ESTER
1098
Mordekaille rakensi.
I. Kuin kuningas tuli ja Haman
pitoon kuningatar Esterin tykö,
2. Sanoi kuningas taas toisena
päivänä Esterille, sittekuin hän
oli viinaa juonut: mitäs rukoilet,
kuningatar Ester, sinulles annet-
taa, ja mitäs anot? ehkä se olis
puoli kuninkaan valtakuntaa, se
pitää tapahtuman.
3. Kuningatar Ester vastasi ja
sanoi: o kuningas, jos minä olen
löytänyt armon sinun edessäs ja
jos kuninkaalle kelpaa, niin suo-
koon minulle henkeni minun ru-
koukseni tähden, ja kansani mi-
nun anomiseni tähden!
4. Sillä me olemme myydyt, mi-
nä ja minun kansani, teloitetta-
viksi, surmattaviksi ja hukutetta-
viksi. Ja jos me olisimme myydyt
orjiksi ja piioiksi, niin minä olisin
vaiti, eikä vihamies sittekään
palkitsisi kuninkaalle sitä vahin-
koa.
5. II. Kuningas Ahasverus puhui
ja sanoi kuningatar Esterille: ku-
ka se on, eli kussa se on, joka
tohtii senkaltaista ajatella teh-
däksensä?
6. Ester sanoi: se vihamies ja
vainooja on tämä paha Haman;
ja Haman peljästyi kuninkaan ja
kuningattaren edessä.
7. Ja kuningas nousi vieraspi-
dosta ja viinan tyköä vihoissansa
ja meni salin yrttitarhaan; ja
Haman nousi ja rukoili kuninga-
tarta henkensä edestä; sillä hän
näki hänellensä olevan valmiste-
tun onnettomuuden kuninkaalta.
8. Ja kuin kuningas tuli jälleen
salin yrttitarhasta siihen huonee-
sen, jossa he olivat viinaa juo-
neet, nojasi Haman sille vuoteel-
le, jolla Ester istui. Niin sanoi
kuningas: tahtooko hän kunin-
gattarelle tehdä myös väkivaltaa
minun läsnäollessani huoneessa?
Kuin se sana tuli kuninkaan
suusta ulos, peittivät he Hama-
nin kasvot.
9. Ja Harbona, kuninkaan kama-
ripalvelioista, sanoi kuninkaalle:
katso, Hamanin kartanolla seisoo
puu viisikymmentä kyynärää kor-
kea, jonka hän teki Mordekaita
varten, joka hyvää puhui kunin-
kaan edestä. Niin sanoi kunin-
gas: hirtettäkään hän siihen.
10. Niin he hirttivät Hamanin sii-
hen puuhun, jonka hän teki
Mordekaita varten; ja niin asettui
