P. PAAVALIN TOINEN EPISTOLA KORINTILAISILLE
hopiaa ja vaskea.
5 Mos.15:7. Jos joku veljistäs on joutunut köyhäksi jossakussa
kaupungissa sinun maallas, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa, niin
ei pidä sinun koventaman sydäntäs eikä käsiäs köyhältä veljeltäs
sulkeman;
Sir.35:11. Tulen viha kuluttakoon ne, jotka suruttomasti elävät, ja ne
hukkukoon, jotka sinun kansalles pahaa tekevät.
Rom.12:8. Jos joku neuvoo, niin pitäkään* neuvostansa vaarin. Jos joku
antaa, niin antakaan yksinkertaisuudessa+. Jos joku hallitsee, niin
pitäkään siitä murheen. Jos joku armahtaa, niin tehkään sen ilolla§,
II. 8. Mutta Jumala on väkevä niin sovittamaan, että kaikkinainen armo
teidän seassanne ylönpalttiseksi tulis, että teillä kaikissa aina yltäkyllä
olis, ja olisitte rikkaat kaikkiin hyviin töihin;
9. (Niin kuin kirjoitettu on: hän on hajoittanut ja antanut köyhille: hänen
vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.
Ps.112:9. Hän jakaa ja antaa vaivaisille: hänen vanhurskautensa pysyy
ijankaikkisesti*: hänen sarvensa+ korotetaan kunnialla.
10. Mutta joka siemenen kylväjälle antaa, hän teillekin antaa leivän
syödäksenne, ja lisää teidän siemenenne, ja kasvattaa teidän
vanhurskautenne hedelmän,)
11. Että te kaikissa rikkaaksi tulisitte, kaikella yksinkertaisuudella, joka
meidän kauttamme Jumalalle kiitoksen vaikuttaa.
12. Sillä tämän viran palvelus ei ainoastaan täytä sitä, mikä pyhiltä
puuttuu, vaan on siihen yltäkylläinen, että moni kiittää Jumalaa,
2 Kor.1:11. Ynnä myös teidän rukoustenne avulla* meidän edestämme,
että meidän tähtemme, siitä lahjasta, joka meille annettu on, pitäis
monelta ihmiseltä kiitos tehtämän.
2 Kor.4:15. Sillä kaikki teidän tähtenne tapahtuu, että se ylönpalttinen
armo monen kiitoksen kautta runsaasti Jumalan ylistykseksi tulis.
