ENSIMMÄINEN SAMUELIN KIRJA
punottavaiset paisumat ihmisiin ja karjaan.
2 Mos.9:11. Niin ettei noidatkaan saaneet seisoa Moseksen edessä
paisumain tähden: sillä paisumat olivat niin noitain päällä, kuin kaikkein
Egyptiläisten.
2 Mos.9:12. Mutta Herra paadutti Pharaon sydämen, ja ei hän kuullut
heitä: niin kuin Herra Mosekselle sanonut oli.
2 Mos.9:13. Niin sanoi Herra Mosekselle: nouse huomenna varhain, ja
seiso Pharaon edessä, ja sano hänelle: Näin sanoo Herra Hebrealaisten
Jumala: päästä minun kansani palvelemaan minua.
2 Mos.9:14. Muutoin minä tällä haavallä lähetän kaikki minun
rangaistukseni sinun sydämees, ja sinun palveliais, ja sinun kansas
päälle, tietääkses, ettei kaikessa maassa ole minun vertaani;
2 Mos.9:15. Sillä minä olisin nyt jo ojentanut käteni, ja lyönyt sinun ja
sinun kansas ruttotaudilla: että sinun olis täytynyt hukkua maan päältä.
2 Mos.9:16. Mutta tosin sen tähden olen minä sinun antanut seisoa, että
minä osoittaisin sinulle minun voimani, ja että minun nimeni julistettaisiin
kaikessa maassa.
2 Mos.9:17. III. Ja vieläkös nyt ylennät itses minun kansani päälle, etkä
päästä heitä:
2 Mos.9:18. Katso, huomenna tällä ajalla annan minä sangen suuria
rakeita sataa, jonka kaltaisia ei ole ollut Egyptissä, hamasta siitä
päivästä kuin se perustettu on, niin tähän asti.
2 Mos.9:19. Lähetä siis nyt ja korjaa sinun karjas ja kaikki mitä sinulla
on kedolla; sillä kaikki ihmiset ja karja kuin kedolla löydetään, ja ei ole
korjatut huoneesen, niiden päälle lankeevat rakeet ja heidän pitää
kuoleman.
2 Mos.9:20. Joka Pharaon palvelioista pelkäsi Herran sanaa, se
palveliansa ja karjansa huoneesen korjasi,
2 Mos.9:21. Vaan jonka sydän ei totellut Herran sanaa, se jätti kedolle
palveliansa ja karjansa.
2 Mos.9:22. Niin sanoi Herra Mosekselle: ojenna kätes taivaasen päin,