HESEKIEL
1747
hänen pitää totisesti elämän, ja
hän luottaa vanhurskauteensa, ja
tekee pahaa; niin ei pidä hänen
vanhurskauttansa ensinkään
muistettaman, mutta hänen pitää
kuoleman pahuudessansa, jonka
hän tekee.
14. Ja kuin minä jumalattomalle
sanon: sinun pitää totisesti kuo-
leman, ja hän parantaa itsensä
synnistänsä, ja tekee oikein ja
hyvin,
15. Niin että jumalatoin pantin
antaa jälleen*, ja maksaa mitä
hän on ryövännyt, ja elämän
sanan jälkeen elää, ettei hän
pahaa tee; niin hän saa totisesti
elää, ja ei pidä kuoleman.
16. Kaikki hänen syntinsä, jotka
hän tehnyt on, pitää unhotetta-
man; sillä hän tekee, mikä hyvä
ja oikia on, sentähden hän saa
totisesti elää.
17. Ja sinun kansas lapset sa-
novat: ei Herra oikein tuomitse;
ja kuitenkin heillä on vääryys.
18. Sillä jos hurskas kääntää it-
sensä pois hurskaudestansa, ja
tekee pahaa, niin hän kuolee
syystä sentähden.
19. Ja jos jumalatoin parantaa
itsensä jumalattomasta menos-
tansa, ja tekee oikein ja hyvin,
niin hän saa sentähden kaiketi
elää.
20. Kuitenkin te sanotte: ei Her-
ra oikein tuomitse; vaikka minä
teille, te Israelin huone, kullekin
menonsa jälkeen tuomitsen.
21. III. Ja tapahtui toisena vuo-
tena toistakymmentä meidän
vankiudestamme, viidentenä päi-
vänä kymmennessä kuukaudessa,
että minun tyköni tuli yksi paen-
nut Jerusalemista, ja sanoi: kau-
punki lyötiin.
22. Ja Herran käsi oli minun
päälläni ehtoona*, ennenkuin se
paennut tuli+, ja avasi minun
suuni, siksi kuin hän tuli huo-
meneltain minun tyköni; ja niin
hän avasi minun suuni, etten
minä taitanut enää vaiti olla.
23. Ja Herran sana tapahtui mi-
nulle ja sanoi:
24. Sinä ihmisen poika, tämän
korven asuvaiset Israelin maalla
sanovat näin: Abraham oli aino-
asti yksi mies, ja peri tämän
maan; mutta meitä on paljo, niin
meillä on siis tämä maa sitä oi-
keammin.
25. Sano siis heille: näin sanoo
Herra, Herra: te olette verta
