Salomon Saarnaja
V. Lucu.
JUmalan edestä pitä waarallisest ja pelgolla oldaman/ joco Jumalan sana cuullan eli jocu lupaus tehdän/ v. 1.
taicka ripisä ja synnin tunnustuxesa/ v. 5.
jos jolleculle wäärys tapahtu/ sijnä pitä Esiwallan duomidzeman/ v. 7.
Ahnelle on wähin hyödytyst hänen rahastans/ suru/ lewotoin uni/ waiwallinen lähdendö tästä mailmasta/ ja hänen lapsillens kyllä wähä hywä/ v. 9.
sentähden on paras/ että idzecukin kijttä Jumalata osans edest/ nautidze hywäxens ja on iloinen/ v. 17.
Saarn 5:1 ÄLä ole ylön picainen suustas/ ja älä anna sydämes kijrutta puhuman Jumalan edes:
Saarn 5:2 Sillä Jumala on taiwas/ ja sinä maan päällä/ ole sentähden wähän puheinen. Cusa paljo murhetta on/ sijnä on paljo unia/ ja paljosa puhesa löytän myös hulluus.
Saarn 5:3 COscas Jumalalle lupauxen teet/ nijn älä wijwyttele sitä: sillä ei hän tyhmijn mielisty.
Saarn 5:4 Mitäs lupat nijn pidä/ se on parembi ettes lupa/ cuin ettes täytä mitäs luwannut olet.
Saarn 5:5 ÄLä salli suus wietellä lihas/ ja älä sano Engelille: se oli exymys: ettei Jumala wihastuis sinun änees/ ja duomidzis caickia sinun kättes töitä.
Saarn 5:6 Cusa paljo unia on/ sijnä on myös turha meno ja paljo puhetta/ mutta pelkä sinä Jumalata.
Saarn 5:7 JOs sinä näet köyhän wääryttä kärsiwän/ ja oikeuden ja wanhurscauden tulewan pois maasta/ älä ihmettele sitä: sillä yxi on joca on corkein wartia corkeudes/ ja on wielä corkiambi molembita.
Saarn 5:8 Sen päällä on Cuningas maacunnasa/ että kedot kynnetäisin.
Saarn 5:9 JOca raha racasta/ ei hän ikänäns rahaan suutu/ ja joca rickautta racasta/ ei hänelle pidä sijtä hyödytystä oleman/ ja se on myös turha:
Saarn 5:10 Sillä cusa paljo rickautta on/ sijnä on myös paljon syöpiä/ mitästä hyödytystä sijs hänen sijtä on? mutta että hän ainoastans sen näke silmilläns.
Saarn 5:11 Joca työtä teke/ hänelle on uni makia/ joco hän wähä eli paljo syönyt on/ waan rickan ylönpaldisus ei salli hänen maata.
Saarn 5:12 Se on paha waiwa/ jonga minä näin Auringon alla/ nimittäin/ että rickaudet tallella pannan hänelle wahingoxi/ jonga se oma on:
Saarn 5:13 Sillä rickat huckuwat suures wiheljäisydes/ ja jos hän on sijttänyt pojan/ nijn ei sen käsijn jää mitän.
Saarn 5:14 Nijncuin hän on alastoina tullut äitins cohdusta/ nijn hän jällens mene pois cuin hän tullutkin on/ ja ei ota mitän cansans caikesta hänen työstäns joca hänen käsisäns on/ cosca hän mene pois.
Saarn 5:15 Se on paha waiwa että hän nijn tästä lähte/ nijncuin hän tullut on/ mitä se händä autta/ että hän tuulen työtä on tehnyt?
Saarn 5:16 Caiken elinaicans on hän pimeydes syönyt/ suuresa murhesa/ sairaudesa ja surusa.
Saarn 5:17 Nijn minä pidän sen parhana/ että ihminen syö ja juo/ ja on hywällä mielellä caikesa hänen työsäns cuin hänellä Auringon alla on/ hänen elinaicanans/ ja Jumala hänelle anda: sillä se on hänen osans.
Saarn 5:18 Ja jolle ihmiselle Jumala anda rickautta/ tawarata ja woima/ että hän sijtä söis ja jois hänen osaxens/ ja olis iloinen hänen työsäns/ se on Jumalan lahja:
Saarn 5:19 Sillä ei hän paljo ajattele tätä wiheljäistä elämätä/ että Jumala on iloittanut hänen sydämens.
Vers. 5. Engelille ) Nijn cudzutan Papit ja opettajat/ Malach. 2. Exymys ) se on/ älä caunistele sinun erhetyxiäs/ nijncuin wäärät henget ja unennäkiät tekewät.
v. 8. Kynnetäisin ) se on/ hän hallidze caicki/ ja pitä maacunnan woimasans/ ettei se tyhjäxi eli kylmille tulis/ josta Cuningan wirca ja nimi on.