PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
10. Ja hän kohta lankesi maahan hänen jalkainsa eteen ja antoi
henkensä. Niin nuoret miehet tulivat sisälle ja löysivät hänen kuolleena,
ja he veivät hänen ulos ja hautasivat miehensä tykö.
11. Ja suuri pelko tuli koko seurakunnalle ja kaikille niille, jotka tämän
kuulivat.
II. 12. Ja apostolitten kätten kautta tehtiin monta merkkiä ja ihmettä
kansan seassa. Ja olivat kaikki yksimielisesti Salomon esihuoneessa.
13. Mutta ei niistä muista uskaltanut yksikään itsiänsä antaa heidän
sekaansa; vaan kansa piti paljon heistä.
14. Ja joukko paljon eneni miehistä ja vaimoista, jotka Herran päälle
uskoivat:
15. Niin että he kantoivat sairaita kaduille ja panivat niitä vuoteille ja
paareille, että Pietarin tullessa ainoasti hänen varjonsa jonkun heistä
olis varjonnut.
16. Ja tuli myös suuri joukko kokoon lähimmäisistä kaupungeista
Jerusalemiin, ja toivat sairaita ja saastaisilta hengiltä vaivatuita, jotka
kaikki parannettiin.
III. 17. Niin nousi ylimmäinen pappi, ja kaikki, jotka hänen kanssansa
olivat, Saddukealaisten lahko, ja olivat täynnänsä kiivautta,
18. Ja paiskasivat kätensä apostolitten päälle ja panivat heidät
yhteiseen vankihuoneeseen.
19. Mutta Herran enkeli avasi yöllä tornin oven, ja vei heidät sieltä ulos
ja sanoi:
20. Menkäät, seisokaat ja puhukaat templissä kansalle kaikki tämän
elämän sanat.
21. Mutta kuin he sen kuulivat, menivät he varhain aamulla templiin ja
opettivat. Niin ylimmäinen pappi tuli, ja ne, jotka hänen kanssansa olivat,
kutsuivat raadin kokoon ja kaikki Israelin lasten vanhimmat, ja lähettivät
vankihuoneeseen heitä noutamaan. 22. Kuin palveliat menivät, eikä heitä
tornista löytäneet, niin he palasivat ja ilmoittivat,
23. Sanoen: tornin me tosin löysimme kyllä visusti suljetuksi ja vartiat
