ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
18. Ja hänen veljensä myös tulivat ja lankesivat maahan hänen eteensä
ja sanoivat: katso, me olemme sinun palvelias.
19. Joseph sanoi heille: älkäät peljätkö; sillä minä olen Jumalan käden
alla.
20. Te ajattelitte minua vastaan pahaa; mutta Jumala on ajatellut sen
hyväksi, että hän tekis, niin kuin nyt nähtävä on, pelastaaksensa paljo
kansaa.
1. Mos.45:5. Ja nyt, älkäät surulliset olko, ja älkäät niin kovin
hämmästykö, että te olette minua tänne myyneet; sillä teidän henkenne
elatuksen tähden on Jumala minun teidän edellänne tänne lähettänyt.
21. Älkäät siis nyt peljätkö, minä ravitsen teitä ja teidän lapsianne; ja
hän rohkaisi heitä ja puheli ystävällisesti heidän kanssansa.
22. Ja niin asui Joseph Egyptissä, hän ja hänen isänsä huone; ja Joseph
eli sata ja kymmenen ajastaikaa,
23. Ja näki Ephraimin lapset kolmanteen polveen, niin myös Makirin
Manassen pojan lapset, kasvatetut Josephin polven juuressa.
24. Joseph sanoi veljillensä: minä kuolen, ja Jumala on totisesti etsivä
teitä, ja vie teidän tältä maalta siihen maahan, jonka hän on itse
vannonut Abrahamille, Isaakille ja Jakobille.
25. Niin vannotti Joseph Israelin lapsia, sanoen: Jumala on totisesti teitä
etsivä, viekäät pois minun luuni täältä.
2. Mos.13:19. Ja Moses otti myötänsä Josephin luut: sillä hän oli kovasti
vannottanut Israelin lapset, sanoen: Jumala on tosin teitä etsivä, niin
viekäät minun luuni täältä myötänne.
Jos.24:32. Ja Josephin luut, jotka Israelin lapset olivat tuoneet
Egyptistä*, hautasivat he Sikemiin, siihen pellon kappaleesen, jonka
Jakob osti Hemorin Sikemin isän lapsilta sadalla penningillä+. Ja se tuli
Josephin lasten perinnöksi.
Sir.49:17. Ei Josephinkaan, joka veljeinsä herra oli ja kansansa holhoja,
jonka luut vietiin kotia jälleen.
