Se Toinen P. Paualin Epistola Corintherin tyge.
IV. Lucu.
4:1 SEnteden/ ette meille sencaltainen Wirca on/ senpereste quin Armo meide' cochtan tullut on/ nin eipe me wäsy/
Sentähden/ että meillä senkaltainen wirka on/ sen perästä kuin armo meidän kohtaan tullut on/ niin eipä me wäsy/
4:2 waan weltem mös ne * salaiset Häpiet/ ia eipe me waella caualuxen cansa/ eikä mös petoxella Jumalan sana pitele/ waan me ilmoitam totudhen/ ia hyuesti osotam meiten caikein Inhimisten Omantunnon cochtan Jumalan edes.
waan wältämme myös ne salaiset häpeät/ ja eipä me waella kawaluksen kanssa/ eikä myös petoksella Jumalan sanaa pitele/ waan me ilmoitamme totuuden/ ja hywästi osoitamme meitän kaikkein ihmisten omantunnon kohtaan Jumalan edessä.
4:3 Jos nyt meiden Euangelium on peitetty/ nin se on heisse peitetty iotca cadhotetaan/
Jos nyt meidän ewankelium on peitetty/ niin se on heissä peitetty jotka kadotetaan/
4:4 Joissa temen Maliman Jumala ombi ninen wskomattodhen taidhot soghaisnut/ ettei Euangeliumin paiste heille pidheis walghistaman Christusen kircaudhesta/ Joca ombi Jumalan Cuua.
Joissa tämän maailman jumala ompi niiden uskomattomien taidot sokaissut/ ettei ewankeliumin paiste heille pitäisi walkistaman Kristuksen kirkkaudesta/ Joka ompi Jumalan kuwa.
4:5 Sille eipe me itze meiten sarna/ waan Christust Jestust/ Ette hen on HERRA/ Mutta me teiden Paueliat Iesusen teden.
Sillä eipä me itse meitän saarnaa/ waan Kristusta Jesusta/ Että hän on HERRA/ Mutta me teidän palwelijat Jesuksen tähden.
4:6 Sille ette Jumala/ ioca keski walkiudhen wlos pimeydhesta paista/ se ombi ydhen kircan walkiudhen meiden sydhemihin andanut/ ette meiden cauttan * paistais se walkeus/ quin Jumalan kircaudhen tundemisesta tule/ Iesusen Christusen Casuoisa.
Sillä että Jumala/ joka käski walkeuden ulos pimeydestä paistaa/ se ompi yhden kirkkaan walkeuden meidän sydämihin antanut/ että meidän kauttan paistaisi se walkeus/ kuin Jumalan kirkkauden tuntemisesta tulee/ Jesuksen Kristuksen kaswoissa.
4:7 Mutta meille ombi sencaltainen Tauara sauisis Astioissa/ senpäle/ ette se ylenpaldinen woima pite olema' Jumalalda/ ia ei meiste.
Mutta meille ompi senkaltainen tawara sawisissa astioissa/ sen päälle/ että se ylenpalttinen woima pitää oleman Jumalalta/ ja ei meistä.
4:8 Meille ombi iocapaicas ahdistos/ Mutta eipe me ikeuöitze. Meille ombi packo/ Mutta eipe me wäsy.
Meillä ompi joka paikassa ahdistus/ Mutta eipä me ikäwöitse. Meillä ompi pakko/ Mutta eipä me wäsy.
4:9 Me kerssime waino/ Mutta eipe me ylenanneta. Me alaspaineta'/ Mutta eipe me poishucu.
Me kärsimme wainoa/ Mutta eipä me ylenanneta. Me alas painetaan/ Mutta eipä me pois huku.
4:10 Me ymberinswienme aina HERRAN Iesusen Coolema meiden Rumisan/ Senpäle ette mös se Herran Iesusen Eleme meiden Rumisan pite ilmoitettaman.
Me ympärinsä wiemme aina HERRAN Jesuksen kuolemaa meidän ruumiissan/ Sen päälle että myös se Herran Jesuksen elämä meidän ruumiissan pitää ilmoitettaman.
4:11 Sille ette me/ iotca eleme/ aina ylenannetaan Coolemahan Iesusen tedhen/ Senpäle ette mös Iesusen Eleme pite ilmoitettaman meiden Cooleuaisen Lihan päle.
Sillä että me/ jotka elämme/ aina ylenannetaan kuolemahan Jesuksen tähden/ Sen päälle että myös Jesuksen elämä pitää ilmoitettaman meidän kuolewaisen lihan päälle.
4:12 Senteden/ nin on nyt se Coolema woimalinen meisse/ Mutta Eleme teisse.
Sentähden/ niin on nyt se kuolema woimallinen meissä/ mutta elämä teissä.
4:13 Mutta senwoxi ette meille ombi saman Uskon Hengi/ sen ielken quin kiriotettu on Mine Uskon/ senteden mine puhun. Nin me mös vskoma/ senteden me mös puhuma/
Mutta sen wuoksi että meillä ompi saman uskon Henki/ sen jälkeen kuin kirjoitettu on Minä uskon/ sentähden minä puhun. Niin me myös uskomme/ sentähden me myös puhumme/
4:14 ia tiedhem sen ioca HERRAN IesuSEN ylesheretti/ hen mös meite ylesherettepi Iesusen cautta/ ia asettapi meite ynne teiden secan.
ja tiedämme sen joka HERRAN Jesuksen ylös herätti/ hän myös meitä ylös herättääpi Jesuksen kautta/ ja asettaapi meitä ynnä teidän sekaan.
4:15 Sille ette caiki tapachtu teiden techten/ Senpäle ette se ylenpaltinen Armo/ monein Kijtoxen cautta/ pite runsasta tuleman Jumalan ylistoxexi.
Sillä että kaikki tapahtuu teidän tähden/ Senpäälle että se ylenpalttinen armo/ monien kiitoksen kautta/ pitää runsaasti tuleman Jumalan ylistykseksi.
4:16 Senteden eipe me wäsy/ waicka ehcke meiden wlcoinen Inhiminen turmellaan/ Nin se siselinen quitengi peiue peiuelde wdhistetan.
Sentähden eipä me wäsy/ waikka ehkä meidän ulkoinen ihminen turmellaan/ Niin se sisällinen kuitenkin päiwä päiwältä uudistetaan.
4:17 Sille meiden Waiuan/ quin on aijalinen ia keuie saattapi ydhen ijancaikisen ia ilman märettomen waitzeuan Cunnian/
Sillä meidän waiwan/ kuin on ajallinen ja keweä saattaapi yhden iankaikkisen ja ilman määrättömän wallitsewan kunnian/
4:18 meille iotca ei catzo ninen näkyueisten päle/ waan ninen nakymettomein. Sille iotca näkyueiset ouat ne aijaliset ouat/ Mutta iotca näkymäte ouat/ ne ijancaikiset ouat.
meille jotka ei katso niiden näkywäisten päälle/ waan niiden näkymättömäin. Sillä jotka näkywäiset owat ne ajalliset owat/ Mutta jotka näkymättä owat/ ne iankaikkiset owat.
* Salaiset ) Tesse hen nijte wäri Opetaita ia Apostolit kylken lycke/ iotca wlconaisesta caunit kijldeuet.
Mutta siselde he ouat teunens ilkeytte * Paistais ) se on/ meiden pite paistaman ia sarnaman/ quinga Jumalan Armo tutan/ Christusesa meille osotettu/ Mudh machtauat Töite ia Lakia itzestens paista.