MARKUKSEN EVANKELIUMI
ennusta ja sano heille, jotka paimenet ovat: näin sanoo Herra, Herra: voi
Israelin paimenia*, jotka itsiänsä ruokkivat! eikö paimenten pitäisi
laumaa ruokkiman?
Matt.9:36. Ja kuin hän näki kansat, armahti hän heidän päällensä, että
he olivat niin nääntyneet ja hajoitetut kuin lampaat, joilla ei ole
paimenta.
35. Ja kuin päivä paljon kulunut oli, tulivat hänen opetuslapsensa hänen
tykönsä, sanoen: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut.
Matt.14:15. Mutta kun ehtoo tuli, tulivat hänen opetuslapsensa
hänen
tykönsä, ja sanoivat: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut: laske
kansa, että he menisivät kyliin itsellensä ruokaa ostamaan.
Luuk.9:12. Mutta päivä rupesi jo laskemaan ja ne kaksitoistakymmentä
tulivat ja sanoivat hänelle: päästä kansa menemään lähikyliin ja majoihin
poikkeemaan, ruokaa saamaan; sillä me olemme täällä erämaassa.
36. Laske heitä, että he menisivät ympäri kyliin ja majoihin, ostamaan
itsellensä leipiä; sillä ei heillä ole syötävää.
37. Mutta hän vastaten sanoi heille: antakaa te heille syötävää*. Ja he
sanoivat hänelle: pitääkö meidän menemän kahdellasadalla penningillä
leipiä ostamaan, ja antamaan heidän syödä?
Joh.6:5. Kuin siis Jesus nosti silmänsä ja näki tulevan paljon
kansaa
tykönsä, sanoi hän Philippukselle: mistä me ostamme leipiä
näiden
syödä?
38. Mutta hän sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? menkäät ja
katsokaat. Ja kuin he katsoivat, sanoivat he: viisi, ja kaksi kalaa.
Matt.14:17. Mutta he sanoivat hänelle: ei meillä ole tässä enempi kuin
viisi leipää ja kaksi kalaa.
Luuk.9:13. Niin hän sanoi heille: antakaat te heille syötävää; mutta he
sanoivat: ei meillä enempi ole kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme
