Ensimmäinen makkabealaisten kirja
2662
kuullut, hän lähti liikkeelle ja tuli
Ptolemaikseen. Samalla hän kir-
joitti Joonatanille, että tämän oli
luovuttava piirityksestä ja kii-
ruimmiten tultava Ptolemaikseen
tapaamaan häntä siellä.
23. Kun Joonatan sai tämän tie-
tää, käski hän jatkaa piiritystä.
Sitten hän valitsi eräitä Israelin
vanhimpia ja pappeja lähettiläiksi
ja lähti itsekin vaaralliselle ret-
kelle.
24. Hän otti hopeaa ja kultaa ja
vaatteita ja paljon muita lahjoja
ja lähti kuninkaan luokse Ptole-
maikseen; ja hän sai suosion
hänen edessään.
25. Sitten syyttivät häntä eräät
luopiot, jotka olivat hänen omia
kansalaisiaan.
26. Mutta kuningas kohteli hän-
tä, niinkuin hänen edeltäjänsä
olivat häntä kohdelleet, ja korot-
ti hänet kaikkien ystäviensä
edessä.
27. Hän vakuutti hänelle ylim-
mäisen papin arvon ja kaikki
muut arvot, mitä hänellä entuu-
destaan oli, ja käski lukea hänet
ensimmäisten ystäviensä jouk-
koon.
28. Joonatan pyysi nyt kuningas-
ta suomaan Juudealle sekä kol-
melle Samarian alueelle verova-
pauden ja lupasi hänelle kolme-
sataa talenttia.
29. Kuningas suostui siihen ja
valmistutti kaikista näistä seikois-
ta Joonatanille näin kuuluvan
kirjoituksen:
30. "Kuningas Demetruis tervehtii
veljeään Joonatania ja juutalais-
ten kansaa.
31. Jäljennöksen kirjeestä, jonka
me olemme kirjoittaneet teistä
sukulaisellemme Lasteneelle,
olemme kirjoittaneet myös teille
tiedoksi:
32. Kuningas Demetrius tervehtii
isäänsä Lastenesta.
33. Juutalaisten kansalle, meidän
ystävillemme ja uskollisille liitto-
laisillemme, me olemme, heidän
meille osoittamansa suopeuden
tähden, päättäneet tehdä hyvää.
34. Me vakuutamme heille Juu-
dean alueet sekä ne kolme piiri-
kuntaa, Afereman, Lyddan ja
Ramataimin, jotka on liitetty
Juudeaan Samariasta, sekä kaik-
ki niiden alaiset seudut. Me
emme vaadi keneltäkään, joka
uhraa Jerusalemissa, sitä kunin-
kaalle maksettavaa osaa, minkä
