P. Marcusen Euangelium.
Toinen Lucu.
2:1 JA taas mwtamain peiuein ielkin/ sisellemeni hen Capernaumin/ Ja se tuli cwluxi/ että hen hones oli.
Ja taas muutamain päiwäin jälkeen/ sisälle meni hän Kapernaumiin/ Ja se tuli kuulluksi/ että hän huoneessa oli.
2:2 Ja cochta cokounsit monda/ nin ettei io ne sijat/ quin Ouen tykene olit/ heite wetänyet/ ia hen puhui heille sarnan.
Ja kohta kokoontui monta/ niin ettei jo ne sijat/ kuin owen tykönä olit/ heitä wetäneet/ ja hän puhui heille saarnan.
2:3 Ja tulit henen tygens wiedhen ychte Ramba/ ioca nelielde cannettin.
Ja tulit hänen tykönsä wieden yhtä rampaa/ joka neljältä kannettiin.
2:4 Ja quin eiuet he woinuet hende lehestyue canssan tehden/ nin he kiskoit honecten caton/ ioissa hen oli/ ia lepitzencaiwoit caton/ ia kieusille alaslaskit wooten/ iossa se Ramba macasi.
Ja kuin eiwät he woineet häntä lähestyä kansan tähden/ niin he kiskoit huoneitten katon/ jossa hän oli/ läwitse kaiwoit katon/ ja köysillä alaslaskit wuoteen/ jossa se rampa makasi.
2:5 Quin nyt Iesus neki heiden wskons/ sanoi hen Rammalle/ Poican/ sinun synnis andexiannetan sinulle.
Kuin nyt Jesus näki heidän uskonsa/ sanoi hän rammalle/ Poikani/ sinun syntisi anteeksiannetaan sinulle.
2:6 Nin olit sielle mwtamat Kirianoppenuist/ istudhen/ ia aijattelit heiden sydhemisens/ Mite teme nein pilca puhupi?
Niin olit siellä muutamat kirjanoppineista/ istuen/ ja ajattelit heidän sydämissänsä/ Mitä tämä näin pilkkaa puhuupi?
2:7 Cuca woipi synnit andeexianda/ mutta ainoa Jumala?
Kuka woipi synnit anteeksi antaa/ mutta ainoa Jumala?
2:8 Ja cochta quin Iesus tunsi Hengesens/ että he nin aiattelit itzellens/ sanoi hen heille. Mite te neite aiattelette teiden sydhemisen?
Ja kohta kuin Jesus tunsi hengessänsä/ että he niin ajattelit itsellensä/ sanoi hän heille. Mitä te näitä ajattelette teidän sydämissän?
2:9 Cumbi on keuiembi sanoa sillen rammalle/ synnit andexiannetaan sinulle/ taicka sano/ Nouse ota sinun wotes/ ia mene?
Kumpi on keweämpi sanoa sillen rammalle/ synnit anteeksi annetaan sinulle/ taikka sanoa/ Nouse ota sinun wuoteesi/ ja mene?
2:10 Mutta senpäle että teiden pite tietemen/ että Inhimisen Poialla/ ombi woima maan päle syndi andexianda/ nin hen sanoi Rammalle/
Mutta sen päälle että teidän pitää tietämän/ että Ihmisen Pojalla/ ompi woima maan päällä synti anteeksi antaa/ niin hän sanoi rammalle/
2:11 Sinulle mine sanon/ nouse ota wootes ia mene cotias.
Sinulle minä sanon/ nouse ota wuoteesi ja mene kotiasi.
2:12 Ja cochta hen nousi otti wootens ia wlgosmeni caikein nähden/ nin että he caiki hemmestyit ia cunnioitzit Jumalata sanoden/ Emme me ikenens semmotoista nähneet.
Ja kohta hän nousi otti wuoteensa ja ulosmeni kaikkein nähden/ niin että he kaikki hämmästyit ja kunnioitsit Jumalata sanoen/ Emme me ikänänsä semmotoista nähneet.
2:13 Ja hen wlgoslexi/ taas meren poleen/ ia caiki Canssa tuli henen tygens/ ia hen opetti heite.
Ja hän ulosläksi/ taas meren puoleen/ ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä/ ja hän opetti heitä.
2:14 Ja quin Iesus ohitzemeni/ näki hen Leuin Alphein poian/ istuuan Tullin tykene/ ia sanoi henelle/ Seura minua.
Ja kuin Jesus ohitse meni/ näki hän Lewin Alphein pojan/ istuwan tullin tykönä/ ja sanoi hänelle/ Seuraa minua.
2:15 Ja hen ylesnousi/ seurasi hende. Ja se tapachtui/ coska hen atrioitzi henen honesans monda mös Publicani ia Syndiste ynne atroitzit Iesusen/ ia henen Opetuslastens cansa/ sille nijte oli monda iotca hende olit seuraneet.
Ja hän ylösnousi/ seurasi häntä. Ja se tapahtui/ koska hän aterioitsi hänen huoneessansa monta myös publikaania ja syntistä ynnä aterioitsit Jesuksen/ ja hänen opetuslastensa kanssa/ sillä niitä oli monta jotka häntä olit seuranneet.
2:16 Ja ne Kirianoppeneet ia Phariseuset quin he neit henen söuen Publicanein ia Syndiste' cansa/ sanoit he henen Opetuslapsillens/ Mixi hen sööpi ia ioopi Publicanein ia Synneisten cansa?
Ja ne kirjanoppineet ja phariseukset kuin he näit hänen syöwän publikanein ja syntisten kanssa/ sanoit he hänen opetuslapsillensa/ Miksi hän syöpi ja juopi publikanein ja syntisten kanssa?
2:17 Coska Iesus sen cwli/ sanoi hen heille. Ei taruitze ne Teruet läkerite/ mutta ne Sairahat. Em mine ole tullut cutzuman wanhurskaita/ mutta synnisite parannoxelle.
Koska Jesus sen kuuli/ sanoi hän heille. Ei tarwitse ne terweet lääkäriä/ mutta ne sairaat. En minä ole tullut kutsumaan wanhurskaita/ mutta syntisiä parannukselle.
2:18 Ja ne Johannesen ia Phariseusten Opetuslapset paastosit palio/ Ja nin he tulit ia sanoit henelle/ Mixi Johannesen ia Phariseusten Opetuslapset paastouat/ mutta sinun Opetuslapses eiuet paasto?
Ja ne Johanneksen ja phariseusten opetuslapset paastosit paljon/ Ja niin he tulit ja sanoit hänelle/ Miksi Johanneksen ja phariseusten opetuslapset paastoawat/ mutta sinun opetuslapsesi eiwät paastoa?
2:19 Ja sanoi heille Iesus/ Quinga Hääcansa taita paastota/ nincauuan quin Ylke on heiden cansans? Quincauuan Ylke on heiden cansans ei he woi paastota.
Ja sanoi heille Jesus/ Kuinka hääkansa taitaa paastota/ niinkauan kuin ylkä on heidän kanssansa? Kuin kauan ylkä oon heidän kanssansa ei he woi paastota.
2:20 Mutta ne peiuet tuleuat/ coska Ylke heilde poisotetan/ ia silloin nijne peiuine he paastouat.
Mutta ne päiwät tulewat/ koska ylkä heiltä pois otetaan/ ja silloin niinä päiwinä he paastoawat.
2:21 Eikengen wtta Paicka ombele wanhan waattein/ mutoin se wsi Paicka reuäise quitengin sijte wanhasta/ ia lepi tule pahemaxi.
Ei kenkään uutta paikkaa ompele wanhan waatteihin/ muuton se uusi paikka rewäisee kuitenkin siitä wanhastä ja läpi tulee pahemmaksi.
2:22 Ja eikengen pane Norta wina wanhoin Leilijn/ mutoin se nori wina särcke Leilit ia wina haaskandu/ ia Leilit huckanduuat/ mutta noori wina pite pandama' wsijn Leilijn.
Ja ei kenkään pane nuorta wiinaa wanhoihin leileihin/ muutoin se nuori wiina särkee leilit ja wiina haaskaantuu/ ja leilit hukkaanuwat/ mutta nuori wiina pitää pantaman uusiin leiliin.
2:23 Ja se tapachtui että hen Sabbathina keui Laihoin lepitze/ ia rupesit henen Opetuslapsens tien ohes tehckepeite catkoimahan/
Ja se tapahtui että hän sabbathina käwi laihoin läwitse/ ja rupesit hänen opetuslapsensa tien ohessa tähkäpäitä katkomahan/
2:24 Ja ne Phariseuset sanoit henelle/ Catzos mixi he tekeuet Sabbathina quin ei soui?
Ja ne phariseukset sanoit hänelle/ Katsos miksi he tekewät sabbathina kuin ei sowi?
2:25 Ja hen sanoi heille/ Ettekö te ole ikenens lukeneet mite Dauid hädhillens teki coska hen isoisi/ ia ne iotca henen cansans olit?
Ja hän sanoi heille/ Ettekö te ole ikänänsä lukeneet mitä Dawid hädällänsä teki koska hän isosi/ ja ne jotka hänen kanssansa olit?
2:26 Quinga hen sisellemeni Jumalan Honesen/ sen ylimeisen Papin Abiatharin aican/ ia söi * Näkyleiuet/ ioita eikengen mactanut södhe/ mutta wan Papit/ Ja hen annoi mös ninen/ iotca henen cansans olit.
Kuinka hän sisälle meni Jumalan huoneeseen/ sen ylimmäisen papin Abiatharin aikaan/ ja söi näkyleiwät/ joita eikenkään mahtanut syödä/ mutta waan papit/ Ja hän antoi myös niiden/ jotka hänen kanssansa olit.
2:27 Ja hen sanoi heille/ Sabbathi on Inhimiste warten techty/ ia ei Inhiminen Sabbathi warten.
Ja hän sanoi heille/ Sabbathi on ihmistä warten tehty/ ja ei ihminen sabbathia warten.
2:28 Nin ombi mös Inhimisen Poica Herra Sabbathin päle.
Niin ompi myös Ihmisen Poika Herra sabbathin päälle.
* Näkyleiuet ) cutzutan Hebraican taualla >Panis >facierum/ se ombi se Leipe/ quin aina on silmein edes/ ninquin Jumalan sanat aina meiden Sydhemen edes ölle ia peiuel oleman pite Psal. 23.