9 luku

Herra ilmestyy toisen kerran Salomolle. Hiiramille annettu korvaus. Salomon vaatima verotyö. Hänen uhrinsa. Laivasto.

1. Kun Salomo oli saanut rakennetuksi Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaiken, mitä Salomo oli halunnut tehdä,

1. Ja kuin Salomo oli rakentanut Herran huoneen ja kuninkaan huoneen, ja kaikki mitä hänen sydämensä anoi ja halusi tehdäksensä,

1. JA cosca Salomo oli rakendanut HERran huonen ja Cuningan huonen ja caicki cuin hänen sydämens anoi ja halais tehdäxens.

2. ilmestyi Herra Salomolle toisen kerran,

2. Ilmaantui Herra Salomolle toisen kerran, niinkuin hän oli hänelle ilmaantunut Gibeonissa.

2. Ilmandui HERra hänelle toisen kerran nijncuin hän oli hänelle ilmandunut Gibeonis.

3. niinkuin hän oli ilmestynyt hänelle Gibeonissa. Ja Herra sanoi hänelle: Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja anomisesi, kun sinä anoit armoa minun edessäni. Minä olen pyhittänyt tämän temppelin, jonka sinä olet rakentanut sitä varten, että minä sijoittaisin nimeni siihen ainiaaksi; ja minun silmäni ja sydämeni tulevat alati olemaan siellä.

3. Ja Herra sanoi hänelle: Minä olen kuullut sinun rukoukses ja anomises, joita olet minun edessäni anonut, ja olen pyhittänyt tämän huoneen, jonkas rakentanut olet, pannakseni siihen minun nimeni ijankaikkisesti, ja minun silmäni ja sydämeni ovat alati siinä.

3. Ja HERra sanoi hänelle: Minä olen cuullut sinun rucouxes ja anomises cuins olet minun edesäni anonut ja pyhittänyt tämän huonen jongas rakendanut olet pannaxeni sijhen minun nimeni ijancaickisest. Ja minun silmän ja sydämen owat alati sijnä.

4. Ja jos sinä vaellat minun edessäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, vilpittömällä sydämellä ja oikeamielisesti, niin että teet kaiken, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat minun käskyjäni ja oikeuksiani,

4. Ja jos sinä vallat minun edessäni, niinkuin sinun isäs David vaeltanut on, sydämen yksinkertaisuudessa ja vakuudessa, niin ettäs teet kaikki, mitä minä sinulle käskenyt olen, ja pidät minun säätyni ja oikeuteni;

4. Ja jos sinä waellat minun edesäni nijncuin sinun Isäs Dawid waeldanut on sydämen yxikerraisudes ja wacuudes nijn ettäs teet caicki cuin minä sinulle käskenyt olen ja pidät minun käskyni ja oikeuteni.

5. niin minä pidän pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi Israelissa ikuisesti, niinkuin minä puhuin isällesi Daavidille sanoen: 'Aina on mies sinun suvustasi oleva Israelin valtaistuimella.'

5. Niin minä vahvistan sinun valtakuntas istuimen Israelin ylitse ijankaikkisesti, niinkuin minä sinun isäs Davidin kanssa puhunut olen, sanoen: ei sinulta pidä otettaman pois mies Israelin istuimelta.

5. Nijn minä wahwistan sinun waldacundas istuimen Israelin päällä ijancaickisest nijncuin minä sinun Isäs Dawidin cansa puhunut olen sanoden: ei sinulda puutu mies Israelin istuimelda.

6. Mutta jos te käännytte pois minusta, te ja teidän lapsenne, ettekä noudata minun käskyjäni ja säädöksiäni, jotka minä olen teille antanut, vaan menette ja palvelette muita jumalia ja kumarratte niitä,

6. Mutta jos te käännätte teitänne peräti pois minusta, te ja teidän lapsenne, ja ette pidä minun käskyjäni ja säätyjäni, jotka minä olen pannut teidän eteenne, ja menette ja palvelette vieraita jumalia ja rukoilette niitä;

6. Mutta jos te käännätte teitän minust tacaperin te ja teidän lapsen ja ette pidä minun käskyäni ja oikeuttani jotca minä olen pannut teidän eteen ja menette ja palwelette wieraita jumalita ja rucoilette nijtä.

7. niin minä hävitän Israelin siitä maasta, jonka olen antanut heille, ja temppelin, jonka minä olen pyhittänyt nimelleni, minä heitän pois kasvojeni edestä; ja Israel tulee sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille kansoille.

7. Niin minä hävitän Israelin siitä maasta, jonka minä heille antanut olen: ja huoneen, jonka minä nimelleni pyhittänyt olen, heitän minä minun kasvoni edestä pois. Ja Israel pitää oleman sananlaskuksi ja jutuksi kaikissa kansoissa.

7. Nijn minä häwitän Israelin sijtä maasta jonga minä heille andanut olen ja sen huonen jonga minä minun nimelleni pyhittänyt olen heitän minä minun caswoni edest pois. Ja Israel pitä oleman sananlascuxi ja jutuxi caikis Canssois.

8. Ja tämä temppeli on tosin korkein, mutta jokainen, joka kulkee siitä ohi, on tyrmistyvä ja viheltävä; ja kun kysytään: 'Miksi on Herra tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?'

8. Ja vaikka tämä huone on kaikkein korkein, niin kuitenkin kaikkein, jotka siitä käyvät ohitse, pitää hämmästymän ja viheltämän, sanoen: miksi Herra näin teki tälle maalle ja tälle huoneelle?

8. Ja waicka tämä huone on caickein corkein nijn cuitengin caicki cuin sijtä käywät ohidze hämmästywät ja hawisewat sanoden: mixi HERra näin teki tälle maalle ja huonelle?

9. niin vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka oli vienyt heidän isänsä pois Egyptin maasta, ja liittyivät muihin jumaliin ja kumarsivat niitä ja palvelivat niitä; sentähden Herra on antanut kaiken tämän pahan kohdata heitä.'

9. Silloin vastataan: että he Herran Jumalansa hylkäsivät, joka heidän isänsä Egyptin maalta johdatti ulos, ja seurasivat muita jumalia ja kumarsivat niitä ja palvelivat niitä; sentähden on Herra kaiken tämän pahan antanut tulla heidän päällensä.

9. Silloin wastatan: että he heidän HERrans Jumalans hyljäisit joca heidän Isäns Egyptin maalda johdatti ja seuraisit muita jumalita ja rucoilit heitä ja palwelit heitä sentähden on HERra caicki nämät pahudet andanut tulla heidän päällens.

10. Kun olivat loppuun kuluneet ne kaksikymmentä vuotta, joiden kuluessa Salomo oli rakentanut ne kaksi rakennusta, Herran temppelin ja kuninkaan linnan,

10. Kuin kaksikymmentä ajastaikaa kulunut oli, joina Salomo ne kaksi huonetta rakensi, Herran huoneen ja kuninkaan huoneen,

10. COsca caxikymmendä aiastaica culunet olit joina Salomo ne caxi huonetta rakensi nimittäin HERran huonen ja Cuningan huonen.

11. Hiiramin, Tyyron kuninkaan, avustaessa Salomoa setripuilla, kypressipuilla ja kullalla, niin paljolla kuin tämä halusi, silloin kuningas Salomo antoi Hiiramille kaksikymmentä kaupunkia Galilean maakunnasta.

11. Joihin Hiram Tyron kuningas antoi Salomolle sedripuita, honkia ja kultaa, kaiken hänen tahtonsa jälkeen; niin kuningas Salomo antoi Hiramille kaksikymmentä kaupunkia Galilean maassa.

11. Joihin Hiram Tyron Cuningas Salomolle Cedripuita hongia ja culda caiken hänen anomisens jälken lähetti. Nijn Cuningas Salomo andoi Hiramille caxikymmendä Caupungita Galilean maasa.

12. Niin Hiiram lähti Tyyrosta katsomaan niitä kaupunkeja, jotka Salomo oli antanut hänelle, mutta ne eivät miellyttäneet häntä.

12. Ja Hiram matkusti Tyrosta katsomaan kaupungeita, jotka Salomo hänelle antanut oli; ja ei ne hänelle kelvanneet.

12. Ja Hiram matcusti Tyrost cadzoman nijtä Caupungeita jotca Salomo hänelle andanut oli ja ei ne hänelle kelwannet.

13. Hän sanoi: Mitä kaupunkeja nämä ovat, jotka sinä olet antanut minulle, veljeni! Ja niin kutsutaan niitä Kaabulin maaksi vielä tänäkin päivänä.

13. Ja sanoi: mitkä nämä kaupungit ovat, minun veljeni, jotkas minulle antanut olet? Ja hän kutsui ne Kabulin maaksi tähän päivään asti.

13. Ja sanoi: mitkä nämät Caupungit owat minun weljen jotcas minulle andanut olet? Ja hän cudzui ne Cabulin maaxi tähän päiwän asti.

14. Mutta Hiiram lähetti kuninkaalle sata kaksikymmentä talenttia kultaa.

14. Ja Hiram oli lähettänyt kuninkaalle sata ja kaksikymmentä sentneriä kultaa.

14. JA Hiram oli lähettänyt Cuningalle sata ja caxikymmendä Centneriä culda.

15. Ja näin on sen työveron laita, jonka kuningas Salomo otatti rakentaaksensa Herran temppeliä, omaa linnaansa, Milloa ja Jerusalemin muuria sekä Haasoria, Megiddoa ja Geseriä.

15. Ja tämä on luku verosta, jonka kuningas Salomo kantoi rakentaaksensa Herran huonetta, ja omaa huonettansa, ja Milloa, ja Jerusalemin muuria, ja Hatsoria, ja Megiddoa ja Gaseria.

15. Ja tämä on lucu werosta jonga Cuningas Salomo candoi raketaxens HErran huonetta ja hänen huonettans ja Millot ja Jerusalemin muuria ja Hazorit ja Megiddot ja Gaserit.

16. Farao, Egyptin kuningas, oli näet tullut ja valloittanut Geserin, polttanut sen tulella ja surmannut kanaanilaiset, jotka asuivat kaupungissa, ja antanut sen myötäjäisiksi tyttärellensä, Salomon puolisolle.

16. Sillä Pharao Egyptin kuningas oli mennyt ja voittanut Gaserin, ja polttanut sen tulella, ja lyönyt Kanaanealaiset kuoliaaksi, jotka kaupungissa asuivat, ja oli antanut sen tyttärellensä Salomon emännälle lahjaksi.

16. Sillä Pharao Egyptin Cuningas oli mennyt ja woittanut Gaserin ja polttanut sen tulella ja lyönyt Cananerit cuoliaxi jotca Caupungis asuit ja oli andanut sen hänen tyttärellens Salomon emännälle lahjaxi.

17. Ja Salomo linnoitti Geserin, alisen Beet-Hooronin,

17. Niin Salomo rakensi Gaserin ja alamaisen BetHoronin,

17. Näin rakensi Salomo Gaserin ja alammaisen BethHoronin.

18. Baalatin ja Taamarin sen maan erämaassa

18. Ja Baalatin ja Tadmorin, korvessa maalla,

18. Ja Baalathin ja Thamorin corwesa maalla.

19. ja kaikki varastokaupungit, jotka hänellä oli, ja kaikki vaunukaupungit ja ratsumiesten kaupungit ja mitä muuta Salomo oli tahtonut linnoittaa Jerusalemissa ja Libanonilla ja koko hallitsemassaan maassa.

19. Ja kaikki tavarakaupungit, jotka Salomolla olivat, ja kaikki vaunukaupungit, ja ratsasmiesten kaupungit, ja mitä Salomo halusi ja tahtoi rakentaa Jerusalemissa ja Libanonissa, ja koko maassa, joka hänen vallassansa oli.

19. Ja caicki Caupungit joisa Salomolla olit jywähuonet ja caicki waunuCaupungit ja radzasmiestän Caupungit ja caicki mitä hän tahdoi raketa Jerusalemis ja Libanonis ja coco maasa joca hänen wallasans oli.

20. Kaiken kansan, mitä oli jäänyt jäljelle amorilaisista, heettiläisistä, perissiläisistä, hivviläisistä ja jebusilaisista, kaikki, jotka eivät olleet israelilaisia,

20. Kaiken jääneen kansan Amorealaisista, Hetiläisistä, Pheresiläisistä, Heviläisistä ja Jebusilaisista, jotka ei olleet Israelin lapsia:

20. JA caicki Canssa joca jäi Amorrereistä Pheresereistä Hewereistä ja Jebusereistä jotca ei ollet Israelin lapsista.

21. ne niiden jälkeläiset, jotka vielä olivat jäljellä maassa ja joita israelilaiset eivät olleet kyenneet vihkimään tuhon omiksi, ne Salomo saattoi työveron alaisiksi, aina tähän päivään asti.

21. Heidän lapsensa, jotka he jättivät heistänsä maahan, joita Israelin lapset ei taitaneet hävittää; ne teki Salomo verolliseksi tähän päivään asti.

21. Heidän lapsens jotca he jätit heistäns maahan joita Israelin lapset ei taitanet häwittä ne teki Salomo werollisexi tähän päiwän asti.

22. Mutta israelilaisista Salomo ei tehnyt ketään orjaksi, vaan heitä oli sotilaina, hänen palvelijoinaan, päällikköinään, vaunusotureinaan ja hänen sotavaunujensa ja ratsumiestensä päällikköinä.

22. Mutta Israelin lapsista ei Salomo tehnyt yhtään orjaksi; vaan ne olivat sotamiehet, ja hänen palveliansa, ja päämiehensä, ja esimiehensä, ja hänen vaunuinsa ja ratsasmiestensä päämiehet.

22. Mutta Israelin lapsista ei hän tehnyt yhtän orjaxi waan andoi heidän olla sotamiesnä ja palwelianans ja pääruhtinana Ruhtinana ja wircamiesnä hänen waunuins ja radzasmiestens päällä.

23. Maaherrojen virkamiehiä, jotka valvoivat Salomon töitä, oli viisisataa viisikymmentä miestä, vallitsemassa väkeä, joka teki työtä.

23. Ja virkamiesten päämiehiä, jotka olivat Salomon työn päällä, oli viisisataa ja viisikymmentä, jotka kansaa hallitsivat ja työn toimittivat.

23. Ja wircamiehiä jotca olit Salomon ascarten päällä oli wijsisata ja wijsikymmendä jotca Canshallidzit ja ascaret suoritit.

24. Heti kun faraon tytär oli muuttanut Daavidin kaupungista omaan linnaansa, jonka hän oli hänelle rakentanut, rakensi hän Millon.

24. Mutta Pharaon tytär meni ylös Davidin kaupungista omaan huoneesensa, jonka (Salomo) hänelle rakentanut oli. Silloin rakensi hän myös Millon.

24. JA Pharaon tytär meni Dawidin Caupungist omaan huoneseens jonga Salomo hänelle rakendanut oli. Silloin rakensi hän myös Millon.

25. Ja Salomo uhrasi kolme kertaa vuodessa polttouhreja ja yhteysuhreja alttarilla, jonka hän oli rakentanut Herralle, ja suitsutti alttarin ääressä, joka oli Herran edessä. Ja niin hän oli saanut temppelin valmiiksi.

25. Ja Salomo uhrasi kolmasti vuodessa polttouhria ja kiitosuhria alttarilla, jonka hän Herralle rakentanut oli, ja suitsutti sen päällä Herran edessä; ja niin huone päätettiin.

25. Ja Salomo uhrais colmasti wuodes polttouhria Altarilla jonga hän HERralle rakendanut oli ja suidzutti sen päällä HERran edes ja nijn huone päätettin.

26. Kuningas Salomo rakensi myös laivaston Esjon-Geberissä, joka on lähellä Eelatia Kaislameren rannalla Edomin maassa.

26. Ja kuningas Salomo teki myös laivan EtseonGeberissä, joka liki Elotia on, Punaisen meren reunan tykönä Edomilaisten maalla.

26. JA Salomo teki myös laewan Ezeonin Geberis joca liki Elothi on punaisen meren reunan tykönä Edomerein maalla.

27. Tähän laivastoon Hiiram lähetti palvelijoitaan, meritaitoisia laivamiehiä, Salomon palvelijain mukaan.

27. Ja Hiram lähetti palveliansa laivaan, jotka olivat jalot haaksimiehet ja mereen hyvin harjaantuneet, Salomon palveliain kanssa;

27. Ja Hiram lähetti palwelians laewaan jotca olit jalot haaximiehet ja mereen hywin harjandunet Salomon palwelian cansa.

28. He menivät Oofiriin ja noutivat sieltä kultaa neljäsataa kaksikymmentä talenttia ja toivat sen kuningas Salomolle.

28. Ja he tulivat Ophiriin ja veivät sieltä neljäsataa ja kaksikymmentä leiviskää kultaa; ja he veivät sen kuningas Salomolle.

28. Ja he tulit Ophirijn ja weit sieldä neljä sata ja caxikymmendä leiwiskätä culda ja he weit sen Cuningas Salomolle.