HESEKIEL
1756
nettämän, että se oli turmeltu,
kaikkein ohitsekäyväisten silmäin
edessä.
35. Ja heidän pitää sanoman:
tämä maa oli turmeltu, ja se on
nyt niinkuin Edenin ilotarha; ja
nämät kaupungit olivat kukiste-
tut, jaotetut ja autiot, ja ovat
nyt vahvat, ja niissä asutaan.
36. Ja jääneet pakanat teidän
ympärillänne pitää ymmärtämän,
että minä Herra olen jaotetut
jälleen rakentanut, ja hävitetyn
istuttanut. Minä Herra sen sano-
nut ja tehnyt olen.
37. Näin sanoo Herra, Herra: Is-
raelin huoneen pitää taas minua
kysymän*, että minä itseni heille
osoitan, ja minä enennän heitä,
niinkuin ihmisten+ lauman.
38. Niinkuin pyhän lauman, niin-
kuin Jerusalemin lauman hänen
juhlinansa, niin pitää hävitetyt
kaupungit täyteen tuleman ihmis-
ten laumoista; ja heidän pitää
ymmärtämän minun olevan Her-
ran.
37. Luku.
I. Herra osoittaa Hesekielille
näyssä kuolleiden nousemisen,
ja vahvistaa sillä kansansa toi-
von palajamisesta maallensa jäl-
leen. II. Propheta saa käskyn
kahden puun yhdistämisellä en-
nustaa, että Israel ja Juuda piti
jälleen yhdeksi kansaksi tuleman,
yhden kuninkaan ja paimenen
Kristuksen alle; jolla U. Test. ai-
kaa tarkoitetaan.
I. Ja Herran käsi rupesi minuun,
ja Herra vei minun hengessä ja
asetti minun lakialle kedolle, jo-
ka oli luita täynnä.
2. Ja hän johdatti minun niiden
kautta aina ympärinsä; ja katso,
siinä oli sangen paljo luita ke-
dolla, ja katso, ne olivat peräti
kuivettuneet.
3. Ja hän sanoi minulle: sinä
ihmisen poika, luuletkos nämät
luut jälleen eläväksi tulevan? Ja
minä sanoin: sinä Herra, Herra
sen tiedät.
4. Ja hän sanoi minulle: ennusta
näistä luista, ja sano heille: te
kuivettuneet luut, kuulkaat Her-
ran sanaa.
5. Näin sanoo Herra, Herra näis-
tä luista: katso, minä annan tul-
la teihin hengen, ja teidän pitää
eläväksi tuleman.
