PYHÄN JOHANNEKSEN EVANKELIUMI
2156
rusalemiin,
14. Ja löysi templissä istuvan
ne, jotka karjaa, lampaita ja
kyhkyläisiä myyskentelivät, ja
vaihettajat.
15. Ja hän teki ruoskan köysis-
tä, ja ajoi ulos ne kaikki templis-
tä ja lampaat ja karjan, ja heitti
pois vaihettajain rahat ja maa-
han kukisti pöydät.
16. Ja sanoi niille, jotka kyhkyi-
siä myivät: viekäät nämät täältä
pois ja älkäät tehkö minun Isäni
huonetta kauppahuoneeksi.
17. Mutta hänen opetuslapsensa
muistivat kirjoitetuksi: sinun huo-
nees kiivaus on minun syönyt.
18. Niin vastasivat Juudalaiset ja
sanoivat hänelle: mitä merkkiä
sinä meille osoitat*, ettäs näitä
teet?
19. Jesus vastasi ja sanoi heille:
jaottakaat maahan tämä templi,
ja minä tahdon sen kolmantena
päivänä rakentaa ylös.
20. Niin Juudalaiset sanoivat: tä-
tä templiä on rakennettu kuusi-
viidettäkymmentä ajastaikaa, ja
sinä rakennat sen kolmena päi-
vänä?
21. Mutta hän sanoi ruumiinsa
templistä.
22. Kuin hän siis oli kuolleista
noussut, muistivat hänen opetus-
lapsensa hänen sen heille sano-
neeksi*, ja uskoivat Raamatun ja
puheen, minkä Jesus oli puhu-
nut.
23. III. Mutta kuin hän pääsiäis-
juhlapäivänä oli Jerusalemissa,
uskoivat monta hänen nimensä
päälle, kuin he näkivät ne tun-
nustähdet mitkä hän teki.
24. Mutta ei Jesus uskonut it-
siänsä heille; sillä hän tunsi hei-
dät kaikki,
25. Ja ei tarvinnut, että joku olis
ihmisestä todistanut; sillä hän
tiesi, mitä ihmisessä oli.
3. Luku.
I. Kristuksen kanssapuhe Niko-
demuksen kanssa vastuudesta
syntymisestä, uskosta, autuudes-
ta ja kadotuksesta. II. Jesus kas-
taa opetuslastensa kautta; Jo-
hannes kastaa myös Enonissa.
III. Johannes Kastajan viimeinen
todistus Kristuksesta.
I. Niin oli yksi mies Pharisealai-
sista, Nikodemus nimeltä*, Juu-
dalaisten ylimmäinen.
