Daniel
1701
senjälkeen kuin minulla jo ennen
oli ollut näky.
2 Kun minä näyssä katselin, ha-
vaitsin minä olevani Suusanin
linnassa, Eelamin maakunnassa;
ja kun minä näyssä katselin, olin
minä Uulai-joen rannalla.
3 Minä nostin silmäni ja katsoin.
Ja katso, oinas seisoi päin jo-
kea, ja sillä oli kaksi sarvea; ja
sarvet olivat korkeat, ja toinen
oli toista korkeampi; ja korke-
ampi puhkesi esiin myöhemmin.
4 Minä näin oinaan puskevan
länteen, pohjoiseen ja etelään
päin, eikä yksikään eläin kestä-
nyt sen edessä, eikä kukaan
voinut pelastaa sen vallasta. Se
teki, mitä tahtoi; ja se tuli suu-
reksi.
5 Sitten minä tarkkasin, ja katso:
tuli kauris päivän laskun puolel-
ta, kulki koko maan ylitse eikä
maata koskettanut; ja kauriilla
oli keskellä otsaa uhkea sarvi.
6 Ja se tuli aivan sen kaksisar-
visen oinaan luokse, jonka minä
olin nähnyt seisovan päin jokea,
ja karkasi sen kimppuun vihansa
väessä.
7 Ja minä näin sen käyvän kiin-
ni oinaaseen ja kiukuissaan pus-
kevan oinasta ja murskaavan
sen molemmat sarvet. Eikä oi-
naalla ollut voimaa kestää sen
edessä, vaan kauris heitti sen
maahan ja tallasi sitä; eikä ollut
ketään, joka olisi voinut pelastaa
oinaan sen vallasta.
8 Ja kauris tuli ylen suureksi;
mutta kun se oli väkevimmillään,
särkyi suuri sarvi, ja sen sijalle
kasvoi neljä uhkeata sarvea, tai-
vaan neljää tuulta kohti.
9 Ja yhdestä niistä puhkesi esiin
sarvi, alussa vähäpätöinen. Se
kasvoi suuresti etelään päin ja
itään päin ja Ihanaan maahan
päin.
10 Ja se kasvoi taivaan sota-
joukkoon asti ja pudotti maahan
osan siitä sotajoukosta ja täh-
distä ja tallasi niitä.
11 Hän ylpeili sotajoukon ruh-
tinastakin vastaan, ja tältä otet-
tiin pois jokapäiväinen uhri, ja
hänen pyhäkkönsä paikka kukis-
tettiin.
12 Myös sotajoukko jokapäiväi-
sen uhrin lisäksi annettiin rikolli-
sesti alttiiksi tuholle. Se sarvi
heitti totuuden maahan, ja mitä
se teki, siinä se menestyi.
13 Sitten minä kuulin yhden py-
