Jeremia
1442
nyt, vaan meni ja harjoitti hau-
reutta hänkin.
9 Ja haureutensa huudolla hän
saastutti maan, ja hän teki avio-
rikoksen kiven ja puun kanssa.
10 Ja kaikesta tästäkään huoli-
matta hänen sisarensa Juuda,
tuo uskoton, ei palannut minun
tyköni kaikesta sydämestään,
vaan petollisesti, sanoo Herra.
11 Ja Herra sanoi minulle: Luo-
piovaimo Israel on osoittautunut
vanhurskaammaksi kuin Juuda,
tuo uskoton.
12 Mene ja julista nämä sanat
pohjoiseen päin ja sano: Palaja,
sinä luopiovaimo Israel, sanoo
Herra; minä en enää synkistä
teille kasvojani, sillä minä olen
armollinen, sanoo Herra, enkä
pidä vihaa iankaikkisesti.
13 Ainoastaan tunne rikoksesi,
että olet luopunut Herrasta, Ju-
malastasi, ja juossut sinne ja
tänne vieraitten jumalain tykö,
kaikkien viheriäin puitten alle, et-
tekä ole kuulleet minun ääntäni,
sanoo Herra.
14 Palatkaa takaisin, te luopu-
neet lapset, sanoo Herra, sillä
minä olen ottanut teidät omik-
seni, ja minä noudan teidät, yh-
den ainoankin kaupungista ja
kaksi sukukunnasta, ja tuon tei-
dät Siioniin.
15 Ja minä annan teille paime-
net oman sydämeni mukaan, ja
he kaitsevat teitä ymmärryksellä
ja taidolla.
16 Ja kun te lisäännytte ja tu-
lette hedelmällisiksi maassa niinä
päivinä, sanoo Herra, niin ei
enää puhuta Herran liitonarkista,
se ei enää ajatukseen astu, eikä
sitä enää muisteta; ei sitä enää
kaivata, eikä sellaista enää teh-
dä.
17 Siihen aikaan sanotaan Jeru-
salemia Herran valtaistuimeksi, ja
kaikki kansat kokoontuvat sinne,
Jerusalemiin, Herran nimen täh-
den eivätkä enää vaella pahan
sydämensä paatumuksessa.
18 Niinä päivinä on Juudan
heimo kulkeva Israelin heimon
kanssa, ja he tulevat yhdessä
pohjoisesta maasta siihen maa-
han, jonka minä annoin teidän
isillenne perinnöksi.
19 Minä ajattelin: Kuinka asetan-
kaan sinut lasten joukkoon ja
annan sinulle suloisen maan,
ihanan perintöosan, ihanimman
kansojen maista! Ja ajattelin: Si-
