Sakarja
1793
kaa se savenvalajalle, tuo kallis
hinta, jonka arvoiseksi he ovat
minut arvioineet. Niin minä otin
ne kolmekymmentä hopearahaa
ja viskasin ne Herran huonee-
seen savenvalajalle.
14 Sitten minä katkaisin toisen
sauvani, Yhteyden, purkaakseni
veljeyden Juudan ja Israelin välil-
tä.
15 Sitten Herra sanoi minulle:
Ota vielä itsellesi hullun paime-
nen kapineet.
16 Sillä katso, minä olen herät-
tävä maahan paimenen: huk-
kaantuneista hän ei pidä huolta,
hajaantunutta hän ei etsi, ruh-
joutunutta hän ei paranna, pys-
tyssäpysyvää hän ei tue; mutta
hän syö lihavien lihaa ja halkai-
see niiden sorkat.
17 Voi hullua paimenta, joka
lampaat hylkää! Käyköön miekka
hänen käsivarteensa ja oikeaan
silmäänsä. Hänen käsivartensa
kuivettukoon, ja hänen oikea
silmänsä soetkoon.
12 luku
Jerusalemin pelastuminen pa-
kanakansain hyökkäyksestä, ka-
tumus ja valitus.
1 Ennustus, Herran sana Israelis-
ta. Näin sanoo Herra, joka on
jännittänyt taivaan ja perustanut
maan ja joka on luonut ihmisen
hengen hänen sisimpäänsä:
2 Katso, minä teen Jerusalemin
juovuttavaksi maljaksi kaikille
kansoille yltympäri, ja myös
Juudan kohdalle se on tuleva
Jerusalemia piiritettäessä.
3 Ja sinä päivänä minä teen Je-
rusalemin väkikiveksi kaikille
kansoille: kaikki, jotka sitä nos-
tavat, repivät pahoin itsensä; ja
kaikki maan kansakunnat ko-
koontuvat sitä vastaan.
4 Sinä päivänä, sanoo Herra,
minä lyön kaikki hevoset vauh-
koudella ja niiden ratsastajat
hulluudella. Mutta Juudan hei-
moa kohti minä avaan silmäni,
ja kaikki kansojen hevoset minä
lyön sokeudella.
5 Silloin Juudan sukuruhtinaat
sanovat sydämessään: Minun vä-
kevyyteni ovat Jerusalemin asuk-
kaat Herrassa Sebaotissa, hei-
dän Jumalassansa.
6 Sinä päivänä minä teen Juu-
dan sukuruhtinaat ikäänkuin tuli-
