PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
6. Nämät he asettivat apostoleitten eteen: ja rukoilivat, ja panivat
kätensä heidän päällensä.
7. Ja Jumalan sana kasvoi ja opetuslasten luku tuli sangen suureksi
Jerusalemissa; ja suuri joukko pappeja oli myös uskolle kuuliainen.
II. 8. Mutta Stephanus, joka oli uskoa täynnänsä ja väkevyyttä, teki
ihmeitä ja suuria tunnustähtiä kansan seassa.
9. Niin nousivat muutamat Libertinein synagogasta, ja Kyreniläisten, ja
Aleksandrialaisten, ja jotka Kilikiasta ja Asiasta olivat, ja riitelivät
Stephanin kanssa.
10. Ja eivät he voineet sitä viisautta vastaan olla ja sitä Henkeä, jonka
kautta hän puhui.
11. Niin he sääsivät miehiä, jotka sanoivat: me olemme hänen kuulleet
puhuvan pilkkasanoja Mosesta ja Jumalaa vastaan.
12. Niin he yllyttivät kansan ja vanhimmat ja kirjanoppineet, ja menivät
ja ottivat hänen kiinni, ja veivät hänen raadin eteen,
13. Ja asettivat väärät todistajat sanomaan: ei tämä mies lakkaa
puhumasta pilkkasanoja tätä pyhää siaa ja lakia vastaan.
14. Sillä me olemme kuulleet hänen sanovan: Jesus Natsarealainen
hävittää tämän sian, ja muuttaa säädyt, jotka Moses meille antoi.
15. Ja kaikki ne, jotka raadissa istuivat, katsoivat hänen päällensä ja
näkivät hänen kasvonsa niin kuin enkelin kasvot.
7. Luku.
I. Stephanus juttelee oikeuden edessä Jumalan hyviä töitä kansaansa
kohtaan, Abrahamista niin Salomoon asti. II. Nuhtelee Juudalaisten
uppiniskaisuutta. III. Kivitetään sen tähden, ja kuolee autuaasti.
I. Niin ylimmäinen pappi sanoi: lienevätkö nämät näin?
2. Vaan hän sanoi: miehet, rakkaat veljet ja isät, kuulkaat: kunnian
Jumala ilmestyi Abrahamille meidän isällemme, kuin hän oli
