TOINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
kuninkaalle kolmesataa leiviskää hopiaa enemmän kuin Jason,
25. Ja tuli niin kuninkaan käskystä Jerusalemiin, ja teki, ei niin kuin
ylimmäinen pappi, vaan niin kuin kiukkuinen ja tyly mies, ja niin kuin
julma metsän peto.
26. Näin Jason, joka oli sysännyt pois virasta hänen veljensä, toisen
kautta jälleen tuli siitä sysätyksi pois, ja täytyi Ammonilaisten maalle
paeta.
27. Ja Menelaus piti vallan, mutta koska ei hän sitä rahaa, jonka hän
kuninkaalle luvannut oli, voinut antaa, kuin Sostratus linnan päämies
häneltä sitä anoi,
28. Niin kuin kuningas hänen käskenyt oli; antoi kuningas heidät
molemmat kutsua eteensä.
29. Ja Pani Menelauksen pois, ja pani hänen veljensä Lysimakuksen
hänen siaansa, ja Sostratuksen hän pani Kypriin päämieheksi.
30. Kuin se niin toimitettu oli, nostivat Tarsilaiset ja Ballottilaiset
kapinan, että he kuninkaan jalkavaimoiile annetut olivat.
31. Niin kuningas valmisti itsensä kiiruusti kapinaa asettamaan, ja jätti
siaansa päämiehen Andronikuksen linnan isännäksi.
32. Kuin Menelaus sen tietää sai, ajatteli hän tilan olevan vanhaan
virkaansa päästäksensä, ja varasti monikahtoja kultakaluja kirkosta, ja
antoi Andronikukselle ja monikahtoja myi Tyroon ja muihin ympäri
olevaisiin kaupunkeihin.
33. Kuin Onia sen kuuli, meni hän yhteen rauhalliseen paikkaan
Daphneen, joka Antiokian edessä on, ja nuhteli häntä.
34. Mutta Menelaus tuli Andronikuksen tykö yksin, ja neuvoi häntä
ottamaan Oniaa kiinni.
35. Hän teki niin, ja meni hänen tykönsä ja puhui hänen kanssansa
petollisesti, antoi hänelle myös kätensä ja valan, että hän olis saanut
pois hänen vapaasta paikastansa; sillä hän tiesi, ettei Onia mitään hyvää
häneltä toivonut. Ja kuin hän niin makeilla sanoilla vietellyt oli, pisti hän
hänen kuoliaaksi, vastoin kaikkea lakia. Se ei ainoasti ollut Juudalaisten
mielestä paha, mutta oli myös mielikarvaus monelle pakanoista, että
