Se Ensimeinen P. Paualin Epistola Tessalonicerin tyge.
III. Lucu.
3:1 SEnteden eipe me site tactonuet wiwuytte/ ia olema sihen mielistynyet/ iämen Athenas yxinens.
Sentähden eipä me sitä tahtoneet wiiwyttää/ ja olemme siihen mielistyneet/ jäämään Athenassa yksinänsä.
3:2 Ja lehettim Timotheusen meiden Welien/ ia Jumalan Paluelian/ ia meiden Auttaijan Christusen Euangeliumis/ teite wahwistaman ia lohuttaman teiden Uskosanne/
Ja lähettimme Timotheusen meidän weljen/ ja Jumalan palwelijan/ ja meidän auttajan Kristuksen ewankeliumissa/ teitä wahwistaman ja lohduttaman teidän uskossanne.
3:3 Ettei iocu heickonuisi neisse waiuoisa/ Sille te tiedhette/ ette me ole'ma sitewarte' pannut.
Ettei joku heikontuisi näissä waiwoissa/ Sillä te tiedätte/ että me olemme sitä warten pannut.
3:4 Ja quin me olima teiden tykenen/ sanoima me sen teille enne'/ Ette meiden piti waiua kersimen/ Ninquin mös tapachtui/ ia te tiedhette.
Ja kuin me olimme teidän tykönän/ sanoimme me sen teille ennen/ Että meidän piti waiwaa kärsimän/ Niinkuin myös tapahtui/ ja te tiedätte.
3:5 Senteden ette' mine enämbe tainut odotta/ mutta wloslehetin ette mine tundisin teiden vskon/ Senpäle ettei se Kiusaija teite lehes kiusanut olisi/ ia meiden töen turhaxi tulis.
Sentähden etten minä enempi tainnut odottaa/ mutta uloslähetin että minä tuntisin teidän uskon/ Senpäälle ettei se kiusaaja teitä lähes kiusannut olisi/ ja meidän työn turhaksi tulisi.
3:6 Mutta nyt esken sittequin Timotheus meiden tygen teilde tullut ombi/ ia meille ilmoittanut on teiden vskon ia Rackaudhen/ ia ette te aina muistatta meiden pälen parahaxi/ halaten meite nehdhexen/ Ninquin me mös teite.
Mutta nyt äsken sittenkuin Timotheus meidän tykön teiltä tullut ompi/ ja meille ilmoittanut on teidän uskon ja rakkauden/ ja että te aina muistatte meidän päällen parhaaksi/ halaten meitä nähdäksen/ Niinkuin me myös teitä.
3:7 Silloin me saima (rackat Weliet) teiste lohutoxen/ caikesa meiden waiuasa ia tuskasa/ teiden vskona cautta.
Silloin me saimme (rakkaat weljet) teistä lohdutuksen/ kaikessa meidän waiwassa ja tuskassa/ teidän uskonne kautta.
3:8 Sille nyt me eleme ette te seisotta Herrasa.
Sillä nyt me elämme että te seisotte Herrassa.
3:9 Sille minge Kijtoxe' me taidama Jumalalle maxa teiden edesten caiken temen ilon edeste ioca meille ombi teiste meiden Jumala' edes?
Sillä minkä kiitoksen me taidamme Jumalalle maksaa teidän edestän kaiken tämän ilon edestä joka meillä ompi teistä meidän Jumalan edessä?
3:10 Me rucolema öte ia peiue sangen coua' ette me näkisim teiden casuon/ ia ylesteutteisimme ios iotakin teiden vskostan puuttuis.
Me rukoilemme yötä ja päiwää sangen kowaa että me näkisimme teidän kaswon/ ja ylös täyttäisimme jos jotakin teidän uskostan puuttuisi.
3:11 Mutta itze Jumala/ ia meiden Isen/ ia meiden HErran Iesus Christus/ asettaca' meiden tien teide' tyge'.
Mutta itse Jumala/ ja meidän Isän/ ja meidän Herran Jesus Kristus/ asettakaa meidän tien teidän tykön.
3:12 Mutta Herra lisetkön teite/ ia andacan Rackauden teudelisen olla teiden keskenen/ ia iocaitzen cochtan (ninquin me mös olema teihin)
Mutta Herra lisätköön teitä/ ja antakaan rakkauden täydellisen olla teidän keskenän/ ja jokaisen kohtaan (niinkuin me myös olemme teihin)
3:13 ette teiden sydhemen wahwistettu ia laittamatoin olis/ pyhydhes Jumalan edes/ ia meiden Isen/ meiden Herran Iesusen Christusen tulemises/ ynne caikein henen Pyheins cansa.
että teidän sydämen wahwistettu ja laittamatoin olisi/ pyhyyden Jumalan edessä/ ja meidän Isän/ meidän Herran Jesuksen Kristuksen tulemisessa/ ynnä kaikkein hänen pyhäinsä kanssa.