Tobian kirja
2503
että hän oli tehnyt hänen mat-
kansa onnelliseksi. Ja hän sanoi
jäähyväiset Raguelille ja hänen
vaimolleen Ednalle. Sitten hän
kulki eteenpäin, kunnes saapui
Niinivee läheisyyteen.
2. SilloinRaafael sanoi Tobiaalle:
»Etkö tiedä, veljeni, kuinka oli
isäsi laita lähtiessäsi hänen luo-
tansa?
3. Kiiruhtakaamme vaimosi edellä
ja laittakaamme talo järjestyk-
seen.
4. Ja ota kalan sappi käteesi.»
Sitten he lähtivät matkalle, ja
koira seurasi heitä.
5. Mutta hHanna istui ja katsoi
tietä pitkin nähdäkseen poikansa.
6. Ja kun hän huomasi hänen
tulevan, sanoi hän hänen isäl-
leen: »Katso, poikani tulee ja
mies, joka lähti hänen kans-
saan».
7. Ja Raafael sanoi: »Minä tie-
dän, että isäsi tulee avaamaan
silmänsä.
8. Voitele sapella hänen silmän-
sä; kun hän tuntee kirvelyä, niin
hän hieroo niitä, ja valkeat pilkut
putoavat pois, ja hän näkee si-
nut.»
9. Mutta Hanna kiiruhti heitä
vastaan ja lankesi poikansa kau-
laan ja sanoi hänelle: »Minä
olen nähnyt sinut, lapseni, nyt
tahtoisin kuolla». Ja he molem-
mat purskahtivat itkuun.
10. Silloin Toobit meni ovelle ja
oli loukata itsensä. Mutta poika
riensi häntä vastaan,
11. tarttui isäänsä ja siveli sa-
pella isänsä silmiä sanoen: »Ole
turvallisella mielellä, isä».
12. Kun nyt silmiä alkoi kirvellä,
hieroi hän niitä.
13. Silloin lähtivät hänen silmis-
tään valkoiset pilkut, ja hän näki
poikansa ja lankesi hänen kau-
laansa
14. ja purskahti itkuun ja sanoi:
»Ylistettävä olet sinä, Jumala,
ylistettävä sinun nimesi iankaik-
kisesti, ja ylistettävät kaikki sinun
pyhät enkelisi.
15. Sillä sinä olet kurittanut mi-
nua, mutta olet nyt minua ar-
mahtanut. Katso, minä näen poi-
kani Tobiaan.» Silloin hänen
poikansa meni riemuiten huo-
neeseen; ja hän kertoi isälleen,
mitä suurta ja ihmeellistä hänelle
oli tapahtunut Meediassa.
16. Senjälkeen Toobit meni ulos
kohtaamaan miniänsä Niiniveen
