän näki hänen/ lankesi hän hänen jalkainsa tykö/
5:23 ia rucoli hende palio sanoden/ Minun Tytteren wimeisillens ombi/ mine rucolen ettäs tulisit/ ia panisit Kätes henen pälens/ että hen paranis ia eläis.
ja rukoili häntä paljon sanoen/ Minun tyttäreni wiimeisillänsä ompi/ minä rukoilen ettäs tulisit/ ja panisit kätesi hänen päällensä/ että hän paranisi ja eläisi.
5:24 Nin hen meni henen cansans/ ia palio Canssa seurasi hende/ ia ahdistit.
Niin hän meni hänen kanssansa/ ja paljon kansaa seurasi häntä/ ja ahdistit.
5:25 Ja yxi waimo/ ioca oli sairastanut punaista Tautia io caxitoistakymende aiastaica/
Ja yksi waimo/ joka oli sairastanut punaista tautia jo kaksitoistakymmentä ajastaikaa/
5:26 ioca oli palio kerssinyt monilda Läkerilde/ ia oli culuttanut caiken Hywuydens/ ia ei miteken apu tundenut/ waan palio pahembi tuli henen cansans/
joka oli paljon kärsinyt monilta lääkäriltä/ ja oli kuluttanut kaiken hywyytensä/ ja ei mitäkään apua tuntenut/ waan paljon pahempi tuli hänen kanssansa/
5:27 Quin hen cwli IesuSESTA/ tuli hen ioukon seas taka/ ia rupesi henen Waatteinsa/
Kuin hän kuuli Jesuksesta/ tuli hän joukon seassa takaa/ ja rupesi hänen waatteisiinsa/
5:28 Sille hen sanoi/ Jos mine waiwoin henen Waatteinsa rupeisin/ nin mine paranen.
Sillä hän sanoi/ Jos minä waiwoin hänen waatteisiinsa rupeisin/ niin minä paranen.
5:29 Ja cochta henen weri lechtens quiuettui/ Ja hen tunsi Rumihistans/ että hen oli henen Witzauxestans parattu.
Ja kohta hänen werilähteensä kuiwettui/ Ja hän tunsi ruumiistansa/ että hän oli hänen witsauksestansa parattu.
5:30 Ja IesuS cochta tunsi itzesens sen auwun/ ioca heneste vloskieunyt oli/ ia kiensi hene's Canssan seasa ia sanoi/ Cuka minun Watteini rupeisi?
Ja Jesus kohta tunsi itsessänsä sen awun/ joka hänestä ulos käynyt oli/ ja käänsi hänen kansan seassa ja sanoi/ Kuka minun waatteini rupesi?
5:31 Ja henen Opetuslapsens sanoit henelle/ Sine näget että Canssa sinua ymberins ahdista/ ia sine sanot? Cuca minuun rupesi?
Ja hänen opetuslapsensa sanoi hänelle/ Sinä näet että kansa sinua ympäriinsä ahdistaa/ ja sinä sanot? Kuka minuun rupesi?
5:32 Ja hen ymberinscatzoi/ että hen näkis sen/ ioca sen teki.
Ja hän ympärinsä katsoi/ että hän näkisi sen/ joka sen teki.
5:33 Mutta waimo pelkesi ia wapitzi/ Sille hen tiesi mite henen cochtaansa tapachtunut oli/ Nin hen tuli ia langesi henen eteens/ ia sanoi henelle caiken totudhen.
Mutta waimo pelkäsi ja wapisi/ Sillä hän tiesi mitä hänen kohtaansa tapahtunut oli/ Niin hän tuli ja lankesi hänen eteensä/ ja sanoi hänelle kaiken totuuden.
5:34 Mutta hen sanoi henele/ Tytteren/ sinun vskos sinun wapautti/ Mene rauhan cansa/ ia ole terueh sinun witzauxestas.
Mutta hän sanoi hänelle/ Tyttäreni/ sinun uskosi sinun wapautti/ Mene rauhan kanssa/ ja ole terwe sinun witsauksestasi.
5:35 Quin hen wiele puhui/ nin tulit mwtamat Sinagogan pämiehelde/ iotca sanoit/ Sinun tytteres on coollut/ mites sillen Mestarita waiwat?
Kuin hän wielä puhui/ niin tulit muutamat synagogan päämieheltä/ jotka sanoit/ Sinun tyttäresi on kuollut/ mitäs silleen Mestaria waiwaat?
5:36 Nin IesuS cochta sen sanan cwltuans quin sanottijn/ sanoi Sinagogan pämihelle/ Ele pelke/ waiwoin vskoo.
Niin Jesus kohta sen sanan kuultuansa kuin sanottiin/ sanoi synagogan päämiehelle/ Älä pelkää/ waiwoin usko.
5:37 Ja ei hen sallinut että iocu hende piti seuraman/ waan Petari ia Jacobus/ ia Johannes Jacobin welij.
Ja ei hän sallinut että joku häntä piti seuraaman/ waan Petari ja Jakobus/ ja Johannes Jakobin weli.
5:38 Ja hen tuli Sinagogan pämiehen hoonesen/ ia näki sen tohun/ ia ne iotca idkit ia parghuit sangen/
Ja hän tuli synagogan päämiehen huoneeseen/ ja näki sen touhun/ ja ne jotka itkit ja parkuit sangen/
5:39 Ja hen sisellemeni/ ia sanoi heille/ Mite te messet ia idkette? Ei pika ole collut/ waan macapi.
Ja hän sisälle meni/ ja sanoi heille/ Mitä te mesoat ja itkette? Ei piika ole kuollut/ waan makaapi.
5:40 Ja he nauroit hende. Mutta quin hen oli caiki vlosaianut/ nin hen cansans otti pican Isen ia Eitin/ ia ne iotca henen cansans olit/ ia sinne sisellemeni/ cussa pica macasi/ ia ruueten pican käteen/ sanoi henelle/
Ja he nauroit häntä. Mutta kuin hän oli kaikki ulos ajanut/ niin hän kanssansa otti piian isän ja äitin/ ja ne jotka hänen kanssansa olit/ ja sinne sisälle meni/ kussa piika makasi/ ja ruweten piian käteen/ sanoi hänelle/
5:41 Talitha cumi/ se on somexi sanottu/ Pica/ mine sanon sinulle/ Nouse yles. Ja cochta pica ylesnousi/ ia keui.
Talitha kumi/ se on suomeksi sanottu/ Piika/ minä sanon sinulle/ Nouse ylös. Ja kohta piika ylös nousi/ ja käwi.
5:42 Sille hen oli cahdentoistakymenen aijastaikanen.
Sillä hän oli kahdentoistakymmenen ajastaikainen.
5:43 Ja he hämmestuit swrella hämmestuxella. Ja hen haastoi heite hartasti/ ettei kengen site pideisi tietemen/ ia käski anda henelle söteuete.
Ja he hämmästyit suurella hämmästyksellä. Ja hän haastoi heitä hartaasti/ ettei kenkään sitä pitäisi tietämän/ ja käski antaa hänelle syötäwää.