Jesaja
1434
meen ruokana on maan tomu;
ei missään minun pyhällä vuorel-
lani tehdä pahaa eikä vahinkoa,
sanoo Herra.
66 luku
Väärä jumalanpalvelus. Pakanain
ja uskottomain israelilaisten
tuomio. Hurskaan Israelin pelas-
tus.
1 Näin sanoo Herra: Taivas on
minun valtaistuimeni, ja maa on
minun jalkojeni astinlauta. Mikä
olisi huone, jonka te minulle ra-
kentaisitte, mikä paikka olisi mi-
nun leposijani?
2 Minun käteni on kaikki nämä
tehnyt, ja niin ovat kaikki nämä
syntyneet, sanoo Herra. Mutta
minä katson sen puoleen, joka
on nöyrä, jolla on särjetty henki
ja arka tunto minun sanani
edessä.
3 Joka teurastaa härän, mutta
myös tappaa miehen, joka uhraa
lampaan, mutta myös taittaa
koiralta niskan, joka uhraa ruo-
kauhrin, mutta myös sian verta,
joka polttaa suitsuketta, mutta
myös ylistää epäjumalaa: nämä
ovat valinneet omat tiensä. Ja
niinkuin heidän sielunsa on mie-
listynyt heidän iljetyksiinsä,
4 niin minäkin valitsen heidän
vaivaamisensa ja annan heille
tulla sen, mitä he pelkäävät,
koska ei kukaan vastannut, kun
minä kutsuin, koska he eivät
kuulleet, kun minä puhuin, vaan
tekivät sitä, mikä on pahaa mi-
nun silmissäni, ja valitsivat sen,
mikä ei ole minulle otollista.
5 Kuulkaa Herran sana, te, jotka
olette aralla tunnolla hänen sa-
nansa edessä: Teidän veljenne,
jotka vihaavat teitä ja työntävät
teidät luotaan minun nimeni
tähden, sanovat: Osoittakoon
Herra kunniansa, että me nä-
emme teidän ilonne! Mutta he
joutuvat häpeään.
6 Metelin ääni kaupungista! Ääni
temppelistä! Herran ääni: hän
maksaa palkan vihollisillensa!
7 Ennenkuin Siion kipuja tuntee,
hän synnyttää; ennenkuin hänel-
le tuskat tulevat, hän saa poika-
lapsen.
8 Kuka on sellaista kuullut, kuka
senkaltaista nähnyt? Syntyykö
maa yhden päivän kivulla, tahi
synnytetäänkö kansa yhdellä
