PYHÄN MATTEUKSEN EVANKELIUMI
1999
let: sopiiko keisarille antaa veroa
taikka ei?
18. Mutta kuin Jesus ymmärsi
heidän pahuutensa, sanoi hän:
mitä te ulkokullatut kiusaatte
minua?
19. Osoittakaat minulle veroraha.
Niin he antoivat hänelle verora-
han.
20. Ja hän sanoi heille: kenenkä
on tämä kuva ja päällekirjoitus?
21. He sanoivat hänelle: keisarin.
Niin hän sanoi heille: antakaat
keisarille, mitkä keisarin ovat*, ja
Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.
22. Ja kuin he nämät kuulivat,
ihmettelivät he, ja luopuivat hä-
nestä, ja menivät pois.
23. III. Sinä päivänä tulivat Sad-
dukealaiset hänen tykönsä, jotka
sanovat, ettei ylösnousemusta
ole*, ja kysyivät häneltä,
24. Sanoen: Mestari! Moses sa-
noi: jos joku kuolee lapsetoinna,
niin hänen veljensä pitää naiman
hänen emäntänsä ja herättämän
veljellensä siemenen.
25. Niin oli meidän seassamme
seitsemän veljestä, ja kuin ensi-
mäinen nai, niin se kuoli. Ja ett-
ei hänellä ollut siementä, jätti
hän emäntänsä veljellensä.
26. Niin myös toinen ja kolmas,
hamaan seitsemänteen asti.
27. Mutta kaikkein viimein kuoli
myös se vaimo.
28. Kenenkä emännän siis näistä
seitsemästä pitää hänen ylös-
nousemisessa oleman? Sillä
kaikki ovat häntä pitäneet.
29. Niin Jesus vastaten sanoi
heille: te eksytte ja ette tiedä
Raamatuita, eikä Jumalan voi-
maa.
30. Sillä ylösnousemisessa ei
naida eikä huolla, mutta he ovat
niinkuin Jumalan enkelit taivaas-
sa.
31. Mutta ettekö te ole lukeneet
kuolleitten ylösnousemisesta, mi-
tä teille on Jumalalta sanottu,
joka sanoo:
32. Minä olen Abrahamin Juma-
la, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin
Jumala*? Ei ole Jumala kuollei-
den Jumala, mutta elävien.
33. Ja kuin kansa sen kuuli,
hämmästyivät he hänen oppian-
sa.
34. IV. Mutta kuin Pharisealaiset
sen kuulivat, että hän oli Saddu-
kealaisten suun tukinnut, ko-
koontuivat he yhteen.
35. Ja yksi lain-opettaja heistä
