P. JOHANNEKSEN ENSIMÄINEN EPISTOLA
sinun, ja nämät ymmärsivät, että sinä minun lähetit.
2. Minun rakkaani! nyt me olemme Jumalan lapset*, ja ei ole se vielä
ilmestynyt, miksi me tulemme; mutta me tiedämme, kuin se ilmestyy, niin
me hänen kaltaisiksensa tulemme+; sillä me saamme hänen nähdä niin
kuin hän on.
Jes.56:5. Niin minä annan heille minun huoneessani ja muurissani
paikan, ja paremman nimen kuin pojilla ja tyttärillä on; ijankaikkisen
nimen minä heille annan, jota ei pidä hävitettämän.
II. Rom.8:14. Sillä kaikki, jotka Jumalan Hengeltä vaikutetaan, ne ovat
Jumalan lapset.
2 Piet.1:4. Joidenka kautta meille ne suurimmat ja kalliit lupaukset
lahjoitetut ovat, että te niiden kautta Jumalan luonnosta osalliseksi
tulisitte, jos te katoovaisen maailman himon vältätte.
Rom.8:18. Sillä siksi minä sen pidän, ettei tämän nykyisen ajan vaivat ole
sen kunnian vertaa, joka meille ilmoitetaan.
Rom.8:29. Sillä jotka hän on katsonut edes, ne hän on Poikansa kuvan
kaltaiseksi säätänyt*, että hän olis esikoinen monen veljen keskellä.
1 Kor.15:49. Ja niin kuin me olemme kantaneet maallisen kuvaa*, niin
pitää myös meidän kantaman taivaallisen kuvaa+.
2 Kor.4:17. Sillä meidän vaivamme, joka ajallinen ja keviä on*, saattaa
meille ijankaikkisen ja määrättömän kunnian+:
Phil.3:21. Joka meidän heikon ruumiimme kirkastaa*, että se hänen
kirkkaan ruumiinsa kaltainen olis, sillä voimalla, jolla hän myös voi kaikki
itsellensä alamaiseksi tehdä.
Kol.3:4. Kuin Kristus, meidän elämämme, ilmoitetuksi tulee, silloin tekin
hänen kanssansa kunniassa ilmoitetaan.
1 Kor.13:12. Sillä nyt me näemme niin kuin peilistä tapauksessa*, mutta
silloin kasvoista kasvoihin+: nyt minä tunnen puolittain, vaan silloin minä
tunnen niin kuin minä tuttu olen.
2 Kor.5:7. (Sillä me vaellamme uskossa ja emme katsomisessa.)
