Ensimmäinen Samuelin kirja
631
sään: Kerran Saulin käsi kuiten-
kin tuhoaa minut. Minulla ei ole
muuta neuvoa kuin pelastautua
filistealaisten maahan. Silloin
Saul huomaa turhaksi enää etsiä
minua kaikkialta Israelin alueelta,
ja niin minä pelastun hänen kä-
sistänsä.
2 Niin Daavid nousi ja meni, hän
ja ne kuusisataa miestä, jotka
olivat hänen kanssaan, Aakiin,
Maaokin pojan, Gatin kuninkaan,
luo.
3 Ja Daavid asettui miehinensä
Aakiin luo Gatiin. Jokaisella oli
perheensä mukanaan, Daavidilla
molemmat vaimonsa, jisreeliläi-
nen Ahinoam ja karmelilainen
Abigail, Naabalin vaimo.
4 Kun sitten Saulille ilmoitettiin,
että Daavid oli paennut Gatiin,
ei hän enää etsinyt häntä.
5 Ja Daavid sanoi Aakiille: Jos
minä olen saanut armon sinun
silmiesi edessä, niin annettakoon
minulle paikka jossakin maaseu-
tukaupungissa, asuakseni siellä.
Sillä miksi sinun palvelijasi asuisi
kuninkaan kaupungissa sinun
luonasi?
6 Niin Aakis antoi hänelle sinä
päivänä Siklagin. Sentähden on
Siklag Juudan kuningasten oma
vielä tänä päivänä.
7 Aika, jonka Daavid asui filis-
tealaisten maassa, oli vuosi ja
neljä kuukautta.
8 Daavid lähti miehinensä, ja he
tekivät ryöstöretkiä gesurilaisten,
geresiläisten ja amalekilaisten
maahan. Sillä nämä asuivat siinä
maassa, joka muinoin ulottui
Suuriin päin ja Egyptin maahan
asti.
9 Ja hävittäessään maata Daa-
vid ei jättänyt yhtään miestä ei-
kä naista henkiin, otti lampaat,
raavaat, aasit, kamelit ja vaat-
teet ja palasi sitten takaisin ja
tuli Aakiin luo.
10 Ja kun Aakis kysyi: Ette kai
ole tänään tehneet ryöstöretkeä?
vastasi Daavid: Kyllä, Juudan
Etelämaahan, tahi: Jerahmeeli-
laisten Etelämaahan, tahi: Keeni-
läisten Etelämaahan.
11 Daavid ei jättänyt yhtään
miestä eikä naista henkiin, vietä-
väksi Gatiin, sillä hän ajatteli: Ne
voisivat kertoa meistä ja sanoa:
'Näin on Daavid tehnyt, tämä on
ollut hänen tapansa kaiken ai-
kaa, minkä hän asui filistealais-
ten maassa'.