JOBIN KIRJA
21. Ennen kuin minä menen, enkä palaja, pimeyden ja kuolon varjon
maalle,
22. Joka on pimeyden maa ja synkiä kuolon varjo, jossa ei yhtään
järjestystä ole, joka paisteessansa on niin kuin synkeys.
11. Luku.
I. Zophar, kolmas Jobin ystävä, syyttää Jobia suupaltiksi, pilkkaajaksi ja
tyhjän kerskaajaksi. II. Soimaa häntä taitamattomaksi Jumalan tuomioin
ymmärryksessä. III. Varoittaa kääntymykseen, ja vakuuttaa
menestyksestä.
I. Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:
2. Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli
pitääkö suupaltilla oikeus oleman?
3. Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä
yksikään sinua häpäisisi?
4. Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun
silmäis edessä.
5. Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,
6. Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi
tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.
II. 7. Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan
täydellisesti löytäväs.
Job.22:2. Mitä mies taitaa Jumalalle hyödyllinen olla? vaan itsiänsä
taitaa ymmärtäväinen hyödyttää.
8. Hän on korkiampi kuin taivas*, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin
helvetti, kuinkas taidat tuta?
Jer.23:23. Enkö minä ole Jumala, joka läsnä olen, sanoo Herra, ja en ole
se Jumala, joka kaukana on?
