TUOMARIEN KIRJA
12. Ja Miika täytti Leviläisen käden, että hän oli hänen pappinsa, ja hän
asui Miikan huoneessa.
13. Ja Miika sanoi: nyt minä tiedän Herran minulle hyvää tekevän, että
minulla on Leviläinen pappina.
18. Luku.
I. Danin lapset etsivät perintöä, vakoovat maan ja löytävät Laiksen
suruttomaksi. II. Menevät sinne, ja tiellä mennessänsä ottavat pois Miikan
pyhyydet ja papin. III. Voittavat Laiksen, asuvat siinä ja palvelevat
epäjumalia.
I. Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa*, ja silloin Danin sukukunta
etsi itsellensä perintöä asuaksensa; sillä siihen päivään asti ei ollut
yhtään perintöarpaa hänelle langennut Israelin sukukuntain seassa+.
Tuom.17:6. Silloin ei ollut kuningasta Israelissa, ja itse kukin teki niin
kuin heille näkyi hyväksi.
VI. Jos.19:40. Seitsemäs arpa lankesi Danin lasten sukukunnalle heidän
sukuinsa jälkeen.
Tuom.1:34. Ja Amorilaiset ahdistivat Danin lapsia vuorilla eikä sallineet
heitä tulemaan laaksoon.
2. Ja Danin lapset lähettivät sukukunnastansa ja ääristänsä viisi
urhoollista sotamiestä Zorasta ja Estaolista*, vakoomaan maata ja
tutkistelemaan sitä, ja sanoivat heille: menkäät ja vaotkaat maata. Ja he
tulivat Ephraimin vuorelle Miikan huoneesen ja yötyivät sinne.
Jos.19:41. Ja raja heidän perimisestänsä oli Sorea, Estaol ja Irsemes,
3. Ja kuin he olivat Miikan perheen tykönä, tunsivat he sen nuoren
miehen Leviläisen äänen; ja he menivät hänen tykönsä ja sanoivat
hänelle: kuka sinun on tänne tuonut? mitäs täällä teet? ja mitä sinun on
