5 luku

Apostoli käskee efesolaisia vaeltamaan rakkaudessa 1, 2, välttämään kaikkia paheita 3 – 5, pysymään erillään pimeyden töistä ja nuhtelemaan niistä 6 – 14 sekä ottamaan vaarin vaelluksestaan 15 – 21 Vaimojen tulee olla miehilleen alamaisia Herrassa 22 – 24, ja miesten tulee rakastaa vaimojaan, niin kuin Kristus rakastaa seurakuntaa 25 – 33.

1 Olkaa siis Jumalan seuraajia, niinkuin rakkaat lapset,

1 Olkaa siis Jumalan seuraajia niin kuin rakkaat lapset

1. Niin olkaat siis Jumalan seuraajat, niinkuin rakkaat lapset,

1. NIjn olcat sijs Jumalan seurajat nijncuin rackat lapset.

1. NIn olcat nyt Jumalan Tauoittaiat/ ninquin rackat Lapset/ (Niin olkaat nyt Jumalan tawoittajat/ niinkuin rakkaat lapset/)

1. Γίνεσθε οὖν μιμηταὶ τοῦ Θεοῦ ὡς τέκνα ἀγαπητά,

1. γινεσθε ουν μιμηται του θεου ως τεκνα αγαπητα 1. ginesthe oυn mimetai toυ theoυ os tekna agapeta

1 Therefore become° imitators of God, as beloved children,

1. Be ye therefore followers of God, as dear children;

1. Værer derfor Guds Efterfølgere som elskelige Børn,

1. Så varer nu Guds efterföljare, såsom älskelige barn.

1. Siis olge nüüd Jummala järrelkäiad, kui armad lapsed,

1. Taigi būkite Dievo sekėjai, kaip mylimi vaikai,

1. So seid nun Gottes Nachfolger als die lieben Kinder

1. Soyez donc les imitateurs de Dieu, comme des enfants bien-aimés;

1. ASÍ pues sed imitadores de Dios, como hijos amados;

1 Zijt dan navolgers Gods, als geliefde kinderen;

1. Bądźcież tedy naśladowcami Bożymi, jako dzieci miłe;

1. Legyetek annakokáért követői az Istennek, mint szeretett gyermekek: [1†]

1 Итак, подражайте Богу, как чада возлюбленные,

1. Оце ж будьте послїдувателями Божими, як любі дїти,

2 ja vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle "suloiseksi tuoksuksi".

2 ja vaeltakaa rakkaudessa niin kuin Kristuskin rakasti meitä ja antoi itsensä meidän puolestamme lahjana ja uhrina, Jumalalle suloiseksi tuoksuksi.

2. Ja vaeltakaat rakkaudessa, niinkuin myös Kristus meitä rakasti ja antoi itsensä ulos meidän edestämme lahjaksi, uhriksi ja Jumalalle makiaksi hajuksi.

2. Ja waeldacat rackaudes: nijncuin Christus meitä racasti ja ulosandoi hänens meidän edestäm lahjaxi uhrixi ja Jumalalle makiaxi hajuxi.

2. ia waeldacat rackaudhesa/ samalmoto quin Christus meite racasti/ ia itze hene's wlosandoi meiden edesten/ Lahiaxi ia Uffrixi/ Jumalalle makiaxi haijuxi. (ja waeltakaat rakkaudessa/ samalla muotoa kuin Kristus meitä rakasti/ ja itse hänens ulos antoi meidän edestän/ Lahjaksi ja uhriksi/ Jumalalle makiaksi hajuksi.)

2. καὶ περιπατεῖτε ἐν ἀγάπῃ, καθὼς καὶ ὁ Χριστὸς ἠγάπησεν ἡμᾶς καὶ παρέδωκεν ἑαυτὸν ὑπὲρ ἡμῶν προσφορὰν καὶ θυσίαν τῷ Θεῷ εἰς ὀσμὴν εὐωδίας.

2. και περιπατειτε εν αγαπη καθως και ο χριστος ηγαπησεν ημας και παρεδωκεν εαυτον υπερ ημων προσφοραν και θυσιαν τω θεω εις οσμην ευωδιας 2. kai peripateite en agape kathos kai o christos egapesen emas kai paredoken eaυton υper emon prosforan kai thυsian to theo eis osmen eυodias

2 and walk° in love*, just-as the Christ also loved* us and gave himself up on our behalf (as) an offering and a sacrifice to God *for an aroma of a sweet-fragrance.

2. And walk in love, as Christ also hath loved us, and hath given himself for us an offering and a sacrifice to God for a sweetsmelling savour.

2. og omgaaes i Kjærlighed, ligesom og Christus elskede os og gav sig selv han for os til en gave, at Slagtoffer, Gud til en Velbehagelig Lugt.

2. Och vandrer i kärlekenom, såsom ock Christus hafver älskat oss, och utgifvit sig sjelf för oss till gåfvo och offer, Gudi till en söt lukt.

2. Ja käige armastusse sees, nenda kui ka Kristus meid on armastanud, ja on isseennast meie eest ärraannud anniks ja ohwriks, Jummalele maggusaks haisuks;

2. ir gyvenkite mylėdami, kaip ir Kristus pamilo mus ir atidavė už mus save kaip atnašą ir kvapią auką Dievui.

2. und wandelt in der Liebe, gleichwie Christus uns hat geliebt und sich selbst dargegeben für uns als Gabe und Opfer, Gott zu einem süßen Geruch.

2. Et marchez dans la charité, comme le Christ qui nous a aimés, et s'est offert lui-même à Dieu pour nous en oblation et en victime d'agréable odeur.

2. Y andád en amor, como también Cristo nos amó, y se entregó a sí mismo por nosotros por ofrenda y sacrificio a Dios de olor suave.

2 En wandelt in de liefde, gelijkerwijs ook Christus ons liefgehad heeft, en Zichzelven voor ons heeft overgegeven tot een offerande en een slachtoffer, Gode tot een welriekenden reuk.

2. A chodźcie w miłości, jako i Chrystus umiłował nas i wydał samego siebie na ofiarę i na zabicie Bogu ku wdzięcznej wonności.

2. És járjatok szeretetben, miképen a Krisztus is szeretett minket, és adta Önmagát miérettünk ajándékul és áldozatul az Istennek, kedves jó illatul. [2†]

2 и живите в любви, как и Христос возлюбил нас и предал Себя за нас в приношение и жертву Богу, в благоухание приятное.

2. і ходїть у любові, яко ж і Христос улюбив нас і оддав себе за нас на жертву і на посьвят Богу, у солодкі пахощі.

3 Mutta haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne — niinkuin pyhien sopii —

3 Mutta haureutta ja mitään saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako keskellänne — niin kuin pyhien sopii —

3. Mutta huoruutta ja kaikkea riettautta eli ahneutta älkäät antako teidän seassanne mainitakaan, niinkuin pyhäin sopii,

3. Mutta huorutta ja caicke riettautta eli ahneutta älkät andaco teidän seasan ensingän mainita nijncuin pyhäin sopi.

3. Mutta Hoorutta ia caiki Riettautta/ eli Ahneutta/ elket andaco ensingen teiden seasan mainitta/ ninquin Pyhein tulepi. (Mutta huoruutta ja kaikki riettautta/ eli ahneutta/ älkäät antako ensinkään teidän seassan mainita/ niinkuin pyhäin tuleepi.)

3. πορνεία δὲ καὶ πᾶσα ἀκαθαρσία ἢ πλεονεξία μηδὲ ὀνομαζέσθω ἐν ὑμῖν, καθὼς πρέπει ἁγίοις,

3. πορνεια δε και πασα ακαθαρσια η πλεονεξια μηδε ονομαζεσθω εν υμιν καθως πρεπει αγιοις 3. porneia de kai pasa akatharsia e pleoneksia mede onomazestho en υmin kathos prepei agiois

3 But do not let fornication and all uncleanness or greed even be named among you°, as is suitable to holy-ones;

3. But fornication, and all uncleanness, or covetousness, let it not be once named among you, as becometh saints;

3. Men Horeri og al ureenhed eller Gjerrighed nævnes end ikke iblandt Eder, som det sømmer de Hellige,

3. Boleri och all slemhet, eller girighet låter ibland eder icke ens nämnda varda, såsom helgon tillhörer;

3. Agga horajaht ja keik rojastus ehk ahnus olgo nimmetamatta teie seas, nenda kui pühhadele sünnib,

3. Todėl ištvirkavimas, visoks netyrumas ar godumas tenebūna net minimi pas jus, kaip pridera šventiesiems;

3. Hurerei aber und alle Unreinigkeit oder Geiz lasset nicht von euch gesagt werden, wie den Heiligen zusteht,

3. Que ni la fornication, ni aucune impureté, ni l'avarice, ne soient même nommées parmi vous, comme il convient à des saints;

3. Mas la fornicación y toda inmundicia, o avaricia, ni aun se miente entre vosotros, como conviene a santos:

3 Maar hoererij en alle onreinigheid, of gierigheid, laat ook onder u niet genoemd worden, gelijkerwijs het den heiligen betaamt,

3. A wszeteczeóstwo i wszelka nieczystość albo łakomstwo niechaj nie będzie ani mianowane między wami, jako przystoi na świętych.

3. Paráznaság pedig és akármely tisztátalanság vagy fösvénység ne is neveztessék ti közöttetek, a mint szentekhez illik; [3†]

3 А блуд и всякая нечистота и любостяжание не должны даже именоваться у вас, как прилично святым.

3. Блуд же і всяка нечистота або зажерливість нехай і не згадуєть ся між вами, як подобає сьвятим,

4 Älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremmin kiitosta.

4 älköön myös rivoutta ja* tyhmää lorua tai ilveilyä, jotka eivät ole sopivia, vaan ennemmin kiitosta.

4. Ja häpiällisiä sanoja ja hulluja puheita eli jaarituksia, jotka ei mihinkään kelpaa, vaan paremmin kiitossanoja.

4. Ja häpiälisiä sanoja ja hulluja puheita eli jaarituxia jotca ei mihingän kelpa waan parammin kijtossanoja:

4. Ja häpieliset sanat/ ia Hullutpuhet eli Jarituxet iotca eiuet mihingen kelpa/ Waan paramin Kijtossana. (Ja häpeälliset sanat/ ja hullut puheet eli jaaritukset jotka eiwät mihinkään kelpaa/ waan paremmin kiitossana.)

4. καὶ αἰσχρότης καὶ μωρολογία ἢ εὐτραπελία, τὰ οὐκ ἀνήκοντα, ἀλλὰ μᾶλλον εὐχαριστία.

4. και αισχροτης και μωρολογια η ευτραπελια τα ουκ ανηκοντα αλλα μαλλον ευχαριστια 4. kai aischrotes kai morologia e eυtrapelia ta oυk anekonta alla mallon eυcharistia

4 and (do not let) obscenity, and foolish-talk or petty jesting, which are not proper, but rather thanksgiving.

4. Neither filthiness, nor foolish talking, nor jesting, which are not convenient: but rather giving of thanks.

4. og ublu Væsen og gjekkelig Snak eller letfærdig Skjemt, som alt er utilbørligt, men hellere Taksigelse.

4. Och slem ord, eller gäckeri, eller skämt som icke höfves; utan heldre tacksägelse.

4. Ja häbbematta tö, ja jölle könne, ehk naljaheitminne, mis ei sünni, waid enneminne tännamist olgo teie seas.

4. taip pat nešvankumas, kvaila šneka ar juokų krėtimas jums netinka, verčiau tebūna dėkojimas.

4. auch nicht schandbare Worte und Narrenteidinge oder Scherze, welche euch nicht ziemen, sondern vielmehr Danksagung.

4. Ni aucune parole déshonnête, ni bouffonnerie, ni plaisanterie, qui sont des choses malséantes; mais qu'on y entende plutôt des actions de grâces.

4. Ni palabras torpes, ni insensatas, ni truhanerías, que no convienen; sino ántes hacimientos de gracias.

4 Noch oneerbaarheid, noch zot geklap, of gekkernij, welke niet betamen; maar veelmeer dankzegging.

4. Także sprośność i błazeóskie mowy, i żarty, które nie przystoją, ale raczej dziękowanie.

4. Sem undokság, vagy bolond beszéd, vagy trágárság, melyek nem illenek: hanem inkább hálaadás. [4†]

4 Также сквернословие и пустословие и смехотворство не приличны вам , а, напротив, благодарение;

4. нї безсором і дурні слова, або жарти і неподобиє; а лучче дякуваннє.

5 Sillä sen te tiedätte ja tunnette, ettei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella — sillä hän on epäjumalanpalvelija — ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.

5 Sillä sen tiedätte [ja tunnette], ettei yhdelläkään haureuden harjoittajalla tai saastaisella tai ahneella — hän on epäjumalan palvelija — ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.

5. Sillä se te tietäkäät, ettei yksikään huorintekiä, taikka saastainen, eli ahne, joka epäjumalan palvelia on, ole Kristuksen ja Jumalan valtakunnan perillinen.

5. Sillä se te tietkät ettei yxikän salawuoteinen taicka saastainen eli ahne ( joca epäjumalan palwelia on ) ole Christuxen ja Jumalan waldacunnan perillinen.

5. Sille se te tietkä/ ettei yxiken Wärtamies taicka Saastainen eli Ahne (ioca ombi Epeiumalan Paluelia) ole Perilinen Christusen ia Jumalan Waldakunnasa. (Sillä se te tietäkää/ ettei yksikään wärtämies (salawuoteinen) taikka saastainen eli ahne (joka ompi epäjumalan palwelija) ole perillinen Kristuksen ja Jumalan waltakunnassa.)

5. τοῦτο γάρ ἐστε γινώσκοντες, ὅτι πᾶς πόρνος ἢ ἀκάθαρτος ἢ πλεονέκτης, ὅ ἐστιν εἰδωλολάτρης, οὐκ ἔχει κληρονομίαν ἐν τῇ βασιλείᾳ τοῦ Χριστοῦ καὶ Θεοῦ.

5. τουτο γαρ εστε γινωσκοντες οτι πας πορνος η ακαθαρτος η πλεονεκτης ος εστιν ειδωλολατρης ουκ εχει κληρονομιαν εν τη βασιλεια του χριστου και θεου 5. toυto gar este ginoskontes oti pas pornos e akathartos e pleonektes os estin eidololatres oυk echei kleronomian en te βasileia toυ christoυ kai theoυ

5 For* this you° know, that every fornicator, or unclean (person), or greedy (person), who is an idolater, has no inheritance in the kingdom of the Christ and God.

5. For this ye know, that no whoremonger, nor unclean person, nor covetous man, who is an idolater, hath any inheritance in the kingdom of Christ and of God.

5. Thi dette vide I, at ingen Skjørlevner eller Ureen eller Gjerrig, hvilken er en Afgudsdyrker, har Arv i Christi og Guds Rige.

5. Ty I skolen veta, att ingen bolare, eller oren, eller giriger, hvilken är en afgudadyrkare, hafver arfvedel uti Christi och Guds rike.

5. Sest sedda teate teie, et ei ühhelgi horapiddajal, egga roppul, egga ahnel, kes on woöra jummala tener, ep olle pärrimist Kristusse ja Jummala rikis.

5. Nes jūs žinote, kad joks ištvirkėlis, netyras ar gobšas, kuris yra stabmeldys, nepaveldės Kristaus ir Dievo karalystės.

5. Denn das sollt ihr wissen, daß kein Hurer oder Unreiner oder Geiziger, welcher ist ein Götzendiener, Erbe hat in dem Reich Christi und Gottes.

5. Car vous savez ceci, qu'aucun fornicateur, ou impudique, ou avare, qui est un idolâtre, n'a part à l'héritage du royaume de Christ et de Dieu.

5. Porque ya habéis entendido esto, que ningún fornicario, o inmundo, o avaro, que es un idólatra, tiene herencia en el reino de Cristo, y de Dios.

5 Want dit weet gij, dat geen hoereerder, of onreine, of gierigaard, die een afgodendienaar is, erfenis heeft in het Koninkrijk van Christus en van God.

5. Bo to wiecie, iż żaden wszetecznik, albo nieczysty, albo łakomca, (który jest bałwochwalcą), nie ma dziedzictwa w królestwie Chrystusowem i Bożem.

5. Mert azt jól tudjátok, hogy egy paráznának is, vagy tisztátalannak, vagy fösvénynek, ki bálványimádó, nincs öröksége a Krisztusnak és Istennek országában. [5†]

5 ибо знайте, что никакой блудник, или нечистый, или любостяжатель, который есть идолослужитель, не имеет наследия в Царстве Христа и Бога.

5. Се бо знайте, що нї один блудник, або нечистий, або зажерливий, котрий єсть ідолослужитель, не має наслїддя в царстві Христа і Бога.

6 Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia;

6 Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä sellaisten vuoksi Jumalan viha kohtaa tottelemattomia*.

6. Älkäät antako yhdenkään pettää teitänne turhilla puheilla; sillä sentähden Jumalan viha epäuskoisten päälle tulee.

6. Älkät andaco yhdengän pettä teitän turhilla puheilla: sillä sentähden Jumalan wiha epäuscoisten lasten päälle tule.

6. Elket ydhengen andaco teiten pette turhilla puheilla/ Sille sen syyn tedhen Jumalan wiha tulepi Epeuskoisten Lasten ylitze. (Älkäät yhdenkään antako teitän pettä turhilla puheilla/ Sillä sen syyn tähden Jumalan wiha tuleepi epäuskoisten lasten ylitse.)

6. Μηδεὶς ὑμᾶς ἀπατάτω κενοῖς λόγοις· διὰ ταῦτα γὰρ ἔρχεται ἡ ὀργὴ τοῦ Θεοῦ ἐπὶ τοὺς υἱοὺς τῆς ἀπειθείας.

6. μηδεις υμας απατατω κενοις λογοις δια ταυτα γαρ ερχεται η οργη του θεου επι τους υιους της απειθειας 6. medeis υmas apatato kenois logois dia taυta gar erchetai e orge toυ theoυ epi toυs υioυs tes apeitheias

6 Let no one deceive you° with empty words; for* because of these things the wrath of God is coming upon the sons of disobedience.

6. Let no man deceive you with vain words: for because of these things cometh the wrath of God upon the children of disobedience.

6. Ingen forføre Eder med forfængelige Ord; thi for Saadant kommer Guds Vrede over Vantroens Børn.

6. Låter eder ingen förföra med fåfäng ord; ty för sådana plägar Guds vrede komma öfver otrones barn.

6. Ükski ärgo petko teid tühja sannadega, sest nende asjade pärrast tulleb Jummala wihha sannakuulmatta laste peäle,

6. Tegul niekas neapgauna jūsų tuščiais plepalais; už tokius dalykus Dievo rūstybė ištinka neklusnumo vaikus.

6. Lasset euch niemand verführen mit vergeblichen Worten; denn um dieser Dinge willen kommt der Zorn Gottes über die Kinder des Unglaubens.

6. Que personne ne vous séduise par de vains discours; car c'est à cause de ces choses que la colère de Dieu vient sur les enfants rebelles.

6. Nadie os engañe con palabras vanas; porque a causa de estas cosas viene la ira de Dios sobre los hijos de desobediencia.

6 Dat u niemand verleide met ijdele woorden; want om deze dingen komt de toorn Gods over de kinderen der ongehoorzaamheid.

6. Niechaj was nikt nie zwodzi próżnemi mowami; albowiem dla tych rzeczy przychodzi gniew Boży na synów upornych;

6. Senki titeket meg ne csaljon üres beszédekkel; mert ezekért jő az Isten haragja a hitetlenség fiaira. [6†]

6 Никто да не обольщает вас пустыми словами, ибо за этоприходит гнев Божий на сынов противления;

6. Нехай нїхто не зводить вас марними словами, бо за се приходить гнїв Божий на синів непокірних.

7 Älkää siis olko niihin osallisia heidän kanssaan.

7 Älkää siis olko heidän osatoverejaan.

7. Älkäät sentähden olko heidän osaveljensä.

7. Älkät sentähden olco heidän osaweljens:

7. Senteden elket olco heiden Osaweliens/ (Sentähden älkäät olko heidän osaweljensä/)

7. μὴ οὖν γίνεσθε συμμέτοχοι αὐτῶν.

7. μη ουν γινεσθε συμμετοχοι αυτων 7. me oυn ginesthe sυmmetochoi aυton

7 Therefore do° not become joint partakers with them.

7. Be not ye therefore partakers with them.

7. Derfor vorder ikke deelagtige med dem.

7. Derföre varer icke deras stallbröder.

7. Sepärrast ärge sage mitte nende seltsimehhiks.

7. Todėl nebūkite jų bendrai!

7. Darum seid nicht ihr Mitgenossen.

7. N'ayez donc point de part avec eux.

7. No seais pues participantes con ellos.

7 Zo zijt dan hun medegenoten niet.

7. Nie bądźcież tedy uczestnikami ich.

7. Annakokáért ne legyetek részesei ezeknek; [7†]

7 итак, не будьте сообщниками их.

7. Не бувайте ж спільниками їх.

8 Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina

8 Sillä ennen te olitte pimeys, mutta nyt olette valo Herrassa. Vaeltakaa valon lapsina

8. Sillä muinen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaat niinkuin valkeuden lapset;

8. Sillä muinen te olitta pimeys mutta nyt te oletta walkeus HERrasa.

8. Sille ette muijnen te olitta Pimeys/ Mutta nyt te oletta Walkius Herrasa. (Sillä että muinen te olitte pimeys/ mutta nyt te oletta walkius Herrassa.)

8. ἦτε γάρ ποτε σκότος, νῦν δὲ φῶς ἐν Κυρίῳ· ὡς τέκνα φωτὸς περιπατεῖτε·

8. ητε γαρ ποτε σκοτος νυν δε φως εν κυριω ως τεκνα φωτος περιπατειτε 8. ete gar pote skotos nυn de fos en kυrio os tekna fotos peripateite

8 For* you° were previously (in) darkness, but now (you)° (are) light in the Lord. Walk° as children of light

8. For ye were sometimes darkness, but now are ye light in the Lord: walk as children of light:

8. Thi I vare forhen Mørkhed, men nu ere I et Lys i Herren; omgaaes som Lysets Børn,

8. Ty I voren fordom mörker, men nu ären I ljus i Herranom; vandrar såsom ljusens barn.

8. Sest teie ollite ennemuiste pimmedus , agga nüüd ollete teie walgus Issanda sees; ellage kui walgusse ¤ lapsed.

8. Juk kadaise buvote tamsa, o dabar esate šviesa Viešpatyje. Elkitės kaip šviesos vaikai,­

8. Denn ihr waret weiland Finsternis; nun aber seid ihr ein Licht in dem HERRN.

8. Car vous étiez autrefois ténèbres, mais à présent vous êtes lumière dans le Seigneur; marchez comme des enfants de lumière;

8. Porque en otro tiempo erais tinieblas, mas ahora sois luz en el Señor: andád como hijos de luz;

8 Want gij waart eertijds duisternis, maar nu zijt gij licht in den Heere; wandelt als kinderen des lichts.

8. Albowiemeście byli niekiedy ciemnością; aleście teraz światłością w Panu; chodźcież jako dziatki światłości,

8. Mert valátok régen sötétség, most pedig világosság az Úrban: mint világosságnak fiai úgy járjatok. [8†]

8 Вы были некогда тьма, а теперь – свет в Господе:поступайте, как чада света,

8. Ви бо були колись тьмою, тепер же (ви) сьвітло в Господї; ходїть же яко дїти сьвітла:

9 — sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä —

9 — sillä Hengen* hedelmä ilmenee kaikkinaisena hyvyytenä ja vanhurskautena ja totuutena —

9. (Sillä Hengen hedelmä on kaikessa hyvyydessä ja vanhurskaudessa ja totuudessa,)

9. Waeldacat nijncuin walkeuden lapset: sillä Hengen hedelmä on caikes hywydes ja wanhurscaudes ja totuudes.

9. Waeltaca ninquin Walkiudhen Lapset. Sille Hengen hedhelme ombi caikisa Hywuydhesa ia Wanhurskaudhesa/ ia totudhesa/ (Waeltakaa niinkuin walkeuden lapset. Sillä Hengen hedelmä ompi kaikissa hywyydessä ja wanhurskaudessa/ ja totuudessa/)

9. ὁ γὰρ καρπὸς τοῦ Πνεύματος ἐν πάσῃ ἀγαθωσύνῃ καὶ δικαιοσύνῃ καὶ ἀληθείᾳ·

9. ο γαρ καρπος του πνευματος εν παση αγαθωσυνη και δικαιοσυνη και αληθεια 9. o gar karpos toυ pneυmatos en pase agathosυne kai dikaiosυne kai aletheia

9 (for* the fruit of the Spirit is in all goodness and righteousness and truth),

9. For the fruit of the Spirit is in all goodness and righteousness and truth;)

9. (men Lysets Frugt viser sig i al Godhed og Retfærdighed og Sandhed),

9. Ty Andans frukt är uti all godhet, och rättfärdighet, och sanning.

9. Sest Waimo kasso näitab ennast keigesugguse headusse, ja öigusse, ja töe sees.)

9. nes Dvasios vaisius reiškiasi visokeriopu gerumu, teisumu ir tiesa,­

9. Wandelt wie die Kinder des Lichts, die Frucht des Geistes ist allerlei Gütigkeit und Gerechtigkeit und Wahrheit,

9. Car le fruit de l'Esprit consiste en toute sorte de bonté, de justice et de vérité.

9. (Porque el fruto del Espíritu es en toda bondad, y justicia, y verdad:)

9 (Want de vrucht des Geestes is in alle goedigheid, en rechtvaardigheid, en waarheid),

9. (Bo owoc Ducha zależy we wszelakiej dobrotliwości i w sprawiedliwości i w prawdzie.)

9. (Mert a világosságnak gyümölcse minden jóságban és igazságban és valóságban van), [9†]

9 потому что плод Духа состоит во всякой благости, праведности и истине.

9. (бо овощ духа - у всякій добростї і праведностї і правдї,)

10 ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle;

10 ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle

10. Ja koetelkaat, mikä Herralle otollinen on.

10. Ja coetelcat mikä HERralle otollinen olis.

10. Ja coetelkat mite Herralle otolinen olis. (Ja koetelkaat mitä Herralle otollinen olisi.)

10. δοκιμάζοντες τί ἐστιν εὐάρεστον τῷ Κυρίῳ.

10. δοκιμαζοντες τι εστιν ευαρεστον τω κυριω 10. dokimazontes ti estin eυareston to kυrio

10 testing what is well pleasing to the Lord.

10. Proving what is acceptable unto the Lord.

10. saa I prøve, hvad som er velbehageligt for Herren.

10. Och pröfver hvad Herranom täckt är.

10. Ja katske, mis Issanda mele pärrast on:

10. ištirdami, kas patinka Viešpačiui.

10. und prüfet, was da sei wohlgefällig dem HERRN.

10. Examinez ce qui est agréable au Seigneur.

10. Aprobando lo que es agradable al Señor.

10 Beproevende wat den Heere welbehagelijk zij.

10. Obierając to, co by się podobało Panu;

10. Meggondolván, mi legyen kedves az Úrnak. [10†]

10 Испытывайте, что благоугодно Богу,

10. допевняючись, що єсть угодне Богові.

11 Älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä.

11 älkääkä olko osallisia pimeän hedelmättömiin tekoihin, vaan ennemminkin *nuhdelkaa niistä*.

11. Älkäät olko osalliset pimeyden hedelmättömissä töissä, vaan paremmin nuhdelkaat.

11. Älkät olco osalliset hedelmättömäin pimeyden töistä waan parammin nuhdelcat heitä:

11. Ja elket osaliset olgho ninen Hedhelmettömein Pimeyden Töidhen cansa/ waan paramin nuchdelkat heite. (Ja älkäät osalliset olko niinen hedelmättömäin pimeyden töiden kanssa/ waan paremmin nuhdelkaat heitä.)

11. καὶ μὴ συγκοινωνεῖτε τοῖς ἔργοις τοῖς ἀκάρποις τοῦ σκότους, μᾶλλον δὲ καὶ ἐλέγχετε·

11. και μη συγκοινωνειτε τοις εργοις τοις ακαρποις του σκοτους μαλλον δε και ελεγχετε 11. kai me sυgkoinoneite tois ergois tois akarpois toυ skotoυs mallon de kai elegchete

11 And have° no fellowship together with the unfruitful works of darkness, but also rather reprove° them;

11. And have no fellowship with the unfruitful works of darkness, but rather reprove them.

11. Og haver ikke Samfund med Mørkets ufrugtbare Gjerninger, men straffer dem hellere.

11. Och hafver ingen delaktighet med de onyttiga mörksens verk; utan straffer dem heldre.

11. Ja ärgo olgo teil teggemist pimmedusse siggimatta teggudega, agga nomige neid enneminne.

11. Ir neprisidėkite prie nevaisingų tamsos darbų, o verčiau atskleiskite juos.

11. und habt nicht Gemeinschaft mit den unfruchtbaren Werken der Finsternis, strafet sie aber vielmehr.

11. Et ne prenez aucune part aux œuvres infructueuses des ténèbres, mais bien plutôt condamnez-les.

11. Y no tengáis parte en las obras infructuosas de las tinieblas; mas ántes reprobadlas.

11 En hebt geen gemeenschap met de onvruchtbare werken der duisternis, maar bestraft ze ook veeleer.

11. A nie spółkujcie z uczynkami niepożytecznemi ciemności, ale je raczej strofujcie.

11. És ne legyen közösségtek a sötétségnek gyümölcstelen cselekedeteivel, hanem inkább meg is feddjétek azokat; [11†]

11 и не участвуйте в бесплодных делах тьмы, но и обличайте.

11. І не приставайте до неплідних дїл тьми, а лучче ж винуйте їх.

12 Sillä häpeällistä on jo sanoakin, mitä he salassa tekevät;

12 Sillä häpeällistä on sanoakin, mitä he salassa tekevät.

12. Sillä mitä salaa heilta tapahtuu, se on häpiä sanoakin;

12. Sillä mitä sala tapahtu se olis häpiä ilmoitta.

12. Sille mite heilde sala tapactu/ se olis mös häpie wlossano. (Sillä mitä heiltä salaa tapahtuu/ se oli myös häpeä ulos sanoa.)

12. τὰ γὰρ κρυφῆ γινόμενα ὑπ’ αὐτῶν αἰσχρόν ἐστι καὶ λέγειν·

12. τα γαρ κρυφη γινομενα υπ αυτων αισχρον εστιν και λεγειν 12. ta gar krυfe ginomena υp aυton aischron estin kai legein

12 for* it is shameful even to speak of the things happening by them covertly.

12. For it is a shame even to speak of those things which are done of them in secret.

12. Thi hvad der lønligen bedrives af dem, er skammeligt endog at sige.

12. Ty hvad hemliga af dem sker, det är ock skamligit att säga.

12. Sest mis neist sallaja sünnib, on ka häbbi ütteldes.

12. Nes ką jie slapčia daro, gėda net sakyti.

12. Denn was heimlich von ihnen geschieht, das ist auch zu sagen schändlich.

12. Car il est même honteux de dire ce que ces gens font en secret.

12. Porque lo que estos hacen en oculto, torpe cosa es aun decirlo.

12 Want hetgeen heimelijk van hen geschiedt, is schandelijk ook te zeggen.

12. Albowiem co się potajemnie od nich dzieje, sromota i mówić.

12. Mert a melyeket azok titokban cselekesznek, éktelen dolog csak mondani is. [12†]

12 Ибо о том, что они делают тайно, стыдно и говорить.

12. Що бо дїєть ся потай у них, соромно й казати.

13 mutta tämä kaikki tulee ilmi, kun valkeus sen paljastaa, sillä kaikki, mikä tulee ilmi, on valkeutta.

13 Mutta *kaikki, minkä valo paljastaa, tulee ilmi*; sillä kaikki, mikä tulee ilmi, on valoa.

13. Mutta kaikki ne ilmi tulevat, kuin he valkeudelta rangaistaan; sillä kaikki, mikä ilmi tulee, se on valkeus.

13. Mutta caicki nämät ilmei tulewat cosca he walkeudelda rangaistan: sillä caicki cuin ilmei tule se on walkeus. Sentähden hän sano:

13. Mutta caiki nämet ilmei tuleuat/ coska ne walkiudhesta rangaistaan/ Sille ette caiki quin ilmei tule/ se on walkeus. Senteden hen sano/ (Mutta kaikki nämät ilmi tulewat/ koska ne walkeudesta rangaistaan/ Sillä että kaikki kuin ilmi tulee/ se on walkeus. Sentähden hän sanoo/)

13. τὰ δὲ πάντα ἐλεγχόμενα ὑπὸ τοῦ φωτὸς φανεροῦται· πᾶν γὰρ τὸ φανερούμενον φῶς ἐστι.

13. τα δε παντα ελεγχομενα υπο του φωτος φανερουται παν γαρ το φανερουμενον φως εστιν 13. ta de panta elegchomena υpo toυ fotos faneroυtai pan gar to faneroυmenon fos estin

13 But all things which are reproved, are manifested by the light; for* everything which is manifested is light.

13. But all things that are reproved are made manifest by the light: for whatsoever doth make manifest is light.

13. men alt dette, naar det straffes, aabenbares ved lyset; thi alt det, som aabenbarer, er Lys.

13. Men allt detta varder uppenbart, när det af ljuset straffadt varder; ty allt det uppenbart varder, det är ljus.

13. Agga se keik ilmub, mis walgussest nomitakse; sest keik, mis middagi ilmutab, se on walgus.

13. Bet viskas, kas atskleidžiama, tampa šviesos apšviesta, o kas tik apšviesta, yra šviesa.

13. Das alles aber wird offenbar, wenn's vom Licht gestraft wird; denn alles, was offenbar ist, das ist Licht.

13. Mais tout ce qui est condamné est manifesté par la lumière; car tout ce qui est manifesté devient lumière.

13. Mas todas las cosas que son reprobadas, son hechas manifiestas por la luz; porque lo que manifiesta todo, la luz es.

13 Maar al deze dingen, van het licht bestraft zijnde, worden openbaar; want al wat openbaar maakt, is licht.

13. Lecz to wszystko, gdy bywa od światłości strofowane, bywa objawione; albowiem to wszystko, co bywa objawione, jest światłością;

13. Mindezek pedig megfeddetvén, a világosság által napvilágra jőnek; mert minden, a mi napvilágra jő, világosság. [13†]

13 Все же обнаруживаемое делается явным от света, ибо все, делающееся явным, свет есть.

13. Усе ж обвинувачене від сьвітла виявляєть ся; все бо виявлене єсть сьвітло.

14 Sentähden sanotaan: "Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!"

14 Sen vuoksi Hän sanoo: "Herää sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!"

14. Sentähden hän sanoo: heräjä sinä, joka makaat, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee.

14. Heräjä sinä joca macat ja nouse cuolleista nijn Christus sinua walaise.

14. Yleshere sine ioca macat/ ia ylesnouse nijste Cooleista/ nin Christus sinun yleswalghasepi. (Ylösherää sinä joka makaat/ ja ylösnouse niistä kuolleista/ niin Kristus sinun ylöswalaiseepi.)

14. διὸ λέγει· ἔγειρε ὁ καθεύδων καὶ ἀνάστα ἐκ τῶν νεκρῶν, καὶ ἐπιφαύσει σοι ὁ Χριστός.

14. διο λεγει εγειραι ο καθευδων και αναστα εκ των νεκρων και επιφαυσει σοι ο χριστος 14. dio legei egeirai o katheυdon kai anasta ek ton nekron kai epifaυsei soi o christos

14 Hence he says, Arise, you who are sleeping and rise* up from the dead and the Christ will appear upon you.

14. Wherefore he saith, Awake thou that sleepest, and arise from the dead, and Christ shall give thee light.

14. Derfor hedder det: vaagen op, du som sover, og staa op fra de Døde, og Christus skal lysefor dig!

14. Derföre säger han: Vaka upp, du som sofver, och statt upp ifrå de döda, så varder Christus dig upplysandes.

14. Sepärrast ütleb temma: Ärka ülles, kes sa maggad, ja touse ülles surnust, siis wöttab Kristus sind walgustada.

14. Todėl sakoma: ‘‘Pabusk, kuris miegi, kelkis iš numirusių, ir apšvies tave Kristus’‘.

14. Darum heißt es: "Wache auf, der du schläfst, und stehe auf von den Toten, so wird dich Christus erleuchten."

14. C'est pour cela qu'il est dit: Réveille-toi, toi qui dors, et te relève d'entre les morts, et Christ t'éclairera.

14. Por lo cual dice: Despiértate tú que duermes, y levántate de entre los muertos, y te alumbrará Cristo.

14 Daarom zegt Hij: Ontwaakt, gij, die slaapt, en staat op uit de doden; en Christus zal over u lichten.

14. Dlatego mówi Pismo: Ocuć się, który śpisz i powstaó od umarłych, a oświeci cię Chrystus.

14. Annakokáért mondja: Serkenj föl, a ki aluszol és támadj fel a halálból, és felragyogott tenéked a Krisztus. [14†]

14 Посему сказано: „встань, спящий, и воскресни из мертвых, и осветит тебя Христос".

14. Того ж то глаголе: Устань, сонний, і воскресни з мертвих, то й осьвітить тебе Христос.

15 Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat,

15 Katsokaa siis tarkoin kuinka vaellatte: ei niin kuin tyhmät, vaan niin kuin viisaat,

15. Niin katsokaat, että te visusti vaellatte, ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat.

15. NIjn cadzocat että te wisusti waellatte ei nijncuin tyhmät waan nijncuin wijsat:

15. Nin catzocat nyt ette te wijsahasti waellatte/ ei ninquin ne tyhmet/ waan ninquin ne wijsaat. (Niin katsokaat nyt että te wiisahasti waellatte/ ei niinkuin ne tyhmät/ waan niinkuin ne wiisaat.)

15. Βλέπετε οὖν πῶς ἀκριβῶς περιπατεῖτε, μὴ ὡς ἄσοφοι, ἀλλ’ ὡς σοφοί,

15. βλεπετε ουν πως ακριβως περιπατειτε μη ως ασοφοι αλλ ως σοφοι 15. βlepete oυn pos akriβos peripateite me os asofoi all os sofoi

15 Therefore beware°, how accurately you° are walking, not as unwise, but as wise;

15. See then that ye walk circumspectly, not as fools, but as wise,

15. Seer derfor til, at I omgaaes varligen, ikke som Uvise, men som Vise,

15. Så ser nu till, huru I vandren visliga; icke som de ovise, utan som vise.

15. Sepärrast katske, kuida teie öiete hästi ellate, ei mitte kui rummalad, waid kui targad;

15. Todėl rūpestingai žiūrėkite, kaip elgiatės: kad nebūtumėte kaip kvailiai, bet kaip išmintingi,

15. So sehet nun zu, wie ihr vorsichtig wandelt, nicht als die Unweisen, sondern als die Weisen,

15. Prenez donc garde à vous conduire avec circonspection, non comme des insensés, mais comme des personnes sages;

15. Mirád, pues, que andéis avisadamente: no como necios, mas como sabios,

15 Ziet dan, hoe gij voorzichtiglijk wandelt, niet als onwijzen, maar als wijzen.

15. Patrzajcie tedy, jakobyście ostrożnie chodzili, nie jako niemądrzy, ale jako mądrzy.

15. Meglássátok annakokáért, hogy mimódon okkal járjatok, nem mint bolondok, hanem mint bölcsek: [15†]

15 Итак, смотрите, поступайте осторожно, не как неразумные, но как мудрые,

15. Гледїть же, як би вам оглядно ходити, не яко немудрі, а яко мудрі,

16 ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha.

16 *ottaen vaarin ajasta*, sillä päivät ovat pahat.

16. Ja hankitkaat teitänne ajallansa; sillä aika on paha.

16. Ja hangitcat teitän ajallans: sillä aica on paha.

16. Ja hangitcat teiten aialla's/ Sille aica ombi * paha. (Ja hankitkaat teitä ajallansa/ Sillä aika ompi paha.)

16. ἐξαγοραζόμενοι τὸν καιρόν, ὅτι αἱ ἡμέραι πονηραί εἰσι.

16. εξαγοραζομενοι τον καιρον οτι αι ημεραι πονηραι εισιν 16. eksagorazomenoi ton kairon oti ai emerai ponerai eisin

16 buying up the time, because the days are evil.

16. Redeeming the time, because the days are evil.

16. og kjøber den beleilige Tid, fordi Dagene ere onde.

16. Och skicker eder efter tiden; ty tiden är ond.

16. Ja piddage aega kalliks, sest need päwad on pahhad.

16. branginantys laiką, nes dienos yra piktos.

16. und kaufet die Zeit aus; denn es ist böse Zeit.

16. Rachetez le temps; car les jours sont mauvais.

16. Redimiendo el tiempo, porque los dias son malos.

16 Den tijd uitkopende, dewijl de dagen boos zijn.

16. Czas odkupując; bo dni złe są.

16. Áron is megvegyétek az alkalmatosságot, mert a napok gonoszok. [16†]

16 дорожа временем, потому что дни лукавы.

16. викуплюючи час, бо днї лихі.

17 Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.

17 Älkää sen vuoksi olko mielettömiä vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto.

17. Älkäät sentähden olko taitamattomat, vaan ymmärtäväiset, mikä Herran tahto on.

17. Älkät sentähden olco taitamattomat waan taitawat mikä HERran tahto on.

17. Se'teden elket olgho taitamattomat/ waan taitauaiset/ mike Herran tachto on. (Sentähden älkäät olko taitamattomat/ waan taitawaiset/ mikä Herran tahto on.)

17. διὰ τοῦτο μὴ γίνεσθε ἄφρονες, ἀλλὰ συνιέντες τί τὸ θέλημα τοῦ Κυρίου.

17. δια τουτο μη γινεσθε αφρονες αλλα συνιεντες τι το θελημα του κυριου 17. dia toυto me ginesthe afrones alla sυnientes ti to thelema toυ kυrioυ

17 Because of this, do° not become foolish, but understand what the will of the Lord (is).

17. Wherefore be ye not unwise, but understanding what the will of the Lord is.

17. Derfor værer ikke uforstandige, men som de, der skjønne, hvad Herrens Villie er.

17. Derföre, varer icke oförståndige, utan förståndige hvad Herrans vilje är.

17. Sepärrast ärge olge rum̃alad, waid moistke, mis Issanda tahtminne on.

17. Nebūkite tad neprotingi, bet supraskite, kokia yra Viešpaties valia.

17. Darum werdet nicht unverständig, sondern verständig, was da sei des HERRN Wille.

17. C'est pourquoi ne soyez pas sans prudence, mais comprenez quelle est la volonté du Seigneur.

17. Por tanto no seais imprudentes, sino entendidos de cual sea la voluntad del Señor.

17 Daarom zijt niet onverstandig, maar verstaat, welke de wil des Heeren zij.

17. Przetoż nie bądźcie nierozumnymi, ale zrozumiewającymi, która jest wola Paóska.

17. Annakokáért ne legyetek esztelenek, hanem megértsétek, mi legyen az Úrnak akaratja. [17†]

17 Итак, не будьте нерассудительны, но познавайте, что есть воля Божия.

17. Тим-то не бувайте нерозумними, а розумійте, що єсть Божа воля.

18 Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,

18 Älkää juopuko viinistä — *se johtaa irstauteen* — vaan täyttykää Hengellä,

18. Ja älkäät juopuko viinasta, josta paha meno tulee, vaan olkaat täytetyt (Pyhällä) Hengellä.

18. Ja älkät juopuco wijnasta josta paha meno tule.

18. Ja elket te iopuco Winasta/ iosta paha meno nousepi/ (Ja älkää juopuko wiinasta/ josta paha meno nouseepi/)

18. καὶ μὴ μεθύσκεσθε οἴνῳ, ἐν ᾧ ἐστιν ἀσωτία, ἀλλὰ πληροῦσθε ἐν Πνεύματι,

18. και μη μεθυσκεσθε οινω εν ω εστιν ασωτια αλλα πληρουσθε εν πνευματι 18. kai me methυskesthe oino en o estin asotia alla pleroυsthe en pneυmati

18 And do° not be drunken with wine, in which there is riotousness, but be° filled in (the) Spirit;

18. And be not drunk with wine, wherein is excess; but be filled with the Spirit;

18. Og drikker Eder ikke drukne af Viin, i hvilket der er Ryggesløshed, men bliver fyldte af Aanden,

18. Och dricker eder icke druckna af vin, af hvilko ett oskickeligit väsende kommer; utan uppfyllens af den Helga Anda;

18. Ja ärge joge ennast täis wina, kust üks önneto ello tulleb, waid sage täis Waimo,

18. Ir nepasigerkite vynu, kuriame pasileidimas, bet būkite pilni Dvasios,

18. Und saufet euch nicht voll Wein, daraus ein unordentlich Wesen folgt, sondern werdet voll Geistes:

18. Ne vous enivrez point de vin, qui mène au dérèglement; mais soyez remplis de l'Esprit;

18. Y no os emborrachéis con vino, en el cual hay disolución; ántes sed llenos del Espíritu;

18 En wordt niet dronken in wijn, waarin overdaad is, maar wordt vervuld met den Geest;

18. A nie upijajcie się winem, w którem jest rozpusta; ale bądźcie napełnieni duchem,

18. És meg ne részegedjetek bortól, miben kicsapongás van: hanem teljesedjetek be Szent Lélekkel, [18†]

18 И не упивайтесь вином, от которого бывает распутство; но исполняйтесь Духом,

18. І не впивайтесь вином, бо в йому розпуст, а сповняйте себе Духом,

19 puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,

19 puhuen keskenänne psalmein ja kiitosvirsin ja hengellisin lauluin, laulaen ja veisaten sydämessänne ylistystä Herralle,

19. Ja puhukaat keskenänne psalmeilla, ja kiitosvirsillä, ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja soittain Herralle teidän sydämessänne,

19. Waan olcat täytetyt Pyhällä Hengellä ja puhucat keskenän Psalmeista ja kijtoswirsistä ja hengellisistä lauluista weisaten ja soittain HERralle teidän sydämesän.

19. Waan olcatta teutetydh Pyhelle He'gelle/ ia puhucat keskenen Psalmeista/ ia Kijtoswirsiste ia Hengelisille Lauluijlla/ weisaten ia leikiten Herralle teiden sydhemesenne/ (Waan olkaatte täytetyt Pyhällä Hengellä/ ja puhukaat keskenän psalmeista/ kiitowirsistä ja hengellisillä lauluilla/ weisaten ja leikiten Herralle teidän sydämissänne/)

19. λαλοῦντες ἑαυτοῖς ψαλμοῖς καὶ ὕμνοις καὶ ᾠδαῖς πνευματικαῖς, ᾄδοντες καὶ ψάλλοντες τῇ καρδίᾳ ὑμῶν τῷ Κυρίῳ,

19. λαλουντες εαυτοις ψαλμοις και υμνοις και ωδαις πνευματικαις αδοντες και ψαλλοντες εν τη καρδια υμων τω κυριω 19. laloυntes eaυtois psalmois kai υmnois kai odais pneυmatikais adontes kai psallontes en te kardia υmon to kυrio

19 speaking to yourselves in psalms and hymns and spiritual songs, singing and singing-praise in your° heart to the Lord;

19. Speaking to yourselves in psalms and hymns and spiritual songs, singing and making melody in your heart to the Lord;

19. og taler hverandre med Psalmer og Lovsange og aandelige Viser, og synger og leger for Herren i Eders Hjerte,

19. Talande emellan eder i psalmer, och lofsånger, och andeliga visor; sjungandes och spelandes Herranom uti edor hjerta;

19. Ja räkige issekeskis laulude ja kitusse luggudega, ja waimolikko lauludega; laulge, ja laulge mängides Issandale ommas süddames,

19. kalbėdami vieni kitiems psalmėmis, himnais bei dvasinėmis giesmėmis, giedodami ir šlovindami savo širdyse Viešpatį,

19. redet untereinander in Psalmen und Lobgesängen und geistlichen Liedern, singet und spielet dem HERRN in eurem Herzen

19. Entretenez-vous ensemble par des psaumes, des hymnes et des cantiques spirituels, chantant et psalmodiant de votre cœur au Seigneur;

19. Hablando entre vosotros con salmos, y con himnos, y canciones espirituales, cantando y salmeando al Señor en vuestros corazones;

19 Sprekende onder elkander met psalmen, en lofzangen, en geestelijke liederen, zingende en psalmende den Heere in uw hart;

19. Rozmawiając z sobą przez psalmy i hymny, i pieśni duchowne, śpiewając i grając w sercu swojem Panu,

19. Beszélgetvén egymás között zsoltárokban és dícséretekben és lelki énekekben, énekelvén és dícséretet mondván szívetekben az Úrnak. [19†]

19 назидая самих себя псалмами и славословиями и песнопениями духовными, поя и воспевая в сердцах ваших Господу,

19. бесїдуючи між собою псальмами, та гимнами, та піснями духовними, сьпіваючи та виграючи в серцях ваших Господеві,

20 kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

20 kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

20. Kiittäin aina Jumalaa ja Isää, jokaisen edestä, meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimeen.

20. Kijttäin aina Jumalata ja Isä jocaidzen edestä meidän HERran Jesuxen Christuxen nimeen:

20. Aina kijtteden Jumala ia Ise/ iocaitze' edeste/ meiden Herran Iesusen Christusen Nimese/ (Aina kiittäen Jumalaa ja Isää/ jokaisen edestä/ meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimessä/)

20. εὐχαριστοῦντες πάντοτε ὑπὲρ πάντων ἐν ὀνόματι τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ τῷ Θεῷ καὶ πατρί,

20. ευχαριστουντες παντοτε υπερ παντων εν ονοματι του κυριου ημων ιησου χριστου τω θεω και πατρι 20. eυcharistoυntes pantote υper panton en onomati toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ to theo kai patri

20 giving-thanks always on behalf of all things in (the) name of our Lord Jesus Christ to God and Father;

20. Giving thanks always for all things unto God and the Father in the name of our Lord Jesus Christ;

20. og siger altid Gud og Faderen Tak for alle ting i vor Herrens Jesu Christi Navn,

20. Alltid tacksägandes Gudi och Fadrenom för hvar man, uti vårs Herras Jesu Christi Namn;

20. Ja tännage ikka keige asjade eest Jummalat ja Issa, meie Issanda Jesusse Kristusse nimmel.

20. visada ir už viską dėkodami Dievui Tėvui mūsų Viešpaties Jėzaus Kristaus vardu,

20. und saget Dank allezeit für alles Gott und dem Vater in dem Namen unsers HERRN Jesu Christi,

20. Rendez grâces toujours pour toutes choses à Dieu le Père, au nom de notre Seigneur Jésus-Christ.

20. Dando gracias siempre por todas las cosas a Dios y al Padre en el nombre del Señor nuestro Jesu Cristo.

20 Dankende te allen tijd over alle dingen God en den Vader, in den Naam van onzen Heere Jezus Christus;

20. Dzięki czyniąc zawsze za wszystko, w imieniu Pana naszego, Jezusa Chrystusa, Bogu i Ojcu.

20. Hálákat adván mindenkor mindenekért a mi Urunk Jézus Krisztusnak nevében az Istennek és Atyának. [20†]

20 благодаря всегда за все Бога и Отца, во имя Господа нашего Иисуса Христа,

20. дякуючи всякого часу за все в імя Господа нашого Ісуса Христа Богові і Отцеві,

21 Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.

21 ja olkaa toisillenne alamaiset Jumalan* pelossa.

21. Ja olkaat toinen toisellenne alamaiset Jumalan pelvossa.

21. Ja olcat toinen toisenne alammaiset Jumalan pelgosa.

21. Ja olcat keskenen alamaiset toinen toisenna Jumalan pelghosa. (Ja olkaat keskenään alamaiset toinen toisenne Jumalan pelossa.)

21. ὑποτασσόμενοι ἀλλήλοις ἐν φόβῳ Χριστοῦ.

21. υποτασσομενοι αλληλοις εν φοβω θεου 21. υpotassomenoi allelois en foβo theoυ

21 being subject to one another in (the) fear of Christ.

21. Submitting yourselves one to another in the fear of God.

21. og værer hverandre underdanige i Guds Frygt.

21. Ymsom underdånige, den ene dem andra, i Guds räddhåga.

21. Ja olge allandikkud teine teise wasto Jummala kartusse sees.)

21. paklusdami vieni kitiems Dievo baimėje.

21. und seid untereinander untertan in der Furcht Gottes.

21. Soumettez-vous les uns aux autres dans la crainte de Dieu.

21. Sujetándoos los unos a los otros en el temor de Dios.

21 Elkander onderdanig zijnde in de vreze Gods.

21. Będąc poddani jedni drugim w bojaźni Bożej.

21. Engedelmesek legyetek egymásnak Isten félelmében. [21†]

21 повинуясь друг другу в страхе Божием.

21. корючись один одному в страху Божім.

22 Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle;

22 Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niin kuin Herralle.

22. Vaimot olkaat omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle.

22. WAimot olcan miehillens alammaiset nijncuin HERralle:

22. Waimot olcat heiden Miestens alamaiset ninquin Herralle. (Waimot olkaat heidän miestensä alamaiset niinkuin Herralle.)

22. Αἱ γυναῖκες τοῖς ἰδίοις ἀνδράσιν ὑποτάσσεσθε ὡς τῷ Κυρίῳ,

22. αι γυναικες τοις ιδιοις ανδρασιν υποτασσεσθε ως τω κυριω 22. ai gυnaikes tois idiois andrasin υpotassesthe os to kυrio

22 The wives be° subject to your° own husbands, as to the Lord.

22. Wives, submit yourselves unto your own husbands, as unto the Lord.

22. Kvinder! værer Eders egne Mænd underdanige som Herren;

22. Hustrurna vare sina män underdåniga, såsom Herranom.

22. Naesed, kuulge omma meeste sanna, kui Issanda sanna.

22. Jūs, žmonos, būkite klusnios savo vyrams lyg Viešpačiui,

22. Die Weiber seien untertan ihren Männern als dem HERRN.

22. Femmes, soyez soumises à vos propres maris, comme au Seigneur,

22. Las casadas sean sujetas a sus propios maridos, como al Señor.

22 Gij vrouwen, weest aan uw eigen mannen onderdanig, gelijk aan den Heere;

22. Żony! bądźcie poddane mężom swoim, jako Panu;

22. Ti asszonyok a ti saját férjeteknek engedelmesek legyetek, mint az Úrnak. [22†]

22 Жены, повинуйтесь своим мужьям, как Господу,

22. Жінки, коріть ся своїм чоловікам, як Господеві,

23 sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.

23 sillä mies on vaimon pää, niin kuin myös Kristus on seurakunnan pää, (ja) Hän (on) ruumiin Vapahtaja.

23. Sillä mies on vaimon pää, niinkuin Kristus on seurakunnan pää, ja hän on ruumiin vapahtaja.

23. Sillä mies on waimon pää nijncuin Christus on Seuracunnan pää ja hän on hänen ruumins holhoja.

23. Sille ette Mies ombi waimo' pää/ Ninquin mös Christus ombi Seurakunnan pää/ ia hen ombi henen Rumins Terueys. (Sillä että mies ompi waimon pää/ Niinkuin myös Kristus ompi seurakunnan pää/ ja hän ompi hänen ruumiinsa terweys.)

23. ὅτι ὁ ἀνήρ ἐστι κεφαλὴ τῆς γυναικὸς, ὡς καὶ ὁ Χριστὸς κεφαλὴ τῆς ἐκκλησίας, καὶ αὐτός ἐστι σωτὴρ τοῦ σώματος.

23. οτι ο ανηρ εστιν κεφαλη της γυναικος ως και ο χριστος κεφαλη της εκκλησιας και αυτος εστιν σωτηρ του σωματος 23. oti o aner estin kefale tes gυnaikos os kai o christos kefale tes ekklesias kai aυtos estin soter toυ somatos

23 Because (the) husband is the head of the wife as Christ (is) also the head of the congregation* (of believers), he is (the) savior of the body.

23. For the husband is the head of the wife, even as Christ is the head of the church: and he is the saviour of the body.

23. thi manden er Kvindes Hoved ligesom og Christus er Menighedens Hoved, og han er sit Legems Saliggjører.

23. Ty mannen är hustruns hufvud; såsom ock Christus är församlingenes hufvud; och han är ock sins kropps helsa.

23. Sest mees on naese Pea, nenda kui Kristuske on koggodusse Pea, ja temma on omma ihho önnisteggia.

23. nes vyras yra žmonos galva, kaip ir Kristus yra galva bažnyčios,­Jis kūno gelbėtojas.

23. Denn der Mann ist des Weibes Haupt, gleichwie auch Christus das Haupt ist der Gemeinde, und er ist seines Leibes Heiland.

23. Parce que le mari est le chef de la femme, comme aussi le Christ est le chef de l'Église, qui est son corps, dont il est le Sauveur.

23. Porque el marido es cabeza de la mujer, así como Cristo es cabeza de la iglesia; y él es el Salvador del cuerpo.

23 Want de man is het hoofd der vrouw, gelijk ook Christus het Hoofd der Gemeente is; en Hij is de Behouder des lichaams.

23. Albowiem mąż jest głową żony, jako i Chrystus głową kościoła; a on jest zbawicielem ciała.

23. Mert a férj feje a feleségének, mint a Krisztus is feje az egyháznak, és ugyanő megtartója a testnek.

23 потому что муж есть глава жены, как и Христос глава Церкви, и Он же Спаситель тела.

23. тим що чоловік голова жінки, як і Христос голова церкви, і Він спаситель тїла.

24 Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.

24 Mutta niin kuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot myös vaimot kaikessa (omille) miehilleen alamaiset.

24. Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin myös vaimot pitää miehillensä kaikissa alamaiset oleman.

24. Mutta nijncuin Seuracunda on Christuxelle alammainen nijn myös waimot pitä miehillens caikis alammaiset oleman.

24. Mutta ninquin Seurakunda ombi Christusen alamainen/ nin mös Waimot pite caikis alamaiset oleman heiden Miestens. (Mutta niinkuin seurakunta ompi Kristuksen alamainen/ niin myös waimot pitää kaikissa alamaiset olla heidän miestensä.)

24. ἀλλ’ ὥσπερ ἡ ἐκκλησία ὑποτάσσεται τῷ Χριστῷ, οὕτω καὶ αἱ γυναῖκες τοῖς ἰδίοις ἀνδράσιν ἐν παντί.

24. αλλ ωσπερ η εκκλησια υποτασσεται τω χριστω ουτως και αι γυναικες τοις ιδιοις ανδρασιν εν παντι 24. all osper e ekklesia υpotassetai to christo oυtos kai ai gυnaikes tois idiois andrasin en panti

24 But just-like the congregation* is subject to the Christ, so (let) the wives also (be subject) to their own husbands in all things.

24. Therefore as the church is subject unto Christ, so let the wives be to their own husbands in every thing.

24. Men ligesom Menigheden er Christus underdanig, saaledes skulle og Kvinderne være deres egne Mænd underdanige i alle Ting.

24. Såsom nu församlingen är underdånig Christo, så skola ock hustrurna uti all ting vara sina män underdåniga.

24. Agga nenda kui koggodus Kristusse melewalla al on, nenda ka naesed omma meeste melewalla al keige asjade sees.

24. Todėl kaip bažnyčia paklūsta Kristui, taip ir žmonos visame kame teklauso savo vyrų.

24. Aber wie nun die Gemeinde ist Christo untertan, also auch die Weiber ihren Männern in allen Dingen.

24. Or, de même que l'Église est soumise à Christ, que les femmes le soient aussi à leurs propres maris en toutes choses.

24. Como pues la iglesia es sujeta a Cristo, así también las casadas lo sean a sus propios maridos en todo.

24 Daarom, gelijk de Gemeente aan Christus onderdanig is, alzo ook de vrouwen aan haar eigen mannen in alles.

24. Jako tedy kościół poddany jest Chrystusowi, tak też żony mężom swoim we wszystkiem.

24. De miképen az egyház engedelmes a Krisztusnak, azonképen az asszonyok is engedelmesek legyenek férjöknek mindenben.

24 Но как Церковь повинуется Христу, так и жены своим мужьям во всем.

24. А як церква корить ся Христу, так і жінки своїм чоловікам у всьому.

25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,

25 Miehet, rakastakaa vaimojanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen puolesta,

25. Miehet, rakastakaat teidän vaimojanne, niinkuin myös Kristus seurakuntaa rakasti ja antoi ulos itsensä hänen edestänsä,

25. MIehet racastacat teidän waimojan nijncuin myös Christus Seuracunda racasti ja ulosannoi idzens hänen tähtens.

25. Miehet/ racastacat teiden waimoijan/ Ninquin mös Christus racasti Seurakunda/ ia itzens wlosannoi henen tedhens/ (Miehet/ rakastakaat teidän waimojain/ Niinkuin myös Kristus rakasti seurakuntaa/ ja itsensä ulosantoin hänen tähtensä.)

25. οἱ ἄνδρες ἀγαπᾶτε τὰς γυναῖκας ἑαυτῶν, καθὼς καὶ ὁ Χριστὸς ἠγάπησε τὴν ἐκκλησίαν καὶ ἑαυτὸν παρέδωκεν ὑπὲρ αὐτῆς,

25. οι ανδρες αγαπατε τας γυναικας εαυτων καθως και ο χριστος ηγαπησεν την εκκλησιαν και εαυτον παρεδωκεν υπερ αυτης 25. oi andres agapate tas gυnaikas eaυton kathos kai o christos egapesen ten ekklesian kai eaυton paredoken υper aυtes

25 The husbands, love*° your° own wives, just-as the Christ also loved* the congregation* and gave himself up on her behalf;

25. Husbands, love your wives, even as Christ also loved the church, and gave himself for it;

25. I mænd! elsker Eders Hustruer, ligesom og Christus elskede Menigheden og hengav sig selv for den,

25. I män, älsker edra hustrur, såsom ock Christus älskade församlingen, och hafver utgifvit sig sjelf för henne;

25. Mehhed, armastage ommad naesed, nenda kui Kristuske on armastanud koggodust, ja on isseennast selle eest ärraannud,

25. Jūs, vyrai, mylėkite savo žmonas, kaip ir Kristus pamilo bažnyčią ir atidavė už ją save,

25. Ihr Männer, liebet eure Weiber, gleichwie Christus auch geliebt hat die Gemeinde und hat sich selbst für sie gegeben,

25. Maris, aimez vos femmes, comme aussi Christ a aimé l'Église, et s'est livré lui-même pour elle;

25. Maridos, amád a vuestras mujeres, así como Cristo amó a la iglesia, y se entregó a sí mismo por ella,

25 Gij mannen, hebt uw eigen vrouwen lief, gelijk ook Christus de Gemeente liefgehad heeft, en Zichzelven voor haar heeft overgegeven;

25. Mężowie! miłujcie żony wasze, jako i Chrystus umiłował kościół i wydał samego siebie za niego,

25. Ti férfiak, szeressétek a ti feleségeteket, miképen a Krisztus is szerette az egyházat, és Önmagát adta azért; [23†]

25 Мужья, любите своих жен, как и Христос возлюбил Церковь и предал Себя за нее,

25. Чоловіки, любіть своїх жінок, як і Христос полюбив церкву, і себе видав за неї,

26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,

26 jotta Hän sen pyhittäisi puhdistettuaan* sen vesipesulla sanassa,

26. Että hän sen pyhittäis, ja on sen jo puhdistanut veden pesossa sanan kautta:

26. Että hän sen pyhitäis ja on sen jo puhdistanut weden pesos sanan cautta.

26. Se' päle ette henen piti sen pyhittemen/ ia ombi sen puhdhastanut wedhen Leulysä Sanan cautta. (Sen päälle että hänen piti sen pyhittämän/ ja ompi sen puhdistanut weden löylyssä Sanan kautta.)

26. ἵνα αὐτὴν ἁγιάσῃ καθαρίσας τῷ λουτρῷ τοῦ ὕδατος ἐν ῥήματι,

26. ινα αυτην αγιαση καθαρισας τω λουτρω του υδατος εν ρηματι 26. ina aυten agiase katharisas to loυtro toυ υdatos en remati

26 in order that he might make her holy, having cleansed (her) in the full-washing of the water in (the) word,

26. That he might sanctify and cleanse it with the washing of water by the word,

26. paa det kunde hellige den, og han rensede den formedelst Vandbadet ved Ordet,

26. På det han henne helga skulle, och hafver gjort henne rena i vattnsens bad, genom ordet;

26. Et ta sedda piddi pühhitsema, ja on sedda puhtaks pesnud wee pessemisse läbbi sanna sees:

26. kad ją pašventintų, apvalydamas vandens nuplovimu ir žodžiu,

26. auf daß er sie heiligte, und hat sie gereinigt durch das Wasserbad im Wort,

26. Afin de la sanctifier, en la purifiant et en la lavant par l'eau de la parole;

26. Para santificarla, limpiándola en el lavamiento del agua por la palabra,

26 Opdat Hij haar heiligen zou, haar gereinigd hebbende met het bad des waters door het Woord;

26. Aby go poświęcił, oczyściwszy omyciem wody przez słowo;

26. Hogy azt megszentelje, megtisztítván a víznek feredőjével az íge által, [24†]

26 чтобы освятить ее, очистив банею водною посредством слова;

26. щоб осьвятити її, очистивши купіллю води у слові,

27 saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.

27 asettaakseen *sen kirkkaana eteensä seurakuntana,* jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään sellaista, vaan jotta se olisi pyhä ja nuhteeton.

27. Että hän saattais itsellensä kunniallisen seurakunnan, jolla ei saastaisuutta eikä ryppyä ole eli jotakuta muuta senkaltaista, vaan että hän pyhä ja laittamatoin olis.

27. Että hän saatais idzellens cunnialisen Seuracunnan jolla ei pilckua eikä ryppyä ole eli jotacuta muuta sencaltaista waan että hän pyhä ja laittamatoin olis.

27. Senpäle ette henen piti itzellens saataman ydhen cunnialisen Seurakunnan/ iolla ei ole pilcu eli Ryppyä/ taicka iotacuta semmotoista/ Waan ette hene' piti Pyhen ia Laittamattoman oleman. (Senpäälle että hänen piti itsellensä saataman yhden kunniallisen seurakunnan/ jolla ei ole pilkkua eli ryppyä/ taikka jotakuta semmoista/ waan että hänen piti pyhän ja laittamattoman oleman.)

27. ἵνα παραστήσῃ αὐτὴν ἑαυτῷ ἔνδοξον τὴν ἐκκλησίαν, μὴ ἔχουσαν σπίλον ἢ ῥυτίδα ἤ τι τῶν τοιούτων, ἀλλ’ ἵνα ᾖ ἁγία καὶ ἄμωμος.

27. ινα παραστηση αυτην εαυτω ενδοξον την εκκλησιαν μη εχουσαν σπιλον η ρυτιδα η τι των τοιουτων αλλ ινα η αγια και αμωμος 27. ina parastese aυten eaυto endokson ten ekklesian me echoυsan spilon e rυtida e ti ton toioυton all ina e agia kai amomos

27 in order that he might present her to himself, the glorious congregation*, not having stain or wrinkle or any such things, but in order that she should be holy and unblemished.

27. That he might present it to himself a glorious church, not having spot, or wrinkle, or any such thing; but that it should be holy and without blemish.

27. at han maatte fremstille sig den, en herlig Menighed, som ikke har Plet eller Rynke eller noget deslige, men at den maatte være hellig og ustraffelig.

27. På det han skulle beställa sig sjelf ena församling, den härlig är, den ingen fläck eller skrynko hafver, eller annat sådant; utan att hon skulle vara helig och ostraffelig.

27. Et ta sedda koggodust ennesele piddi seädma ausaks, ühheks koggodusseks, kel ep olleks ühtegi wigga, egga kortso, egga muud seddasarnast, waid et ta piddi ollema pühha ja laitmatta.

27. kad pristatytų sau šlovingą bažnyčią, neturinčią dėmės nei raukšlės, nei nieko tokio, bet šventą ir nesuteptą.

27. auf daß er sie sich selbst darstellte als eine Gemeinde, die herrlich sei, die nicht habe einen Flecken oder Runzel oder des etwas, sondern daß sie heilig sei und unsträflich.

27. Pour la faire paraître devant lui une Église glorieuse, sans tache, ni ride, ni rien de semblable, mais sainte et irrépréhensible.

27. Para que la presentase a sí mismo, iglesia gloriosa, que no tuviese mancha, ni arruga, ni cosa semejante; sino que fuese santa y sin mancha.

27 Opdat Hij haar Zichzelven heerlijk zou voorstellen, een Gemeente, die geen vlek of rimpel heeft, of iets dergelijks, maar dat zij zou heilig zijn en onberispelijk.

27. Aby go sobie wystawił chwalebnym kościołem, nie mającym zmazy albo zmarszczku, albo czego takiego, ale iżby był święty i bez nagany.

27. Hogy majd Önmaga elébe állítsa dicsőségben az egyházat, úgy hogy azon ne legyen szeplő, vagy sömörgözés, vagy valami afféle; hanem hogy legyen szent és feddhetetlen. [25†]

27 чтобы представить ее Себе славною Церковью, не имеющею пятна, или порока, или чего-либо подобного, но дабы она была свята и непорочна.

27. щоб поставити її перед собою славною церквою, що не має скази або пороку або чого такого, а щоб була сьвята і непорочна.

28 Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niinkuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä.

28 Samoin tulee [myös] miesten rakastaa vaimojaan niin kuin omia ruumiitaan. Joka rakastaa vaimoaan, rakastaa itseään.

28. Miehet pitää vaimojansa rakastaman niinkuin omia ruumiitansa; joka vaimoansa rakastaa, se rakastaa itsiänsä.

28. Miehet pitä waimojans racastaman nijncuin omia ruumitans.

28. Nin mös Miehet pite heiden Waimonsa racastaman/ quin heiden oma Rumista'sa. (Niin myös miehet pitää heidän waimonsa rakastaman/ kuin heidän pitää omaa ruumistansa.)

28. οὕτως ὀφείλουσιν οἱ ἄνδρες ἀγαπᾶν τὰς ἑαυτῶν γυναῖκας ὡς τὰ ἑαυτῶν σώματα. ὁ ἀγαπῶν τὴν ἑαυτοῦ γυναῖκα ἑαυτὸν ἀγαπᾷ·

28. ουτως οφειλουσιν οι ανδρες αγαπαν τας εαυτων γυναικας ως τα εαυτων σωματα ο αγαπων την εαυτου γυναικα εαυτον αγαπα 28. oυtos ofeiloυsin oi andres agapan tas eaυton gυnaikas os ta eaυton somata o agapon ten eaυtoυ gυnaika eaυton agapa

28 So the husbands also ought to love* their own wives as their own bodies. He who loves* his own wife loves* himself.

28. So ought men to love their wives as their own bodies. He that loveth his wife loveth himself.

28. Saaledes ere Mændene skyldige at elske deres Hustruer, som deres egne Legemer; hvo som elsker sin hustru, elsker sig selv.

28. Så skola ock männerne älska sina hustrur, såsom sina egna kroppar. Den sina hustru älskar, han älskar sig sjelf.

28. Nenda peawad ka mehhed ommad naesed armastama, kui omma enneste ihhud; kes omma naest armastab, se armastab isseennast.

28. Taip ir vyrai turi mylėti savo žmonas kaip savo kūnus. Kas myli savo žmoną, myli save patį.

28. Also sollen auch die Männer ihre Weiber lieben wie ihre eigenen Leiber. Wer sein Weib liebt, der liebt sich selbst.

28. C'est ainsi que les maris doivent aimer leurs femmes comme leurs propres corps. Celui qui aime sa femme, s'aime lui-même.

28. Así han también los maridos de amar a sus mujeres, como a sus mismos cuerpos: el que ama a su mujer, a sí mismo ama.

28 Alzo zijn de mannen schuldig hun eigen vrouwen lief te hebben, gelijk hun eigen lichamen. Die zijn eigen vrouw liefheeft, die heeft zichzelven lief.

28. Tak powinni mężowie miłować żony swoje, jako swoje własne ciała; kto miłuje żonę swoję, samego siebie miłuje.

28. Úgy kell a férfiaknak szeretni az ő feleségöket, mint az ő tulajdon testöket. A ki szereti az ő feleségét, önmagát szereti. [26†]

28 Так должны мужья любить своих жен, как свои тела: любящий свою жену любит самого себя.

28. Так мусять чоловіки любити своїх жінок, як свої тїла; хто бо любить свою жінку, себе самого любить.

29 Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niinkuin Kristuskin seurakuntaa,

29 Sillä kukaan ei ole koskaan vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä niin kuin Herrakin* seurakuntaa.

29. Sillä ei yksikään ole omaa lihaansa koskaan vihannut, vaan elättää ja holhoo sitä, niinkuin myös Herra seurakuntaa.

29. Joca hänen waimoans racasta hän racasta idziäns: sillä ei yxikän ole oma lihans coscan wihannut waan elättä ja rawidze sitä. Nijncuin myös HERra Seuracunda:

29. Joca henen Waimonsa racastapi/ hen racasta itzense/ Sille ettei yxiken coskan ole wihanut oma Lihansa/ waan hen elette ia rauitze sen/ Ninquin mös HErra Seurakunnan. (Joka hänen waimonsa rakastaapi/ hän rakastaa itsensä/ Sillä ettei yksikään koskaan ole wihannut omaa lihaansa/ waan hän elättää ja rawitsee sen/ Niinkuin myös Herra seurakunnan.)

29. οὐδεὶς γάρ ποτε τὴν ἑαυτοῦ σάρκα ἐμίσησεν, ἀλλ’ ἐκτρέφει καὶ θάλπει αὐτήν, καθὼς καὶ ὁ Χριστὸς τὴν ἐκκλησίαν·

29. ουδεις γαρ ποτε την εαυτου σαρκα εμισησεν αλλ εκτρεφει και θαλπει αυτην καθως και ο κυριος την εκκλησιαν 29. oυdeis gar pote ten eaυtoυ sarka emisesen all ektrefei kai thalpei aυten kathos kai o kυrios ten ekklesian

29 For* no one ever hated his own flesh, but is nourishing and cherishing it, just-as the Lord also (does) the congregation* (of believers);

29. For no man ever yet hated his own flesh; but nourisheth and cherisheth it, even as the Lord the church:

29. Ingen hadede jo nogensinde sit eget Kjød, men føder og vederkvæger det, ligesom og Herren Menigheden.

29. Ty ingen hafver någon tid hatat sitt eget kött; utan heldre föder och fordrar det, såsom ock Herren församlingen;

29. Sest ükski ep olle ial omma ennese lihha wihkanud, waid temma toidab ja hoiab sedda, nenda kui ka Issand sedda koggodust.

29. Juk niekas niekada nėra nekentęs savo kūno, bet jį maitina ir globoja kaip ir Kristus bažnyčią.

29. Denn niemand hat jemals sein eigen Fleisch gehaßt; sondern er nährt es und pflegt sein, gleichwie auch der HERR die Gemeinde.

29. Car personne n'a jamais haï sa propre chair, mais il la nourrit et l'entretient, comme le Seigneur le fait à l'égard de l'Église;

29. Porque ninguno aborreció jamás su propia carne; ántes la sustenta y regala, como también el Señor a la iglesia.

29 Want niemand heeft ooit zijn eigen vlees gehaat, maar hij voedt het, en onderhoudt het, gelijkerwijs ook de Heere de Gemeente.

29. Albowiem żaden nigdy ciała swego nie miał w nienawiści, ale je żywi i ogrzewa, jako i Pan kościół.

29. Mert soha senki az ő tulajdon testét nem gyűlölte; hanem táplálgatja és ápolgatja azt, miképen az Úr is az egyházat;

29 Ибо никто никогда не имел ненависти к своей плоти, но питает и греет ее, как и Господь Церковь,

29. Нїхто бо ще нїколи тїла свого не зненавидїв, а годує і гріє його, яко ж і Господь церкву;

30 sillä me olemme hänen ruumiinsa jäseniä (Hänen lihaansa ja Hänen luitaan).

30 Sillä me olemme Hänen ruumiinsa jäseniä, (Hänen lihaansa ja Hänen luitaan).

30. Sillä me olemme hänen ruumiinsa jäsenet, hänen lihastansa ja luistansa.

30. Sillä me olemma hänen ruumins jäsenet hänen lihastans ja luistans.

30. Sille me olema Jesenet hene' Rumihistansa/ ia henen Lihastansa/ ia henen Luistansa. (Sillä me olemme jäsenet hänen ruumihistansa/ ja hänen lihastansa/ ja hänen luistansa.)

30. ὅτι μέλη ἐσμὲν τοῦ σώματος αὐτοῦ, ἐκ τῆς σαρκὸς αὐτοῦ καὶ ἐκ τῶν ὀστέων αὐτοῦ·

30. οτι μελη εσμεν του σωματος αυτου εκ της σαρκος αυτου και εκ των οστεων αυτου 30. oti mele esmen toυ somatos aυtoυ ek tes sarkos aυtoυ kai ek ton osteon aυtoυ

30 because we are members of his body, out of his flesh and out of his bones.

30. For we are members of his body, of his flesh, and of his bones.

30. Thi vi ere hans Legemes Lemmer, af hans Kjød og af hans Been.

30. Ty vi äre ledamöter af hans kropp, af hans kött, och af hans benom.

30. Sest meie olleme temma ihho liikmed, temma lihhast ja tem̃a luist.

30. Mes gi esame Jo kūno nariai, iš Jo kūno ir kaulų.

30. Denn wir sind die Glieder seines Leibes, von seinem Fleisch und von seinem Gebein.

30. Parce que nous sommes les membres de son corps, étant de sa chair et de ses os.

30. Porque somos miembros de su cuerpo, de su carne, y de sus huesos.

30 Want wij zijn leden Zijns lichaams, van Zijn vlees en van Zijn benen.

30. Gdyżeśmy członkami ciała jego, z ciała jego i z kości jego.

30. Mert az Ő testének tagjai vagyunk, az Ő testéből és az Ő csontjaiból valók. [27†]

30 потому что мы члены тела Его, от плоти Его и от костей Его.

30. тим що ми члени тїла Його, від тїла Його і від костей Його.

31 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.

31 Sen vuoksi mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.

31. Sentähden pitää ihmisen antaman ylön isänsä ja äitinsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.

31. Sentähden ylönanda ihminen Isäns ja äitins ja pysy waimons tykönä ja nijn caxi tulewat yhdexi lihaxi.

31. Se' syyn tedhen ylenandapi Inhiminen Isens ia Eitins/ ia iepi Waimonsa tyge/ ia caxi tuleuat ydhexi lihaxi. (Sen syyn tähden ylenantaapi ihminen isänsä ja äitinsä/ ja jääpi waimonsa tyko/ ja kaksi tulewat yhdeksi lihaksi.)

31. ἀντὶ τούτου καταλείψει ἄνθρωπος τὸν πατέρα καὶ τὴν μητέρα καὶ προσκολληθήσεται πρὸς τὴν γυναῖκα αὐτοῦ, καὶ ἔσονται οἱ δύο εἰς σάρκα μίαν.

31. αντι τουτου καταλειψει ανθρωπος τον πατερα αυτου και την μητερα και προσκολληθησεται προς την γυναικα αυτου και εσονται οι δυο εις σαρκα μιαν 31. anti toυtoυ kataleipsei anthropos ton patera aυtoυ kai ten metera kai proskollethesetai pros ten gυnaika aυtoυ kai esontai oi dυo eis sarka mian

31 Because of this, a man will be leaving his father and mother and will be joined to his wife, and the two will become one flesh. {Gen 2:24}

31. For this cause shall a man leave his father and mother, and shall be joined unto his wife, and they two shall be one flesh.

31. Derfor skal Manden forlade sin Fader og Moder og blive fast hos sin Hustru, og de To skulle være eet Kjød.

31. Fördenskull skall menniskan öfvergifva sin fader och moder, och blifva vid sin hustru, och af tvåm varder ett kött.

31. Sepärrast jättab innimenne omma issa ja emma mahha, ja hoiab omma naese pole, ja need kaks peawad ollema üks lihha.

31. ‘‘Todėl žmogus paliks tėvą bei motiną ir susijungs su savo žmona, ir du taps vienu kūnu’‘.

31. "Um deswillen wird ein Mensch verlassen Vater und Mutter und seinem Weibe anhangen, und werden die zwei ein Fleisch sein.

31. C'est pourquoi l'homme quittera son père et sa mère, et s'attachera à sa femme; et les deux ne seront qu'une seule chair.

31. Por causa de esto dejará el hombre a su padre y a su madre, y apegarse ha a su mujer; y los dos serán una misma carne.

31 Daarom zal een mens zijn vader en moeder verlaten, en zal zijn vrouw aanhangen; en zij twee zullen tot een vlees wezen.

31. Dlatego opuści człowiek ojca swego i matkę, i przyłączy się do żony swojej, i będą dwoje jednem ciałem.

31. Annakokáért elhagyja az ember atyját és anyját, és ragaszkodik az ő feleségéhez; és lesznek ketten egy testté. [28†]

31 Посему оставит человек отца своего и мать и прилепится к жене своей, и будут двое одна плоть.

31. Того-то покине чоловік батька свого й матїр, і пригорнеть ся до жінки своєї, і будуть удвох одно тїло.

32 Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.

32 Tämä salaisuus on suuri — puhun näet Kristuksesta ja seurakunnasta.

32. Tämä salaisuus on suuri; mutta minä puhun Kristuksesta ja seurakunnasta.

32. Tämä salaisus on suuri mutta minä puhun Christuxesta ja Seuracunnasta.

32. Teme * Salaus o'bi swri/ mutta mine puhu' Christusesta ia Seuraku'nasta. (Tämä salaus ompi suuri/ mutta minä puhun Kristuksesta ja seurakunnasta.)

32. τὸ μυστήριον τοῦτο μέγα ἐστίν, ἐγὼ δὲ λέγω εἰς Χριστὸν καὶ εἰς τὴν ἐκκλησίαν.

32. το μυστηριον τουτο μεγα εστιν εγω δε λεγω εις χριστον και εις την εκκλησιαν 32. to mυsterion toυto mega estin ego de lego eis christon kai eis ten ekklesian

32 This mystery is great, but I am speaking (in regard) to Christ and (in regard) to the congregation* (of believers).

32. This is a great mystery: but I speak concerning Christ and the church.

32. Denne Hemmelighed er stor; jeg taler nemlig om Herren og Menigheden.

32. Denna hemlighet är stor; men jag talar om Christo och församlingen.

32. Sesinnane sallaja-assi on suur; agga ma rägin Kristussest ja koggodussest.

32. Tai didelė paslaptis,­aš tai sakau, žvelgdamas į Kristų ir bažnyčią.

49. 5. 32. Das Geheimnis ist groß; ich sage aber von Christo und der Gemeinde.

32. Ce mystère est grand; je le dis par rapport à Christ et à l'Église.

32. Este misterio grande es; mas yo hablo en cuanto a Cristo y a la iglesia.

32 Deze verborgenheid is groot; doch ik zeg dit, ziende op Christus en op de Gemeente.

32. Tajemnica to wielka jest; lecz ja mówię o Chrystusie i o kościele.

32. Felette nagy titok ez: de én a Krisztusról és az egyházról szólok.

32 Тайна сия велика; я говорю по отношению ко Христу и к Церкви.

32. Тайна се велика, я ж глаголю що до Христа і до церкви.

33 Mutta myös teistä kukin kohdaltaan rakastakoon vaimoaan niinkuin itseänsä; mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.

33 Kuitenkin myös teistä itse kukin rakastakoon vaimoaan niin kuin itseään, mutta vaimo kunnioittakoon miestään.

33. Kuitenkin rakastakaan myös kukin teistä vaimoansa niinkuin itsiänsä; mutta peljätköön vaimo miestänsä.

33. Cuitengin racastacan cukin teistä waimoans nijncuin idziäns mutta peljätkän waimo miestäns.

33. Quitengi itzecuki mös teiste racastacan hene' Waimons/ ninquin itzense/ Mutta waimo cauattacan Miestense. (Kuitenkin itsekukin myös teistä rakastakaan hänen waimonsa/ niinkuin itsensä/ Mutta waimo kawahtakaan miestänsä.)

33. πλὴν καὶ ὑμεῖς οἱ καθ’ ἕνα ἕκαστος τὴν ἑαυτοῦ γυναῖκα οὕτως ἀγαπάτω ὡς ἑαυτόν, ἡ δὲ γυνὴ ἵνα φοβῆται τὸν ἄνδρα.

33. πλην και υμεις οι καθ ενα εκαστος την εαυτου γυναικα ουτως αγαπατω ως εαυτον η δε γυνη ινα φοβηται τον ανδρα 33. plen kai υmeis oi kath ena ekastos ten eaυtoυ gυnaika oυtos agapato os eaυton e de gυne ina foβetai ton andra

33 However (to) you° also, let each, one to one, thus love* his own wife like himself, and (let) the wife (see) that* she should fear {i.e. respect} her husband.

33. Nevertheless let every one of you in particular so love his wife even as himself; and the wife see that she reverence her husband.

33. Dog I ogsaa, hver især elske sin Hustru som sig selv; men Hustruen have Ærefrygt for Manden.

33. Dock ock I, hvar i sin stad, älske sina hustru, såsom sig sjelf; men hustrun hafve mannen i vördning.

33. Sepärrast teiegi, iggamees ennese kohhal armastago omma naest, nenda kui isseennast; agga naene katsko, et ta wottaks meest karta.

33. Taigi kiekvienas iš jūsų tegul myli savo žmoną taip, kaip save patį, o žmona tegerbia savo vyrą.

49. 5. 33. Doch auch ihr, ja ein jeglicher habe lieb sein Weib als sich selbst; das Weib aber fürchte den Mann.

33. Ainsi, que chacun de vous aime sa femme comme lui-même, et que la femme respecte son mari.

33. Empero vosotros también, cada uno en particular, ame tanto a su propia mujer como a sí mismo; y la mujer, mire que tenga en reverencia a su marido.

33 Zo dan ook gijlieden, elk in het bijzonder, een iegelijk hebbe zijn eigen vrouw, alzo lief als zichzelven; en de vrouw zie, dat zij den man vreze.

33. A wszakże i każdy z was z osobna niechaj miłuje żonę swoję jako siebie samego, a żona niech się boi męża swego.

33. Hanem azért ti is egyen-egyen, ki-ki az ő feleségét úgy szeresse, mint önmagát; az asszony pedig meglássa, hogy félje a férjét. [29†]

33 Так каждый из вас да любит свою жену, как самого себя; а жена да боится своего мужа.

33. Тим то і ви по одному кожен свою жінку так нехай любить, як і себе, а жінка нехай боїть ся свого чоловіка.