SALOMON VIISAUS
nimen minä heille annan, jota ei pidä hävitettämän.
Eph.3:16. Että hän antais teille voimaa kunniansa rikkauden jälkeen, että
te hänen Henkensä kautta väkeväksi tulisitte* sisällisessä ihmisessä+;
15. Sillä hyvä työ antaa hyvän palkan, ja ymmärryksen juuri ei häviä.
16. Mutta äpärät ei pidä menestymän, ja salavuoteisen siemenen pitää
hukkuman.
17. Ja jos he vielä kauvan elävät, niin täytyy heidän kuitenkin viimein
häpiään tulla, ja heidän ikänsä pitää kuitenkin lopulla ilman kunniaa
oleman.
18. Jos he varhain kuolevat, niin ei heillä ole toivoa, eli lohdutusta
tuomiopäivänä.
19. Sillä jumalattomat saavat pahan lopun.
V. 16,17,18 ymmärretään enimmästä osasta: sillä ne pysyvät pahan ylös
kasvattamisen kautta katumattomuudessa: mutta katuvaisilla on
lohdutus,
Viis.18:23. Sillä koska kuolleet lankesivat toinen toisensa päälle, seisoi
hän siellä keskellä, ja asetti vihan, ja esti, ettei hän päässyt eläväin tykö.
1 Tim.2:4. Joka tahtoo kaikkia ihmisiä autuaaksi*, ja että he totuuden
tuntoon tulisivat.
2 Piet.3:9. Ei Herra viivytä lupaustansa, (niin kuin muutamat sen viipyvän
luulevat*,) vaan hän on meidän kanssamme kärsiväinen, ja ei tahdo, että
jonkun pitäis hukkuman, vaan että jokainen itsensä parannukseen
kääntäis.
4. luku
Mitä jumalisten lapsettomuudesta ja jumalattomain hedelmällisyydestä,
niin myös hurskasten varhaisesta kuolemasta ajatella tulee.
Parempi on lapsetonna olla puhtaudessa; sillä sille on loppumaton
ylistys, ja siitä Jumala ja ihmiset paljon pitävät.
