Malakia
1798
le, Malakian kautta.
2 Minä olen teitä rakastanut,
sanoo Herra. Mutta te sanotte:
Missä sinä olet osoittanut rak-
kautesi meihin? Eikö Eesau ollut
Jaakobin veli, sanoo Herra, ja
Jaakobia minä rakastin,
3 mutta Eesauta minä vihasin; ja
minä tein hänen vuorensa auti-
oiksi ja annoin hänen perintö-
osansa erämaan aavikkosusille.
4 Jos Edom sanoo: Me olemme
ruhjotut, mutta me rakennamme
rauniot jälleen, niin Herra Sebaot
sanoo näin: He rakentakoot,
mutta minä revin maahan; ja
heidän nimensä olkoon: jumalat-
tomuuden maa ja kansa, johon
Herra on vihastunut iankaikkises-
ti.
5 Ja teidän silmänne saavat
nähdä sen, ja te sanotte: Herra
on suuri Israelin rajojen ulkopuo-
lellakin.
6 Poika kunnioittakoon isää ja
palvelija herraansa. Mutta jos
minä olen isä, missä on minun
kunnioitukseni? Ja jos minä olen
Herra, missä on minun pelkoni?
sanoo Herra Sebaot teille, te
papit, jotka pidätte halpana mi-
nun nimeni. Mutta te sanotte:
Miten me olemme pitäneet hal-
pana sinun nimesi?
7 Siten, että tuotte minun altta-
rilleni saastutettua leipää. Mutta
te sanotte: Miten me olemme
sinut saastuttaneet? Siten, että
sanotte: Herran pöytä on halpa-
na pidettävä.
8 Ja kun te tuotte uhriksi soke-
an eläimen, niin se muka ei ole
paha! Ja kun tuotte ontuvan ja
sairaan, niin se muka ei ole pa-
ha! Vie se maaherrallesi: mielis-
tyykö hän sinuun, ja onko hän
sinulle suosiollinen? sanoo Herra
Sebaot.
9 Ja nyt: lepyttäkää Jumalaa,
että hän meitä armahtaisi. Täl-
laista on teidän kädestänne tul-
lut: olisiko hän teille suosiolli-
nen? sanoo Herra Sebaot.
10 Jospa olisi teidän joukossan-
ne joku, joka sulkisi ovet, ettette
pitäisi tulta minun alttarillani
turhaan! Ei ole minulla mie-
lisuosiota teihin, sanoo Herra
Sebaot, enkä minä mielisty ruo-
kauhriin, joka tulee teidän kä-
destänne.
11 Sillä auringon noususta ha-
maan sen laskuun on minun ni-
meni oleva suuri pakanain seas-
