RUUTIN KIRJA
tuntenut on! Ja hän ilmoitti anopillensa, kenenkä tykönä hän työtä teki,
sanoen: se mies, jonka tykönä minä tänäpänä työtä tein, kutsutaan
Boas.
20. Noomi sanoi miniällensä: hän olkoon siunattu Herralta, joka ei ole
ollut armotoin enemmin eläviä kuin kuolleitakaan vastaan. Ja Noomi
sanoi hänelle: tämä mies on meidän lähimmäisemme ja on meidän
perillisemme.
21. Ja Ruut Moabilainen sanoi: hän sanoi myös minulle: ole minun
palvelioitteni kanssa, siihen asti kuin he lopettavat kaiken minun eloni.
22. Noomi sanoi Ruutille miniällensä: minun tyttäreni, hyvä on sinun
mennä hänen piikainsa kanssa, ettei joku olisi sinua vastoin toisen
pellolla.
23. Ja hän viipyi Boaksen piikain tykönä ja poimi tähkäpäitä, siihen asti
kuin ohrat ja nisut leikattiin; ja tuli jälleen anoppinsa tykö.
3. Luku.
I. Ruut, Noomin neuvosta menee Boaksen luvaan ja panee levätä hänen
jalkoihinsa. II. Boas herättyänsä, ylistää häntä ja lupaa hänen naida, jos
likempi perillinen sen myöten antaa. III. Ruut ilmoittaa taas asian
anopillensa.
I. Ja Noomi hänen anoppinsa sanoi hänelle: minun tyttäreni, minä
tahdon saattaa sinulle levon, että sinulle hyvin kävis.
2. Boas, meidän sukulaisemme, jonka piikain tykönä sinä olet ollut,
katso, hän viskaa tänä yönä ohria luvassansa.
3. Niin pese itses ja voitele sinus, ja vaateta itses ja mene luvaan, ettei
yksikään sinua tunne, siihen asti kuin syöty ja juotu on.
4. Kuin hän maata panee, niin katso paikka, kussa hän makaa: niin mene
ja nosta vaate hänen jalkainsa päältä ja pane siihen maata; niin hän
kyllä sinulle sanoo, mitä sinun tekemän pitää.
