PYHÄN MATTEUKSEN EVANKELIUMI
1981
19. Sillä sydämestä* tulevat ulos
pahat ajatukset, murhat, sala-
vuoteudet, huoruudet, varkaudet,
väärät todistukset, pilkat:
20. Nämät ovat ne, jotka saas-
tuttavat ihmisen; mutta pesemät-
tömillä käsillä syödä, ei saastuta
ihmistä.
21. III. Ja Jesus läksi sieltä ja
poikkesi Tyron ja Sidonin maan
ääriin.
22. Ja katso, Kanaanean vaimo,
joka niistä maan ääristä oli tul-
lut, huusi häntä, sanoen: Herra,
Davidin poika, armahda minua:
minun tyttäreni vaivataan hirmui-
sesti perkeleeltä.
23. Mutta ei hän sanaakaan
häntä vastannut. Niin hänen
opetuslapsensa tulivat ja rukoili-
vat häntä, sanoen: eroita häntä
sinustas; sillä hän huutaa mei-
dän jälkeemme.
24. Niin hän vastaten sanoi: en
ole minä lähetetty, vaan kado-
tettuin lammasten tykö Israelin
huoneesta.
25. Mutta se tuli ja kumarsi hän-
tä, sanoen: Herra, auta minua.
26. Niin hän vastaten sanoi: ei
ole sovelias ottaa lasten leipää
ja heittää penikoille.
27. Niin se vastasi: totta Herra,
syövät kuitenkin penikatkin niistä
muruista, jotka heidän herrainsa
pöydältä putoovat.
28. Silloin Jesus vastaten sanoi
hänelle: oi vaimo, suuri on sinun
uskos, tapahtukoon sinulle niin-
kuin sinä tahdot. Ja hänen tyttä-
rensä tuli sillä hetkellä terveeksi.
29. IV. Ja Jesus läksi sieltä ja
tuli Galilean meren tykö*, ja as-
tui vuorelle, ja istui siihen.
30. Ja paljo kansaa tuli hänen
tykönsä, ja toivat kanssansa on-
tuvia, sokeita, mykkiä, raajarikko-
ja ja paljon muita, ja laskivat
Jesuksen jalkain eteen; ja hän
paransi heidät.
31. Niin että kansa ihmetteli,
kuin he näkivät mykät puhuvan,
raajarikot terveinä, ontuvat käy-
vän ja sokiat näkevän, ja kunni-
oittivat Israelin Jumalaa.
32. V. Ja Jesus kutsui opetus-
lapsensa tykönsä, ja sanoi: minä
armahdan kansaa, että he ovat
jo kolme päivää minun tykönäni
viipyneet, ja ei ole heillä mitään
syötävää: ja en minä tahdo hei-
tä tyköäni syömättä laskea pois,
ettei he tiellä vaipuisi.
33. Niin sanoivat hänen opetus-
