ENSIMMÄINEN SAMUELIN KIRJA
II. 2 Som.1:11. Silloin tarttui David vaatteisiinsa ja repäisi ne*; niin myös
joka mies, joka hänen kanssansa oli,
13. Ja katso, kuin hän sinne tuli, istui Eli istuimella, tielle katselemaan;
sillä hänen sydämensä oli peljästyksissä Jumalan arkin tähden. Ja kuin
mies tuli kaupunkiin, ilmoitti hän sen, ja koko kaupunki parkui.
14. Ja kuin Eli kuuli korkian huudon äänen, kysyi hän: mikä kapina tämä
on? Niin tuli mies nopiasti ja ilmoitti sen Elille.
15. Ja Eli oli yhdeksänkymmenen ja kahdeksan ajastaikainen, ja hänen
silmänsä olivat jo niin pimenneet, ettei hän nähnyt.
1 Sam.3:2. Ja tapahtui siihen aikaan, että Eli makasi siallansa, ja hänen
silmänsä rupesivat pimentymään, niin ettei hän nähnyt.
16. Ja mies sanoi Elille: minä olen tullut ja paennut tänäpänä
sotajoukosta. Mutta hän sanoi: kuinka käy, poikani?
17. Silloin vastasi sanansaattaja ja sanoi: Israel on paennut
Philistealaisten edellä, ja suuri tappo on kansassa tapahtunut, ja
molemmat sinun poikas, Hophni ja Pinehas, ovat myös kuolleet, ja
Jumalan arkki on otettu pois.
18. Ja kuin hän kuuli mainittavan Jumalan arkkia, lankesi hän maahan
taapäin istuimelta portin tykönä, ja mursi niskansa ja kuoli; sillä hän oli
vanha ja raskas mies. Ja hän tuomitsi Israelia neljäkymmentä ajastaikaa.
19. Ja hänen miniänsä Pinehaan emäntä oli viimeisellensä raskas; kuin
hän sen sanoman kuuli, että Jumalan arkki oli otettu pois ja hänen
appensa ja miehensä olivat kuolleet, kumarsi hän itsensä ja synnytti;
sillä hänen kipunsa kävi hänen päällensä.
20. Ja kuin hän oli kuolemallansa, sanoivat vaimot, jotka seisoivat hänen
tykönänsä: älä pelkää, sillä sinulle on poika syntynyt. Mutta ei hän
mitään vastannut eikä sitä mieleensä pannut;
21. Ja kutsui sen lapsen Ikabod ja sanoi: kunnia on tullut Israelista pois;
sillä Jumalan arkki otettiin pois, ja hänen appensa ja miehensä olivat
