TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
syleilemän poikaa. Hän sanoi: ei, minun herrani, sinä Jumalan mies, älä
vääryttele piikas edessä!
1 Mos.18:10. Ja hän sanoi: tosin minä palajan sinun tykös, liki tällä
vuoden ajalla, ja katso, Saaralla emännälläs on poika*. Ja Saara kuuli
sen majan ovelle, joka oli hänen takanansa.
17. Ja vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan määrättyyn aikaan vuoden
perästä, niin kuin Elisa oli hänelle sanonut.
III. 18. Ja kuin lapsi jo isoksi tuli, niin tapahtui, että hän meni ulos isänsä
ja elonleikkaajain tykö.
19. Ja hän sanoi isällensä: voiminun päätäni, minun päätäni! Ja hän
sanoi palveliallensa: kanna häntä äitinsä tykö!
20. Ja hän otti hänen ja vei äitinsä tykö; ja hän istui hänen helmassansa
puolipäivään asti, ja kuoli.
21. Ja hän nousi ja laski hänen Jumalan miehen vuoteelle, läksi ulos ja
sulki oven,
22. Ja kutsui miehensä ja sanoi: lähetä minun tyköni yksi palvelioista ja
yksi aaseista, sillä minä menen Jumalan miehen tykö ja palajan.
23. Ja hän sanoi: miksi sinä hänen tykönsä menet tänäpänä, sillä ei nyt
ole uusi kuu taikka sabbati? Hän sanoi: rauha.
24. Ja hän satuloitsi aasin ja sanoi palveliallensa: aja vahvasti, älä
viivytä ajamasta, muutoin kuin minä sanon sinulle.
25. Ja niin hän meni pois ja tuli Jumalan miehen tykö Karmelin vuorelle.
Kuin Jumalan mies näki hänen tulevan, sanoi hän palveliallensa
Gehatsille: katso, se on Sunemin vaimo.
26. Niin juokse nyt häntä vastaan ja sano hänelle: oletkos rauhassa, ja
sinun miehes ja sinun poikas? Hän vastasi: rauhassa.
27. Mutta kuin hän tuli vuorelle Jumalan miehen tykö, tarttui hän hänen
jalkoihinsa. Ja Gehatsi meni sysäämään häntä pois. Mutta Jumalan mies
sanoi: anna hänen olla, sillä hänen sielunsa on murheellinen, ja Herra
on minulta sen salannut ja ei ilmoittanut minulle.
