18 luku

Joonatanin ja Daavidin ystävyys. Saulin kateus. Daavid saa Miikalin vaimokseen.

1. Kun hän oli lakannut puhumasta Saulin kanssa, kiintyi Joonatan kaikesta sielustaan Daavidiin, ja Joonatan rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa.

1. Ja kuin hän oli puheensa lopettanut Saulin kanssa, mieltyi Jonatan ja David keskenänsä sydämestä; ja Jonatan rakasti häntä niinkuin omaa sydäntänsä.

1. JA cosca hän oli puhens lopettanut Saulin cansa mieltyi Jonathan ja Dawid keskenäns sydämest ja Jonathan racasti händä nijncuin oma sydändäns.

1 And it happened, when he had made an end of speaking to Saul, that the soul of Jonathan was knit with the soul of David and Jonathan loved him as his own soul.

1. And it came to pass, when he had made an end of speaking unto Saul, that the soul of Jonathan was knit with the soul of David, and Jonathan loved him as his own soul.

1. Og det skete, der han havde holdt op med at tale til Saul, da blev Jonathans Sjæl bunden til Davids Sjæl, og Jonathan elskede ham som sin egen Sjæl.

1. Då han hade uttalat med Saul, förband sig Jonathans hjerta med Davids hjerta; och Jonathan vardt kär åt honom, såsom sitt eget hjerta.

1. Ja se sündis, kui ta sai löpnud Sauli wasto räkimast, siis sai Jonatani hing Taweti hingega kui ühteseutud, ja Jonatan armastas tedda kui omma hinge.

1. Dovydui kalbant su Sauliumi, Jehonatano siela prisirišo prie Dovydo sielos, ir Jehonatanas pamilo jį kaip savo sielą. Ir Dovydas jį pamilo visa širdimi.

1. Und da er hatte ausgeredet mit Saul, verband sich das Herz Jonathans mit dem Herzen Davids, und Jonathan gewann ihn lieb wie sein eigen Herz.

1. Or, dès que David eut achevé de parler à Saül, l'âme de Jonathan fut liée à l'âme de David, et Jonathan l'aima comme son âme.

1. Y DESPUÉS que él hubo aca- bado de hablar con Saul, el alma de Jonatán fué ligada con la de David, y amóle Jonatán como a su alma.

1 Het geschiedde nu, als hij geeindigd had tot Saul te spreken, dat de ziel van Jonathan verbonden werd aan de ziel van David; en Jonathan beminde hem als zijn ziel.

1. I stało się, gdy przestał mówić do Saula, że dusza Jonatanowa spoiła się z duszą Dwidową, i umiłował go Jonatan, jako duszę swoję.

1. Minekutána pedig elvégezte a Saullal való beszélgetést, a Jonathán lelke egybeforrt a Dávid lelkével, és Jonathán úgy szerette őt, mint a saját lelkét.

1 Когда кончил Давид разговор с Саулом, душа Ионафана прилепилась к душе его, и полюбил его Ионафан, как свою душу.

1. Як скінчив же він розмову з Саулом, прихилилось серце Йонатана до його, і влюбив його Йонатан як свою душу.

2. Ja Saul otti hänet sinä päivänä luoksensa eikä sallinut hänen enää palata isänsä kotiin.

2. Ja Saul otti hänen sinä päivänä eikä sallinut hänen enää palata isänsä huoneesen.

2. Ja Saul otti hänen sinä päiwänä ja ei sallinut hänen enämbi palata Isäns huoneseen.

2 And Saul took him that day and would no more let him go home to his father's house.

2. And Saul took him that day, and would let him go no more home to his father's house.

2. Og Saul tog ham paa den Dag til sig og tilstedte ham ikke at komme tilbage til hans Faders Hus.

2. Och Saul tog honom i den dagen, och lät honom icke mer komma i sins faders hus.

2. Ja Saul wöttis tedda selsinnatsel päwal ennese jure, ja ei lasknud tedda mitte ta issa kotta taggasi miñna.

2. Nuo to laiko Saulius priėmė jį ir nebeleido grįžti į tėvo namus.

2. Und Saul nahm ihn des Tages und ließ ihn nicht wieder zu seines Vaters Haus kommen.

2. Et, ce jour-là, Saül le prit, et ne lui permit pas de retourner dans la maison de son père.

2. Y Saul le tomó aquel día, y no le dejó volver a casa de su padre.

2 En Saul nam hem te dien dage, en liet hem niet werderkeren tot zijns vaders huis.

2. I wziął go Saul dnia onego, ani mu dopuścił, żeby się wracał do domu ojca swego.

2. És Saul magához vevé őt azon a napon, és nem engedé, hogy visszatérjen atyja házához.

2 И взял его Саул в тот день и не позволил ему возвратиться в дом отца его.

2. Саул же взяв його того ж дня до себе і не дозволив йому вже вертатись у батьківську господу.

3. Ja Joonatan teki liiton Daavidin kanssa, sillä hän rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa.

3. Ja Jonatan ja David tekivät liiton keskenänsä; sillä hän rakasti häntä niinkuin omaa sydäntänsä.

3. Ja Jonathan ja Dawid teit lijton keskenäns: sillä hän racasti händä nijncuin oma sydändäns.

3 Then Jonathan and David made a covenant, because he loved him as his own soul.

3. Then Jonathan and David made a covenant, because he loved him as his own soul.

3. Og Jonathan og David gjorde en Pagt, fordi han elskede ham som sin egen Sjæl.

3. Och Jonathan och David gjorde ett förbund tillhopa; ty han hade honom kär, såsom sitt eget hjerta.

3. Ja Jonatan ja Tawet teggid ühhe seädusse, sest ta armastas tedda kui omma hinge.

3. Jehonatanas padarė sandorą su Dovydu, nes mylėjo jį kaip savo sielą.

3. Und Jonathan und David machten einen Bund miteinander; denn er hatte ihn lieb wie sein eigen Herz.

3. Alors Jonathan fit alliance avec David, parce qu'il l'aimait comme son âme.

3. E hicieron alianza Jonatán y David, porque él le amaba como a su alma.

3 Jonathan nu en David maakten een verbond, dewijl hij hem liefhad als zijn ziel.

3. A tak uczynił Jonatan z Dawidem przymierze, bo go miłował jak duszę swoję.

3. És szövetséget kötének Jonathán és Dávid egymással, mivel úgy szerette őt, mint a saját lelkét.

3 Ионафан же заключил с Давидом союз, ибо полюбил его, как свою душу.

3. І ввійшов Йонатан з Давидом у побратимство, бо влюбив його як свою душу.

4. Ja Joonatan riisui viitan, joka hänellä oli yllänsä, ja antoi sen Daavidille, ja samoin takkinsa, vieläpä miekkansa, jousensa ja vyönsä.

4. Ja Jonatan riisui hameensa, jolla hän oli puetettu ja antoi sen Davidille, niin myös vaatteensa, miekkansa, joutsensa ja vyönsä.

4. Ja Jonathan rijsui hamens jolla hän oli puetettu ja andoi Dawidille nijn myös waattens mieckans joudzens ja wyöns.

4 And Jonathan stripped himself of the robe that was upon him and gave it to David and his apparel, even to his sword and to his bow and to his belt.

4. And Jonathan stripped himself of the robe that was upon him, and gave it to David, and his garments, even to his sword, and to his bow, and to his girdle.

4. Og Jonathan førte sig af Kappen, som han havde over sig, og gav David den og sine Klæder, ja endog sit Sværd og sin Bue og sit Bælte.

4. Och Jonathan drog af sin kjortel, som han hade uppå, och gaf honom David; dertill sin mantel, sitt svärd, sin båga och sitt bälte.

4. Ja Jonatan wöttis se kue, mis ta selgas, ärra, ja andis sedda Tawetile, ja ommad muud rided ja omma moöga ja omma ammo ja omma wö.

4. Jehonatanas atidavė Dovydui savo apsiaustą, drabužius, net ir kardą, lanką bei diržą.

4. Und Jonathan zog aus seinen Rock, den er anhatte, und gab ihn David, dazu seinen Mantel, sein Schwert, seinen Bogen und seinen Gürtel.

4. Et Jonathan se dépouilla du manteau qu'il portait, et le donna à David, avec ses habits, et jusqu'à son épée, son arc et sa ceinture.

4. Y Jonatán se desnudó la ropa que tenía sobre sí, y dióla a David, y otras ropas suyas, hasta su espada y su arco, con su talabarte.

4 En Jonathan deed zijn mantel af, dien hij aan had, en gaf hem aan David, ook zijn klederen, ja, tot zijn zwaard toe, en tot zijn boog toe, en tot zijn gordel toe.

4. A zdjawszy z siebie Jonatan płaszcz, który miał na sobie, dał go Dawidowi, i szaty swe, aż do miecza swego, i aż do pasa swego rycerskiego.

4. És Jonathán leveté felső ruháját, a mely rajta volt, és Dávidnak adta, sőt hadi öltözetét is, saját kardját, kézívét és övét.

4 И снял Ионафан верхнюю одежду свою, которая была на нем, и отдал ее Давиду, также и прочие одежды свои, и меч свой, и лук свой, и пояс свой.

4. І зняв Йонатан верхню одежу з себе та й оддав Давидові, до того ж і иншу одїж свою, ба й меча й лука й пояса свого.

5. Daavid lähti, minne vain Saul hänet lähetti, ja hän menestyi. Niin Saul asetti hänet sotamiesten päälliköksi, ja se oli mieleen kaikelle kansalle ja myös Saulin palvelijoille.

5. Ja David meni, kuhunka Saul lähetti hänen, ja käytti itsensä toimellisesti; ja Saul asetti hänen sotamiestensä päälle, ja hän oli otollinen kaikelle kansalle, niin myös Saulin palvelioille.

5. Ja Dawid meni cuhunga Saul lähetti hänen ja käytti idzens toimellisest. Ja Saul asetti hänen sotamiestens päälle ja hän oli otollinen caikelle Canssalle nijn myös Saulin palwelioille.

5 And David went out wherever Saul sent him, (and) behaved himself wisely. And Saul set him over the men of war and it was good in the sight of all the people and also in the sight of Saul's servants.

5. And David went out whithersoever Saul sent him, and behaved himself wisely: and Saul set him over the men of war, and he was accepted in the sight of all the people, and also in the sight of Saul's servants.

5. Og David drog ud, hvorhen Saul sendte ham, og handlede klogeligen; og Saul satte ham over Krigsmændene, og han var godt lidt af hele Folket, endogsaa af Sauls Tjenere.

5. Och David gick ut, dit Saul sände honom, och skickade sig visliga; och Saul satte honom öfver krigsfolket, och han var allo folkena, och desslikes Sauls tjenarom, täcker.

5. Ja Tawet läks wälja, ja keikis paikus, kuhho Saul tedda läkkitas, aias ta ommad asjad targaste, ja Saul panni tedda söameeste ülle, ja ta olli armas keige rahwa melest ja ka Sauli sullaste melest.

5. Dovydas išmintingai elgėsi visur, kur tik Saulius jį pasiųsdavo; todėl Saulius jį paskyrė karių viršininku, ir tai patiko visai tautai ir Sauliaus tarnams.

5. Und David zog aus, wohin ihn Saul sandte, und hielt sich klüglich. Und Saul setzte ihn über Kriegsleute; und er gefiel wohl allem Volk, auch den Knechten Sauls.

5. Et David allait en campagne; il réussissait partout où Saül l'envoyait, et Saül l'établit sur les gens de guerre; et il fut agréable à tout le peuple, et même aux serviteurs de Saül.

5. Y salía David, donde quiera que Saul le enviaba, y conducíase prudentemente. Y Saul le hizo capitán de gente de guerra, y era acepto en los ojos de todo el pueblo, y en los ojos de los criados de Saul.

5 En David toog uit, overal, waar Saul hem zond; hij gedroeg zich voorzichtiglijk, en Saul zette hem over de krijgslieden; en hij was aangenaam in de ogen des gansen volks, en ook in de ogen der knechten van Saul.

5. I wychadzał Dawid do wszystkiego, do czego go kolwiek posyłał Saul, a roztropnie się sprawował; i przełożył go Saul nad rycerstwem, i był wdzięcznym w oczach wszystkiego ludu, także i w oczach sług Saulowych.

5. És elméne Dávid mindenüvé, a hová Saul küldé, és magát eszesen viseli vala. És Saul a harczosok fölé tevé őt, és kedves lőn az egész nép előtt, és a Saul szolgái előtt is.

5 И Давид действовал благоразумно везде, куда ни посылал его Саул, и сделал его Саул начальником над военными людьми; и это понравилось всему народу и слугам Сауловым.

5. І справлявсь Давид розважно всюди, куди й нї посилав його Саул, так що Саул поставив його отаманом над військовими людьми, і влюбив його ввесь люд і самі прибічники Саулові.

6. Ja kun he olivat tulossa, silloin kun Daavid palasi takaisin surmattuansa filistealaisen, menivät naiset kaikista Israelin kaupungeista laulaen ja karkeloiden kuningas Saulia vastaan, riemuiten, vaskirumpuja ja kymbaaleja lyöden.

6. Mutta tapahtui, kuin he tulivat ja David palasi lyömästä Philistealaista, että vaimot kaikista Israelin kaupungeista kävivät virsillä ja hypyillä kuningas Saulia vastaan, harpuilla, ilolla ja kanteleilla.

6. MUtta tapahtui cosca hän palais lyömäst Philisteriä että waimot caikist Israelin Caupungeist käwit wirsillä ja hypyillä Cuningas Sauli wastan harpuilla ilolla ja candeleilla.

6 And it happened as they came, when David returned from the slaughter of the Philistine, that the women came out of all the cities of Israel, singing and dancing, to meet king Saul, with timbrels, with joy and with instruments of music.

6. And it came to pass as they came, when David was returned from the slaughter of the Philistine, that the women came out of all cities of Israel, singing and dancing, to meet king Saul, with tabrets, with joy, and with instruments of musick.

6. Men det hændte sig, der de kom, da David vendte tilbage fra Kampen med Filisterne, at Kvinderne af alle Israels Stæder gik ud med Sang og Dans imod Kong Saul, med Tromme, med Glæde og med Strengeleg.

6. Men det begaf sig, då han igenkommen var, sedan han hade slagit Philisteen, att qvinnorna af alla Israels städer gingo emot Konung Saul med sång och harpor, med trummor, med glädje, och med gigor.

6. Ja se sündis, kui nemmad ollid koio poletullemas, pärrast sedda kui Tawet taggasi sai sedda Wilistimeest mahhalömast, siis läksid naesed keikist Israeli liñnadest wälja laulma ja riddastikko käima kunninga Sauli wasto trummidega, römoga ja mängidega.

6. Dovydui nugalėjus filistiną ir visiems grįžtant į namus, moterys iš visų miestų išeidavo sutikti karalių Saulių dainuodamos, šokdamos ir grodamos būgneliais bei cimbolais.

6. Es begab sich aber, da er wiedergekommen war von des Philisters Schlacht, daß die Weiber aus allen Städten Israels waren gegangen mit Gesang und Reigen, dem König Saul entgegen, mit Pauken, mit Freuden und mit Geigen.

6. Or, comme ils rentraient, lorsque David revenait de la défaite du Philistin, il sortit des femmes de toutes les villes d'Israël, chantant et dansant, au-devant du roi Saül, avec des tambours, avec des cris de joie, et avec des triangles;

6. Y aconteció que como ellos volvieron, y David volvió de matar al Filisteo, salieron las mujeres de todas las ciudades de Israel cantando, y con danzas, con adufes, y con alegrías y panderos a recibir al rey Saul.

6 Het geschiedde nu, toen zij kwamen, en David wederkeerde van het slaan der Filistijnen, dat de vrouwen uitgingen uit al de steden van Israel, met gezang en reien, den koning Saul tegemoet, met trommelen, met vreugde en met muziekinstrumenten.

6. I stało się, gdy się wracali, a Dawid się też wracał od porażki Filistynów, że wyszły niewiasty ze wszystkich miast Izraelskich, śpiewając i grając przeciwko Saulowi królowi z bębnami, z weselem, i z gęślami.

6. És a mint hazafelé jövének, mikor Dávid visszatért, miután a Filiszteusokat leverte, kimentek az asszonyok Saul király elé Izráelnek minden városaiból, hogy énekeljenek és körben tánczoljanak, dobokkal, vígassággal és tomborákkal.

6 Когда они шли, при возвращении Давида с победы над Филистимлянином, то женщины из всех городов Израильских выходили навстречу Саулу царю с пением и плясками, с торжественными тимпанами и с кимвалами.

6. Та як ійшли вони додому і вертавсь Давид подужавши Филистія, то виходило тодї з усїх Ізрайлевих городів жіноцтво на стрічу цареві Саулові, танцючи й сьпіваючи під веселу гру бубнів та цимбал,

7. Ja karkeloivat naiset virittivät laulun ja sanoivat: Saul voitti tuhat, mutta Daavid kymmenentuhatta.

7. Ja vaimot lauloivat keskenänsä, soittaen ja sanoen: Saul löi tuhannen, mutta David kymmenentuhatta.

7. Ja waimot lauloit toinen toisellens soittain ja sanoden: Saul löi tuhannen mutta Dawid kymmenen tuhatta.

7 And the women sang one to another as they played and said, Saul has slain his thousands and David his ten thousands.

7. And the women answered one another as they played, and said, Saul hath slain his thousands, and David his ten thousands.

7. Og Kvinderne sang rnod hverandre og legede og sagde: Saul har slaget sine tusinde, og David sine ti Tusinde.

7. Och qvinnorna söngo till hvarandra, och spelade, och sade: Saul hafver slagit tusende; men David tiotusend.

7. Ja need naesed, kes mängisid, need laulsid wastastikko, ja ütlesid: Saul on lönud omma tuhhat, agga Tawet omma kümmetuhhat.

7. Moterys dainuodamos kartojo: ‘‘Saulius nukovė tūkstančius, o Dovydas­dešimtis tūkstančių’‘.

7. Und die Weiber sangen gegeneinander und spielten und sprachen: Saul hat tausend geschlagen, aber David zehntausend.

7. Et les femmes qui jouaient des instruments se répondaient les unes aux autres, et disaient: Saül a frappé ses mille, et David ses dix mille.

7. Y cantaban las mujeres que danzaban y decían: Saul hirió sus miles, y David sus diez miles.

7 En de vrouwen, spelende, antwoordden elkander en zeiden: Saul heeft zijn duizenden verslagen, maar David zijn tienduizenden!

7. A śpiewając na przemiany one niewiasty, grały i mówiły: Poraził Saul swój tysiąc, ale Dawid swoich dziesięć tysięcy.

7. És énekelni kezdének az asszonyok, kik vígadozának és mondának: Megverte Saul az ő ezerét és Dávid is az ő tízezerét.

7 И восклицали игравшие женщины, говоря: Саул победил тысячи, а Давид – десятки тысяч!

7. І викликало жіноцтво приграваючи: Побив Саул тисячі, а Давид десятки тисяч.

8. Silloin Saul vihastui kovin, sillä hän pani sen puheen pahakseen, ja hän sanoi: Daavidille he antavat kymmenen tuhatta, ja minulle he antavat tuhat; nyt puuttuu häneltä enää vain kuninkuus.

8. Niin Saul närkästyi sangen suuresti, ja se puhe ei hänelle kelvannut, ja sanoi: he ovat antaneet Davidille kymmenentuhatta ja minulle he antoivat tuhannen: vielä hän kuninkaankin valtakunnan saa.

8. Nijn Saul närkästyi sangen suurest ja se puhe ei millän muoto hänelle kelwannut ja sanoi: he owat andanet Dawidin kymmenen tuhatta ja minun tuhannen wielä hän Cuningangin Waldacunnan saa.

8 And Saul was very angry and this saying displeased him and he said, They have bestowed to David ten thousands and to me they have bestowed but thousands and what can he have more but the kingdom?

8. And Saul was very wroth, and the saying displeased him; and he said, They have ascribed unto David ten thousands, and to me they have ascribed but thousands: and what can he have more but the kingdom?

8. Da optændtes Sauls Vrede saare, og dette Ord var ondt for hans Øjne, og han sagde: De gave David ti Tusinde og mig gave de tusinde, og fremdeles vil Riget sandelig blive hans.

8. Då förgrymmade sig Saul storliga, och det talet behagade honom ganska illa, och sade: De hafva gifvit David tiotusend, och mig tusende; han varder väl ännu Konung?

8. Ja Sauli wihha süttis wägga pöllema, ja sesinnane könne olli ta melest pahha, ja ta ütles: Nemmad on Taweti peäle kümmetuhhat arwanud, agga minno peäle on nemmad tuhhat arwanud: kül temmale weel ikka se kunningriik saab.

8. Saulius labai supyko, jam nepatiko tokios kalbos. Jis tarė: ‘‘Dovydui jos priskyrė dešimtis tūkstančių, o man tik tūkstančius; jam betrūksta tik karalystės’‘.

8. Da ergrimmte Saul sehr, und gefiel ihm das Wort übel und sprach: Sie haben David zehntausend gegeben und mir tausend: das Königreich will noch sein werden!

8. Et Saül fut fort irrité, et cette parole lui déplut; elles ont donné, dit-il, dix mille hommes à David, et à moi mille; il ne lui manque donc plus que le royaume!

8. Y enojóse Saul en gran manera, y desagradó esta palabra en sus ojos, y dijo: A David dieron diez miles y a mí miles: no le queda más que el reino.

8 Toen ontstak Saul zeer, en dat woord was kwaad in zijn ogen, en hij zeide: Zij hebben David tien duizend gegeven, doch mij hebben zij maar duizend gegeven; en voorzeker zal het koninkrijk nog voor hem zijn.

8. I rozgniewał się Saul bardzo, bo się nie podobały w oczach jego te słowa; i rzekł: Przywłaszczyli Dawidowi dziesięć tysięcy, a mnie przywłaszczyli tysiąc: a czegoż mu niedostaje, jedno królestwa?

8. Saul pedig igen megharaguvék, és gonosznak tetszék az ő szemei előtt ez a beszéd, és monda: Dávidnak tízezeret tulajdonítanak és nékem tulajdonítják az ezeret, így hát már csak a királyság hiányzik néki.

8 И Саул сильно огорчился, и неприятно было ему это слово, и он сказал: Давиду дали десятки тысяч, а мне тысячи; ему недостает только царства.

8. І розсердився Саул вельми, і не до вподоби було йому се слово, і сказав він: Давидові присьпівано десятки тисяч, а менї тисячі; йому не стає ще хиба царства.

9. Ja Saul katsoi karsain silmin Daavidia siitä päivästä alkaen.

9. Ja Saul katsoi julmasti Davidin päälle siitä päivästä ja aina sitte.

9. Ja Saul cadzoi julmast Dawidin päälle sijtä päiwäst ja aina sijtte.

9 And Saul eyed David from that day and forward.

9. And Saul eyed David from that day and forward.

9. Og Saul saa skævt til David fra den Dag og der efter.

9. Och Saul såg illa uppå David, ifrå den dagen, och allt sedan.

9. Ja Saul wahtis Taweti peäle sest päwast ja pärrast.

9. Nuo tos dienos Saulius ėmė stebėti Dovydą.

9. Und Saul sah David sauer an von dem Tage und hinfort.

9. Depuis ce jour-là, Saül voyait David de mauvais œil.

9. Y desde aquel día Saul miró de través a David.

9 En Saul had het oog op David, van dien dag af en voortaan.

9. Przetoż Saul krzywo patrzył na Dawida od onegoż dnia i na potem.

9. Saul azért attól a naptól kezdve rossz szemmel néz vala Dávidra, sőt azután is.

9 И с того дня и потом подозрительно смотрел Саул наДавида.

9. І позирав Саул скрива на Давида з того часу і надальше.

10. Seuraavana päivänä Jumalan lähettämä paha henki valtasi Saulin, niin että hän raivosi kotonansa; mutta Daavid soitteli, niinkuin muulloinkin joka päivä, ja Saulilla oli kädessänsä keihäs.

10. Toisena päivänä vaivasi taas Jumalan paha henki Saulia, ja hän ennusti kotona huoneessansa. Ja David soitti kädellänsä, niinkuin hänen jokapäiväinen tapansa oli; ja Saulin kädessä oli keihäs,

10. TOisna päiwänä waiwais taas Jumalan paha hengi Sauli ja hän ennusti cotona huonesans. Ja Dawid soitti kädelläns nijncuin hänen jocapäiwäinen tapans oli: ja Saulin kädes oli keihäs.

10 And it happened on the morrow, that an evil spirit from God came mightily upon Saul and he prophesied in the midst of the house. And David played with his hand, as he did day by day and Saul had his spear in his hand.

10. And it came to pass on the morrow, that the evil spirit from God came upon Saul, and he prophesied in the midst of the house: and David played with his hand, as at other times: and there was a javelin in Saul's hand.

10. Og det skete den næste Dag, at den onde Aand fra Gud kom heftig over Saul, og han rasede i Huset; men David legede med sin Haand som hver Dag, og Saul havde et Spyd i Haanden.

10. På den andra dagen föll den onde anden af Gudi öfver Saul, och han propheterade hemma i huset; men David spelade på strängerna med sine hand, såsom han dageliga plägade. Och Saul hade ett spjut i handene:

10. Ja se sündis teisel päwal, et kurri waim Jummala käest Sauli peäle kermeste tulli, ja ta räkis prohweti wisil seäl koias, ja Tawet mängis omma käega, kui temma wiis iggapääw olli, ja Sauli kä olli piik,

10. Kitą dieną piktoji dvasia nuo Dievo taip apėmė Saulių, kad jis siautė savo namuose. Tuo metu Dovydas skambino arfa kaip kasdien. Saulius laikė rankoje ietį.

10. Des andern Tages geriet der böse Geist von Gott über Saul, und er raste daheim in seinem Hause; David aber spielte auf den Saiten mit seiner Hand, wie er täglich pflegte. Und Saul hatte einen Spieß in der Hand{~}

10. Et il arriva, le lendemain, que le mauvais esprit, envoyé de Dieu, saisit Saül, et il avait des transports au milieu de la maison. Or David jouait de sa main sur la harpe, comme les autres jours, et Saül avait une lance à la main;

10. Otro día aconteció que el espíritu malo de Dios tomó a Saul, y profetizaba dentro de su casa; y David tañía con su mano como los otros dias; y estaba una lanza a mano de Saul.

10 En het geschiedde des anderen daags, dat de boze geest Gods over Saul vaardig werd, en hij profeteerde midden in het huis, en David speelde op snarenspel met zijn hand, als van dag tot dag; Saul nu had een spies in zijn hand.

10. I stało się drugiego dnia, że przypadł Duch Boży zły na Saula, i prorokował w pośrodku domu, a Dawid grał ręką swoją dnia onego, jako i przedtem, a Saul miał włócznią w ręce swej.

10. Másnap pedig megszállta Sault az Istentől küldött gonosz lélek, és prófétálni kezde a maga házában; Dávid pedig hárfázott kezével, mint naponként szokta, és a dárda Saul kezében vala.

10 И было на другой день: напал злой дух от Бога наСаула, и он бесновался в доме своем, а Давид играл рукою своею на струнах, как и в другие дни; в руке у Саула было копье.

10. На другий же день найшов злий дух від Бога на Саула, і був він не при собі в палатї: Давид же пригравав на струнах, як і щодня, а в Саула та був спис у руцї.

11. Niin Saul heitti keihään ja ajatteli: Minä keihästän Daavidin seinään. Mutta Daavid väisti häntä kaksi kertaa.

11. Jonka hän syöksi, ajatellen: minä syöksen Davidin seinää vastaan; mutta David vältti hänen edestänsä kaksi kertaa.

11. Jonga hän syöxi ajatellen: minä syöxän Dawidin seinä wasten mutta Dawid wältti caxi kerta.

11 And Saul cast the spear, for he said, I will kill* David even to the wall. And David turned away from his presence twice.

11. And Saul cast the javelin; for he said, I will smite David even to the wall with it. And David avoided out of his presence twice.

11. Og Saul kastede Spydet og sagde: Jeg vil stikke det igennem David ind i Væggen; men David vendte sig to Gange om fra ham.

11. Och sköt det åstad, och tänkte: Jag vill skjuta David igenom i väggena; men David gaf sig undan för honom i två gånger.

11. Ja Saul wiskas piki ja mötles: Ma tahhan Tawetit läbbi ja seina sisse aiada; ja Tawet pöris ennast kakskorda tem̃a eest körwale.

11. Jis sviedė ją į Dovydą, galvodamas: ‘‘Prismeigsiu jį prie sienos’‘. Bet Dovydas išsisuko du kartus.

11. und er schoß ihn und gedachte: Ich will David an die Wand spießen. David aber wandte sich zweimal von ihm.

11. Alors Saül leva sa lance, disant en lui-même: Je frapperai David et la muraille; mais David se détourna de lui, par deux fois.

11. Y arrojó Saul la lanza, diciendo: Enclavaré a David con la pared; y dos veces se apartó de él David.

11 En Saul schoot de spies, en zeide: Ik zal David aan den wand spitten; maar David wendde zich tweemaal van zijn aangezicht af.

11. I cisnął Saul włócznią, mówiąc: Przebiję Dawida aż ku ścianie; ale się uchylił Dawid przed nim po dwa kroć.

11. És elhajítá Saul a dárdát, azt gondolván: Dávidot a falhoz szegezem; de Dávid két ízben is félrehajolt előle.

11 И бросил Саул копье, подумав: пригвожду Давидак стене; но Давид два раза уклонился от него.

11. І метнув Саул списа, думаючи: Прибю Давида'д стїнї, та Давид вхиливсь від його і сього другого разу.

12. Ja Saul pelkäsi Daavidia, koska Herra oli hänen kanssansa, mutta oli poistunut Saulista.

12. Ja Saul pelkäsi Davidia; sillä Herra oli hänen kanssansa ja oli mennyt pois Saulin tyköä.

12. Ja Saul pelkäis Dawidi: sillä HERra oli hänen cansans ja oli mennyt pois Saulin tykö.

12 And Saul was afraid of David because Jehovah was with him and was departed from Saul.

12. And Saul was afraid of David, because the LORD was with him, and was departed from Saul.

12. Og Saul frygtede for David; thi Herren var med ham, men han var veget fra Saul.

12. Och Saul fruktade för David; ty Herren var med honom, och var gången ifrå Saul.

12. Ja Saul kartis Taweti eest, sest Jehowa olli temmaga ja olli Saulist ärralahkund.

12. Saulius bijojo Dovydo, nes Viešpats buvo su juo, o nuo Sauliaus Jis buvo pasitraukęs.

12. Und Saul fürchtete sich vor David; denn der HERR war mit ihm und war von Saul gewichen.

12. Et Saül avait peur de la présence de David, parce que l'Éternel était avec lui, et qu'il s'était retiré d'avec Saül.

12. Mas Saul se temía de David, por cuanto Jehová era con él, y se había apartado de Saul.

12 En Saul vreesde voor David, want de HEERE was met hem, en Hij was van Saul geweken.

12. I bał się Saul Dawida, przeto że Pan był z nim, a od Saula odstąpił.

12. És félni kezde Saul Dávidtól, mert az Úr vele volt, Saultól pedig eltávozék.

12 И стал бояться Саул Давида, потому что Господь былс ним, а от Саула отступил.

12. І почав Саул боятись велико Давида, бо з ним був Бог, як відступав від Саула.

13. Sentähden Saul toimitti hänet pois luotansa ja teki hänet tuhannenpäämieheksi; ja hän lähti ja tuli väen edellä.

13. Niin pani Saul hänen pois tyköänsä ja teki hänen tuhannen miehen päämieheksi; ja hän kävi ulos ja sisälle kansan edessä.

13. Nijn pani Saul hänen pois tyköns ja teki hänen tuhannen miehen päämiehexi ja hän käwi ulos ja sisälle Canssan edes.

13 Therefore Saul removed him from him and made him his captain over a thousand and he went out and came in before the people.

13. Therefore Saul removed him from him, and made him his captain over a thousand; and he went out and came in before the people.

13. Da fjernede Saul ham fra sig og satte ham for sig til en Høvedsmand over tusinde; og han drog ud og drog ind for Folkets Ansigt.

13. Så satte Saul honom ifrå sig, och gjorde honom till höfvitsman öfver tusende män; och han gick ut och in för folkena.

13. Ja Saul satis tedda ennese jurest ärra, ja panni tedda pealikkuks ülle ühhe tuhhande, ja ta läks wälja ja tulli sisse rahwa ees.

13. Saulius pašalino Dovydą nuo savęs ir paskyrė tūkstantininku. Dovydas įeidavo ir išeidavo priešais tautą.

13. Da tat ihn Saul von sich und setzte ihn zum Fürsten über tausend Mann; und er zog aus und ein vor dem Volk.

13. C'est pourquoi Saül l'éloigna de lui, et l'établit capitaine de mille hommes, et il sortait et rentrait à la tête du peuple.

13. Y Saul le apartó de sí, e hízole capitán de mil, y salía y entraba delante del pueblo.

13 Daarom deed hem Saul van zich weg, en hij zette hem zich tot een overste van duizend; en hij ging uit en hij ging in voor het aangezicht des volks.

13. I odprawił go Saul od siebie, a uczynił go hetmanem nad tysiącem, i wychadzał a wchadzał przed ludem.

13. És Saul elbocsátá őt magától és ezredesévé tevé; és kimegy vala és bejő vala a nép előtt.

13 И удалил его Саул от себя и поставил его у себя тысяченачальником, и он выходил и входил пред народом.

13. І віддалив його Саул від себе, і зробив його отаманом тисяцьким, і входив він та виходив перед народом.

14. Ja Daavid menestyi kaikilla teillään, ja Herra oli hänen kanssansa.

14. Ja David oli toimellinen kaikissa teissänsä, ja Herra oli hänen kanssansa.

14. Ja oli toimellinen caikis hänen töisäns ja HERra oli hänen cansans.

14 And David behaved himself wisely in all his ways and Jehovah was with him.

14. And David behaved himself wisely in all his ways; and the LORD was with him.

14. Og David handlede klogeligen paa alle sine Veje, og Herren var med ham.

14. Och David hade sig förnumsteliga i alla sina gerningar; och Herren var med honom.

14. Ja Tawet aias keik ommad asjad targaste omma tede peäl, ja Jehowa olli temmaga.

14. Dovydas išmintingai elgėsi visuose savo keliuose, ir Viešpats buvo su juo.

14. Und David hielt sich klüglich in allem seinem Tun, und der HERR war mit ihm.

14. Et David réussissait en tout ce qu'il entreprenait; et l'Éternel était avec lui.

14. Y David se conducía prudentemente en todos sus negocios, y Jehová era con él.

14 En David gedroeg zich voorzichtiglijk op al zijn wegen; en de HEERE was met hem.

14. Owa Dawid we wszystkich drogach swych roztropnie się sprawował; bo Pan był z nim.

14. És Dávid minden útjában magát eszesen viseli vala, mert az Úr vele volt.

14 И Давид во всех делах своих поступал благоразумно, и Господь был с ним.

14. І поступав Давид во всьому розважно, бо з ним був Господь.

15. Kun Saul näki, että hänellä oli niin suuri menestys, rupesi hän häntä kammomaan.

15. Kuin Saul näki hänen aivan toimellisesti tekevän, pelkäsi hän häntä.

15. Cosca Saul näki hänen tekewän nijn toimellisest pelkäis hän händä.

15 And when Saul saw that he behaved himself very wisely, he was afraid of him.

15. Wherefore when Saul saw that he behaved himself very wisely, he was afraid of him.

15. Og der Saul saa, at han handlede saare klogeligen, da gruede han for hans Ansigt.

15. Då nu Saul såg, att han var så ganska förnumstig, fruktade han för honom.

15. Ja Saul näggi, et ta ommad asjad wägga targaste aias ja kartis temma eest.

15. Saulius, matydamas, kad jis elgiasi labai išmintingai, bijojo jo.

15. Da nun Saul sah, daß er sich so klüglich hielt, scheute er sich vor ihm.

15. Or Saül, voyant que David était fort heureux, le craignit.

15. Y viendo Saul que se conducía tan prudentemente, temíase de él.

15 Toen nu Saul zag, dat hij zich zeer voorzichtiglijk gedroeg, vreesde hij voor zijn aangezicht.

15. Co gdy widział Saul, iż tak bardzo roztropnie sobie poczynał, bał się go.

15. Mikor pedig látta Saul, hogy ő igen eszesen viseli magát, félni kezde tőle.

15 И Саул видел, что он очень благоразумен, и боялся его.

15. А Саул, вбачаючи, що він вельми розважний, боявсь його;

16. Mutta koko Israel ja Juuda rakasti Daavidia, koska hän lähti ja tuli heidän edellänsä.

16. Mutta koko Israel ja Juuda rakasti Davidia; sillä hän kävi ulos ja sisälle heidän edessänsä.

16. Mutta coco Israel ja Juda racastit Dawidi: sillä hän käwi ulos ja sisälle heidän edesäns.

16 But all Israel and Judah loved David, for he went out and came in before them.

16. But all Israel and Judah loved David, because he went out and came in before them.

16. Men al Israel og Juda elskede David; thi han drog ud og drog ind for deres Ansigt.

16. Men hela Israel och Juda hade David kär; ty han gick ut och in för dem.

16. Ja keik Israeli- ja Juda-rahwas armastasid Taweti, sest ta läks wälja ja tulli sisse nende ees.

16. Visas Izraelis ir Judas mylėjo Dovydą, nes jis įeidavo ir išeidavo priešais juos.

16. Aber ganz Israel und Juda hatte David lieb; denn er zog aus und ein vor ihnen her.

16. Mais tout Israël et Juda aimaient David, parce qu'il sortait et rentrait à leur tête.

16. Mas todo Israel y Judá amaba a David, porque él salía y entraba delante de ellos.

16 Doch gans Israel en Juda had David lief; want hij ging uit en hij ging in voor hun aangezicht.

16. Ale wszystek Izrael i Juda miłował Dawida; bo on wychadzał i wchadzał przed nimi.

16. De az egész Izráel és Júda szereté Dávidot, mert ő előttük méne ki és jöve be.

16 А весь Израиль и Иуда любили Давида, ибо он выходил и входил пред ними.

16. А ввесь Ізраїль і Юда любили Давида, бо він входив і виходив перед ними.

17. Ja Saul sanoi Daavidille: Katso, vanhimman tyttäreni, Meerabin, minä annan sinulle vaimoksi; ole vain urhoollinen ja käy Herran sotia. Sillä Saul ajatteli: Minun käteni älköön sattuko häneen, vaan sattukoon häneen filistealaisten käsi.

17. Ja Saul sanoi Davidille: katso, minä annan vanhimman tyttäreni Merabin sinulle emännäksi, ainoasti ole minulle miehullinen ja sodi Herran sotaa; sillä Saul ajatteli: ei pidä minun käteni häneen sattuman, vaan Philistealaisten käsi.

17. JA Saul sanoi Dawidille cadzo minä annan minun wanhimman tyttären Merobin sinulle emännäxi ole miehullinen ja sodi HERran sota: sillä Saul ajatteli ei minun käten pidä häneen sattuman mutta Philisterein käsi.

17 And Saul said to David, Behold, my elder daughter Merab, I will give her to you for a wife. Only be valiant for me and fight Jehovah's battles. For Saul said, Do not let my hand be upon him, but let the hand of the Philistines be upon him.

17. And Saul said to David, Behold my elder daughter Merab, her will I give thee to wife: only be thou valiant for me, and fight the LORD'S battles. For Saul said, Let not mine hand be upon him, but let the hand of the Philistines be upon him.

17. Og Saul sagde til David: Se, min ældste Datter Merab, hende vil jeg give dig til Hustru, vær ikkun en duelig Mand for mig og strid Herrens Krige; thi Saul sagde: Min Haand skal ikke være paa ham, men Filisternes Haand skal være paa ham.

17. Och Saul sade till David: Si, min äldsta dotter Merob vill jag gifva dig till hustru; var manlig, och för Herrans krig; ty Saul tänkte, min hand skall icke komma vid honom, utan de Philisteers hand.

17. Ja Saul ütles Taweti wasto: Wata, omma wannema tütre Merabi, sedda tahhan ma sulle panna naeseks, agga olle minnule wahwa mees ja söddi Jehowa söddimissed: (sest Saul mötles: Ärgo olgo minno kässi ta wasto, agga Wilistide kässi sago ta wasto.)

17. Kartą Saulius tarė: ‘‘Štai mano vyresnioji duktė Meraba! Ją duosiu tau į žmonas. Tik būk narsus ir kovok Viešpaties kovas’‘. Saulius galvojo: ‘‘Tegul ne mano ranka būna prieš jį, bet filistinų ranka’‘.

17. Und Saul sprach zu David: Siehe, meine größte Tochter Merab will ich dir zum Weibe geben; sei mir nur tapfer und führe des HERRN Kriege. Denn Saul gedachte: Meine Hand soll nicht an ihm sein, sondern die Hand der Philister.

17. Et Saül dit à David: Voici, je te donnerai pour femme Mérab, ma fille aînée; sois-moi seulement un vaillant soldat, et combats dans les guerres de l'Éternel. Or Saül disait: Que ma main ne soit point sur lui, mais que la main des Philistins soit sur lui.

17. Y dijo Saul a David: He aquí, yo te daré a Merob mi hija mayor por mujer: solamente porque me seas valiente hombre, y hagas las guerras de Jehová. Mas Saul decía en sí: No será mi mano contra él, mas la mano de los Filisteos será contra él.

17 Derhalve zeide Saul tot David: Zie, mijn grootste dochter Merab zal ik u tot een vrouw geven; alleenlijk, wees mij een dapper zoon, en voer den krijg des HEEREN. Want Saul zeide: Dat mijn hand niet tegen hem zij, maar dat de hand der Filistijnen tegen hem zij.

17. I rzekł Saul do Dawida: Oto, córkę moję starszą Merob dam ci za żonę, jedno bądź mężem mocnym, i odprawuj wojny Paóskie; bo tak Saul sobie mówił: Niech nie będzie ręka moja na nim, ale niech będzie na nim ręka Filistynów.

17. És monda Saul Dávidnak: Ímé idősebbik leányomat, Mérábot néked adom feleségül, csak légy az én vitéz fiam, és harczold az Úrnak harczait; mert azt gondolá Saul: Ne az én kezem által vesszen el, hanem a Filiszteusok keze által.

17 И сказал Саул Давиду: вот старшая дочь моя, Мерова; я дам ее тебе в жену, только будь у меня храбрым и веди войны Господни. Ибо Саулдумал: пусть не моя рука будет на нем, но рука Филистимлян будет на нем.

17. І промовив Саул Давидові: Ось тобі старша дочка моя Мерова, даю тобі її за жінку, тількі ж мусиш менї бути хоробрим і Господнї бої вести. Саул же думав: Нехай не моя рука буде на йому, а рука Филистіїв нехай буде на йому.

18. Mutta Daavid vastasi Saulille: Mikä minä olen, mikä on minun elämäni ja mikä on isäni suku Israelissa, että minä tulisin kuninkaan vävyksi?

18. Mutta David vastasi Saulia: mikä minä olen? eli mikä on elämäni ja minun isäni sukukunta Israelissa, että minä tulisin kuninkaan vävyksi?

18. Mutta Dawid wastais Sauli: mikä minä olen? eli mikä on minun elämän? ja minun Isäni sucucunda Israelis että minä tulisin Cuningan wäwyxi?

18 And David said to Saul, Who am I and what is my life, (or) my father's family in Israel, that I should be son-in-law to the king?

18. And David said unto Saul, Who am I? and what is my life, or my father's family in Israel, that I should be son in law to the king?

18. Og David sagde til Saul: Hvo er jeg, og hvad er mit Liv, ja min Faders Slægt i Israel, at jeg skulde blive Kongens Svigersøn?

18. Men David svarade Saul: Ho är jag? Eller hvad är mitt lefverne, och mins faders hus slägt i Israel, att jag skulle varda Konungens måg?

18. Ja Tawet ütles Sauli wasto: Mis ollen minna ja mis on mo ello, mis on mo issa sugguwössa Israelis, et ma peaksin kunningale wäimehheks sama?

18. Dovydas atsakė Sauliui: ‘‘Kas aš, kas yra mano gyvenimas ir kas mano tėvo giminė Izraelyje, kad būčiau karaliaus žentu?’‘

18. David aber antwortete Saul: Wer bin ich? und was ist mein Leben und das Geschlecht meines Vaters in Israel, daß ich des Königs Eidam werden soll?

18. Et David répondit à Saül: Qui suis-je et quelle est ma vie, et la famille de mon père en Israël, que je sois gendre du roi?

18. Y David respondió a Saul: ¿Quién soy yo, o qué es mi vida, o la familia de mi padre en Israel, para ser yerno del rey?

18 Doch David zeide tot Saul: Wie ben ik, en wat is mijn leven, en mijns vaders huisgezin in Israel, dat ik des konings schoonzoon zou worden?

18. Tedy rzekł Dawid do Saula: Któżem ja? albo co za stan mój, albo co za dom ojca mego w Izraelu, żebym był zięciem królewskim?

18. Dávid pedig monda Saulnak: Kicsoda vagyok én, és micsoda az én életem, és atyámnak családja Izráelben, hogy a királynak veje legyek?

18 Но Давид сказал Саулу: кто я, и что жизнь моя и род отца моего в Израиле, чтобы мне быть зятем царя?

18. Давид же відказав Саулові: Хто я такий, або що за життє моє та рід батька мого в Ізраїлї, щоб менї зятьом твоїм бути?

19. Kun aika tuli, että Saulin tytär Meerab oli annettava Daavidille, annettiinkin hänet vaimoksi meholalaiselle Adrielille.

19. Ja tapahtui, kuin aika tuli, että Merab Saulin tytär piti annettaman Davidille, annettiin se Adrielille Meholatilaiselle emännäksi,

19. Ja tapahtui cosca aica tuli että Merob Saulin tytär piti annettaman Dawidille annettin hän Adrielille Meholathiterille emännäxi.

19 But it happened at the time when Merab, Saul's daughter, should have been given to David, that she was given to Adriel the Meholathite as a wife.

19. But it came to pass at the time when Merab Saul's daughter should have been given to David, that she was given unto Adriel the Meholathite to wife.

19. Og det skete, der Tiden kom, at Merab, Sauls Datter, skulde gives David, da blev hun given Meholathiteren Adriel til Hustru.

19. Då nu tiden kom, att Merob, Sauls dotter, skulle vordit gifven David, vardt hon gifven Adriel den Meholathiten till hustru.

19. Ja se sündis, kui se aeg kätte sai, et Merabit Sauli tüttart piddi Tawetile naeseks pandama, siis anti tedda Adrielile Meolatimehhele naeseks.

19. Bet tuo metu, kai Meraba, Sauliaus duktė, turėjo būti atiduota Dovydui, ją vedė Adrielis iš Meholos.

19. Da aber die Zeit kam, daß Merab, die Tochter Sauls, sollte David gegeben werden, ward sie Adriel, dem Meholathiter, zum Weibe gegeben.

19. Or, au temps où l'on devait donner Mérab, fille de Saül, à David, elle fut donnée pour femme à Adriel Méholathite.

19. Y venido el tiempo en que Merob, hija de Saul, se había de dar a David, fué dada por mujer a Adriel Menolatita.

19 Het geschiedde nu ten tijde als men Merab, de dochter van Saul, aan David geven zou, zo is zij aan Adriel, den Meholathiet, ter vrouw gegeven.

19. I stało się, gdy przyszedł czas, którego miała być dana Merob, córka Saulowa, Dawidowi, że ona dana jest Adryjelowi Meholatyckiemu za żonę.

19. De történt abban az időben, mikor Mérábot, a Saul leányát Dávidnak kellett volna adni, hogy a [1†] Meholáthból való Hadrielnek adták őt feleségül.

19 А когда наступило время отдать Мерову, дочь Саула, Давиду, то она выдана была в замужество за Адриэла из Мехолы.

19. Як настав же час оддати Саулову дочку Мерову за Давида, оддано її Адріелеві з Мехоли за жінку.

20. Mutta Saulin tytär Miikal rakasti Daavidia. Ja kun se ilmoitettiin Saulille, oli se hänelle mieleen.

20. Mutta Mikal Saulin tytär rakasti Davidia. Kuin se Saulille ilmoitettiin, niin se kelpasi hänelle.

20. Mutta Michal Saulin tytär racasti Dawidi. Cosca se Saulille ilmoitettin sanoi hän: se on oikein:

20 And Michal, Saul's daughter, loved David and they told Saul and the thing pleased him.

20. And Michal Saul's daughter loved David: and they told Saul, and the thing pleased him.

20. Men Mikal, Sauls Datter, elskede David, og de gave Saul det til Kende, og den Sag var ret for hans Øjne.

20. Men Michal, Sauls dotter, hade David kär. Då det vardt sagdt Saul, sade han: Det är rätt;

20. Ja Mikal Sauli tüttar armastas Taweti, ja nemmad andsid sedda Saulile teäda, ja se olli öige assi tem̃a melest.

20. Sauliaus duktė Mikalė pamilo Dovydą. Kai Saulius sužinojo, jam tai patiko.

20. Aber Michal, Sauls Tochter, hatte den David lieb. Da das Saul angesagt ward, sprach er: Das ist recht;

20. Mais Mical, fille de Saül, aima David; et on le rapporta à Saül, et la chose lui plut.

20. Mas Micol la otra hija de Saul amaba a David; y fué dicho a Saul, lo cual plugo en sus ojos.

20 Doch Michal, de dochter van Saul, had David lief. Toen dat Saul te kennen werd gegeven, zo was die zaak recht in zijn ogen.

20. Ale się rozmiłowała Michol, córka Saulowa, Dawida; co gdy powiedziano Saulowi, miło mu to było.

20. Mikál, a Saul leánya azonban megszereté Dávidot, és mikor ezt megmondák Saulnak, tetszék néki a dolog.

20 Но Давида полюбила другая дочь Саула, Мелхола; и когда возвестили об этом Саулу, то это было приятно ему.

20. Та полюбила Давида друга дочка Саулова, Мелхола, і як сповіщено про се Саула, задовольнило воно його.

21. Sillä Saul ajatteli: Minä annan hänet Daavidille, että hän tulisi hänelle ansaksi ja filistealaisten käsi sattuisi häneen. Niin Saul sanoi Daavidille: Nyt voit toisen kerran tulla minun vävykseni.

21. Ja Saul sanoi: minä annan hänen hänelle, että hän olis hänelle paulaksi, ja Philistealaisten kädet tulisivat hänen päällensä. Ja Saul sanoi Davidille: sinä tulet tänäpänä toisen kanssa minun vävykseni.

21. Minä annan hänen hänelle että hän oli hänelle paulaxi ja Philisterein kädet tulisit hänen päällens. Ja Saul sanoi Dawidille: sinä tulet tänäpänä toisen cansa minun wäwyxen.

21 And Saul said, I will give him her, that she may be a snare to him and that the hand of the Philistines may be against him. Therefore Saul said to David, You will this day be my son-in-law a second time.

21. And Saul said, I will give him her, that she may be a snare to him, and that the hand of the Philistines may be against him. Wherefore Saul said to David, Thou shalt this day be my son in law in the one of the twain.

21. Og Saul sagde: Jeg vil give ham hende, at hun skal vorde ham til en Snare, og Filisternes Haand være over ham; da sagde Saul til David: Ved den anden skal du i Dag blive besvogret med mig.

21. Jag vill gifva honom henne, att hon må komma honom på fall, och de Philisteers händer måga komma öfver honom. Och han sade till David: Du skall i dag varda min måg med den andra.

21. Ja Saul ütles: Ma tahhan kül tedda temmale panna, agga ta peab temmale wörkutamisse paelaks ollema, ja Wilistide kässi peab ta wasto ollema; ja Saul ütles Taweti wasto: Teisega pead sa tänna mo wäimehheks sama.

21. Ir Saulius sakė: ‘‘Aš jam duosiu ją, kad ji būtų jam spąstai ir kad filistinų ranka būtų prieš jį’‘. Saulius sakė Dovydui: ‘‘Šiandien tu tapsi mano žentu su antrąja’‘.

21. ich will sie ihm geben, daß sie ihm zum Fall gerate und der Philister Hände über ihn kommen. Und sprach zu David: Du sollst heute mit der andern mein Eidam werden.

21. Et Saül dit: Je la lui donnerai, afin qu'elle lui soit en piège, et que la main des Philistins soit sur lui. Saül dit donc à David pour la seconde fois: Tu seras mon gendre aujourd'hui.

21. Y Saul dijo en sí: Yo se la daré, para que le sea por lazo: y para que la mano de los Filisteos sea contra él. Y dijo Saul a David: Con la otra serás mi yerno hoy.

21 En Saul zeide: Ik zal haar hem geven, dat zij hem tot een valstrik zij, en dat de hand der Filistijnen tegen hem zij. Daarom zeide Saul tot David: Met de andere zult gij heden mijn schoonzoon worden.

21. I rzekł Saul: Dam mu ją, żeby mu była sidłem, a żeby była na nim ręka Filistynów. Przetoż rzekł Saul do Dawida: Po drugie będziesz zięciem moim dzisiaj.

21. És monda Saul: Néki adom őt, hogy ő legyen veszedelmére és a Filiszteusok keze legyen ellene. Monda azért Saul Dávidnak másodízben: Légy tehát most az én vőm.

21 Саул думал: отдам ее за него, и она будет ему сетью, и рука Филистимлян будет на нем. И сказал Саул Давиду: чрез другую ты породнишься ныне со мною.

21. Саул бо думав: Оддам її за його, щоб вона була йому сїттю, і щоб Филистії наложили руку на його. От і заявив Саул Давидові: Через другу будеш оце моїм зятем.

22. Ja Saul käski palvelijoitansa: Puhukaa salaa Daavidille näin: 'Katso, kuningas on mieltynyt sinuun, ja kaikki hänen palvelijansa rakastavat sinua; sinun on nyt tultava kuninkaan vävyksi'.

22. Ja Saul käski palvelioillensa: puhukaat Davidille salaisesti ja sanokaat: katso, kuningas mielistyy sinuun, ja kaikki hänen palveliansa rakastavat sinua; niin tule nyt kuninkaan vävyksi.

22. Ja Saul käski palwelioillens: puhucat Dawidille salaisest ja sanocat: cadzo Cuningas mielisty sinuun ja caicki hänen palwelians racastawat sinua tule Cuningan wäwyxi.

22 And Saul commanded his servants, (saying), Speak with David secretly and say, Behold, the king has delight in you and all his servants love you. Now therefore be the king's son-in-law.

22. And Saul commanded his servants, saying, Commune with David secretly, and say, Behold, the king hath delight in thee, and all his servants love thee: now therefore be the king's son in law.

22. Og Saul bød sine Tjenere: Taler hemmeligt med David og siger: Se, Kongen har Behag i dig, og alle hans Tjenere elske dig, bliv derfor nu Kongens Svigersøn!

22. Och Saul böd sina tjenare: Taler vid David hemliga, och säger: Si, Konungen hafver vilja till dig, och alla hans tjenare älska dig; så blif nu Konungens måg.

22. Ja Saul käskis ommad sullased: Räkige Taweti wasto sallaja ja üttelge: Wata kunningal on hea meel sinnust, ja keik ta sullased armastawad sind: sepärrast heida ennast nüüd kunninga wäimehheks.

22. Jis įsakė savo tarnams: ‘‘Kalbėkite Dovydui slaptai: ‘Karalius mėgsta tave ir visiems jo tarnams tu patinki. Todėl būk karaliaus žentu’ ‘‘.

22. Und Saul gebot seinen Knechten: Redet mit David heimlich und sprecht: Siehe, der König hat Lust zu dir, und alle seine Knechte lieben dich; so sei nun des Königs Eidam.

22. Et Saül donna cet ordre à ses serviteurs: Parlez à David en secret, et dites-lui: Voici, le roi a de la bonne volonté pour toi, et tous ses serviteurs t'aiment: sois donc maintenant gendre du roi.

22. Y Saul mandó a sus criados: Hablád en secreto a David, diciéndole: He aquí, el rey te ama, y todos sus criados te quieren bien, sé pues yerno del rey.

22 En Saul gebood zijn knechten: Spreekt met David in het heimelijke, zeggende: Zie, de koning heeft lust aan u, en al zijn knechten hebben u lief; word dan nu des konings schoonzoon.

22. Tedy rozkazał Saul sługom swoim: Rzeczcie do Dawida potajemnie, mówiąc: Oto, upodobał cię sobie król, i wszyscy słudzy jego miłują cię, a tak teraz bądź zięciem królewskim.

22. És megparancsolá Saul az ő szolgáinak: Beszéljetek Dáviddal titokban, mondván: Ímé a király jóindulattal van irántad, és szolgái is mind szeretnek téged, légy azért veje a királynak.

22 И приказал Саул слугам своим: скажите Давиду тайно: вот, царь благоволит к тебе, и все слуги его любят тебя; итак будь зятем царя.

22. І переказав Саул Давидові через дворян своїх: Перемовтесь потай з Давидом таким робом: Царь прихилен до тебе і всї прибічники його вподобали тебе; так тобі можна царським зятем бути.

23. Niin Saulin palvelijat puhuivat nämä sanat Daavidille. Mutta Daavid sanoi: Onko teidän mielestänne niin pieni asia tulla kuninkaan vävyksi? Minähän olen köyhä ja halpa mies.

23. Ja Saulin palveliat puhuivat ne sanat Davidin korvissa; mutta David sanoi: luuletteko te sen vähäksi, tulla kuninkaan vävyksi? Ja minä olen köyhä ja halpa mies.

23. Ja Saulin palweliat puhuit ne sanat Dawidin corwis mutta Dawid sanoi: luulettaco te sen wähäxi tulla Cuningan wäwyxi? ja minä olen köyhä ja halpa mies.

23 And Saul's servants spoke those words in the ears of David. And David said, Does it seem to you* a light thing to be the king's son-in-law, seeing that I am a poor man and lightly esteemed?

23. And Saul's servants spake those words in the ears of David. And David said, Seemeth it to you a light thing to be a king's son in law, seeing that I am a poor man, and lightly esteemed?

23. Og Sauls Tjenere talede disse Ord for Davids Øren, og David sagde: Er det en ringe Ting i eders Øjne at blive Kongens Svigersøn, og jeg er en fattig og ringe Mand

23. Och Sauls tjenare talade dessa orden för Davids öron; men David sade: Tycker eder det vara en ringa ting, att vara Konungens måg? Och jag är en fattig och ringa man.

23. Ja kui Sauli sullased need sannad ollid Taweti kuuldes räkinud, siis ütles Tawet: On se teie melest alw assi, kunninga wäimehheks sada? ja minna ollen üks kehwa ja alw mees.

23. Sauliaus tarnai kalbėjo Dovydui šiuos žodžius. Dovydas atsakė: ‘‘Ar jūs manote, kad lengva būti karaliaus žentu? Aš juk esu neturtingas ir menkas žmogus’‘.

23. Und die Knechte Sauls redeten solche Worte vor den Ohren Davids. David aber sprach: Dünkt euch das ein Geringes, des Königs Eidam zu sein? Ich aber bin ein armer, geringer Mann.

23. Les serviteurs de Saül répétèrent donc toutes ces paroles à David; et David dit: Est-ce peu de chose à vos yeux que d'être gendre du roi? Et moi je suis un homme pauvre et peu considéré.

23. Y los criados de Saul hablaron estas palabras a los oidos de David: y David dijo: ¿Pareceos a vosotros que es poco ser yerno del rey, siendo yo un hombre pobre y de ninguna estima?

23 En de knechten van Saul spraken deze woorden voor de oren van David. Toen zeide David: Is dat licht in ulieder ogen, des konings schoonzoon te worden, daar ik een arm en verachtzaam man ben?

23. A gdy mówili słudzy Saulowi w uszy Dawidowe te słowa, odpowiedział Dawid: Czy się wam mała rzecz widzi, być zięciem królewskim, gdyżem ja jest mężem ubogim i podłym?

23. És elmondák a szolgák Dávid előtt e beszédeket. Dávid pedig monda: Olyan kicsiny dolog előttetek, hogy a király vejévé legyen valaki, holott én szegény és megvetett ember vagyok?

23 И передали слуги Сауловы в уши Давиду все слова эти. И сказал Давид: разве легко кажется вам быть зятем царя? я – человек бедный и незначительный.

23. І передали слуги Саулові в слух Давидів усї ті слова; Давид же відказує: Чи то ж вам здається малою річчю зробитись царським зятем, бувши вбогим і малим чоловіком?

24. Saulin palvelijat ilmoittivat hänelle tämän, sanoen: Näin on Daavid puhunut.

24. Ja Saulin palveliat ilmoittivat sen hänelle, sanoen; nämät sanat on David puhunut.

24. Ja Saulin palweliat ilmoitit sen hänelle sanoden: nämät sanat on Dawid puhunut.

24 And the servants of Saul told him, saying, On this manner David spoke.

24. And the servants of Saul told him, saying, On this manner spake David.

24. Og Sauls Tjenere gave ham det til Kende og sagde: Saadanne Ord talede David.

24. Och Sauls tjenare gåfvo honom svar igen, och sade: Sådana ord hafver David sagt.

24. Ja Sauli sullased andsid sedda tem̃ale teäda ja ütlesid: Need ja need sannad on Tawet räkinud.

24. Tarnai pranešė Sauliui, ką girdėjo iš Dovydo.

24. Und die Knechte Sauls sagten es ihm wieder und sprachen: Solche Worte hat David geredet.

24. Et les serviteurs de Saül le lui rapportèrent, et lui dirent: David a tenu tels discours.

24. Y los criados de Saul le dieron la respuesta, diciendo: Tales palabras ha dicho David.

24 En de knechten van Saul boodschapten het hem, zeggende: Zulke woorden heeft David gesproken.

24. Tedy słudzy Saulowi oznajmili mu, mówiąc: Tak powiedział Dawid.

24. És megmondák Saulnak az ő szolgái, mondván: Ezt meg ezt mondta Dávid.

24 И донесли Саулу слуги его и сказали: вот что говорит Давид.

24. І пересказали дворяне Саулові: Так і так сказав Давид.

25. Niin Saul sanoi: Sanokaa Daavidille näin: 'Kuningas ei halua muuta morsiamenhintaa kuin sata filistealaisten esinahkaa, että kuninkaan vihollisille kostettaisiin'. Sillä Saul ajatteli kaataa Daavidin filistealaisten käden kautta.

25. Saul sanoi: sanokaat näin Davidille: ei kuningas ano yhtään muuta huomenlahjaa, vaan sata Philistealaisten esinahkaa, että kuninkaan vihamiehille kostettaisiin; sillä Saul ajatteli hukuttaa Davidia Philistealaisten kätten kautta.

25. Saul sanoi: sanocat Dawidille: ei Cuningas ano yhtän muuta huomenlahja waan sata Philisterein esinahca että Cuningan wihamiehille costetaisin: sillä Saul ajatteli Dawidi hucutta Philisterein kätten cautta.

25 And Saul said, Thus you* will say to David, The king does not desire any wedding-money, but a hundred foreskins of the Philistines, to be avenged of the king's enemies. Now Saul thought to make David fall by the hand of the Philistines.

25. And Saul said, Thus shall ye say to David, The king desireth not any dowry, but an hundred foreskins of the Philistines, to be avenged of the king's enemies. But Saul thought to make David fall by the hand of the Philistines.

25. Da sagde Saul: Saaledes skulle I sige til David: Kongen har ingen Lyst til Morgengave, men til Forhuden af hundrede Filister, for at hævne sig paa Kongens Fjender; thi Saul tænkte, at han vilde lade David falde for Filisternes Haand.

25. Saul sade: Säger så till David: Konungen begärar ingen morgongåfvo, annan än hundrade förhudar af de Philisteer, att man må hämnas på Konungens fiendar; ty Saul for efter att fälla David genom de Philisteers hand.

25. Ja Saul ütles: Teie peate nenda Tawetile ütlema: Kasarahhast ei holi kunningas, kui agga saast Wilistide eestnahhast, et saaks kunninga waenlaste kätte makstud; (agga Saul mötles sedda sata, et Tawet sel wisil Wilistide käe läbbi piddi langema.)

25. Tada Saulius sakė: ‘‘Taip sakykite Dovydui: ‘Karalius nenori jokio kraičio, tik šimto filistinų odelių nuo apipjaustymo, kad būtų atkeršyta karaliaus priešams’ ‘‘. Saulius galvojo, kad Dovydas žus nuo filistinų rankos.

25. Saul sprach: So sagt zu David: Der König begehrt keine Morgengabe, nur hundert Vorhäute von den Philistern, daß man sich räche an des Königs Feinden. Denn Saul trachtete David zu fällen durch der Philister Hand.

25. Et Saül dit: Vous parlerez ainsi à David: Le roi ne veut pas de douaire, mais cent prépuces de Philistins, afin que le roi soit vengé de ses ennemis. Or, Saül avait dessein de faire tomber David entre les mains des Philistins.

25. Y Saul dijo: Decíd así a David: No está el contentamiento del rey en el dote, sino en cien prepucios de Filisteos, para que sea tomada venganza de los enemigos del rey. Mas Saul pensaba echar a David en las manos de los Filisteos.

25 Toen zeide Saul: Aldus zult gijlieden tot David zeggen: De koning heeft geen lust aan den bruidschat, maar aan honderd voorhuiden der Filistijnen, opdat men zich wreke aan des konings vijanden. Want Saul dacht David te vellen door de hand der Filistijnen.

25. I rzekł Saul: Tak powiedzcie Dawidowi: Nie dbać król o wiano, tylko chce mieć sto nieobrzezek Filistyóskich, aby się stała pomsta nad nieprzyjaciołmi królewskimi; bo Saul myślił, jakoby Dawida podać w ręce Filistynom.

25. Saul pedig monda: Mondjátok meg Dávidnak: Nem kiván a király más jegyajándékot, hanem csak száz Filiszteus előbőrét, hogy bosszút állj a király ellenségein; mert Saul a Filiszteusok keze által akará Dávidot elpusztítani.

25 И сказал Саул: так скажите Давиду: царь не хочет вена, кроме ста краеобрезаний Филистимских, в отмщение врагам царя. Ибо Саул имел в мыслях погубить Давида руками Филистимлян.

25. І повелїв Саул: Скажіте Давидові так: Царь не бажає нїякого весільнього гостинця, опріч сотнї Филистійських переднїх шкірочок, щоб помститись над царськими ворогами. Саул же міркував про те, як би згубити Давида з сьвіту Филистійською рукою.

26. Kun hänen palvelijansa ilmoittivat tämän Daavidille, miellytti Daavidia tulla näin kuninkaan vävyksi; ja ennenkuin määräaika oli kulunut umpeen,

26. Niin hänen palveliansa sanoivat Davidille nämät sanat, ja se kelpasi hänelle, tulla niin kuninkaan vävyksi. Ja se aika ei ollut vielä täytetty.

26. Nijn hänen palwelians sanoit Dawidille nämät sanat ja se kelpais hänelle tulla nijn Cuningan wäwyxi. Ja se aica ei ollut wielä täytetty.

26 And when his servants told David these words, it pleased David well to be the king's son-in-law. And the days were not expired.

26. And when his servants told David these words, it pleased David well to be the king's son in law: and the days were not expired.

26. Da sagde hans Tjenere disse Ord til David, og denne Sag var ret for Davids Øjne, at han skulde vorde Kongens Svigersøn, men Dagene vare endnu ikke udløbne.

26. Då sade hans tjenare David dessa orden. Och David tyckte så godt vara, att han måtte blifva Konungens måg. Och tiden var ännu icke ute.

26. Ja temma sullased andsid Tawetile teäda needsammad sannad, ja se assi olli Taweti melest öige, et ta piddi kunninga wäimehheks sama; ja need päwad ei olnud weel täis sanud.

26. Kai jo tarnai perdavė Dovydui tuos žodžius, Dovydui patiko tapti karaliaus žentu. Dar nebuvo praėjęs paskirtas laikas,

26. Da sagten seine Knechte David an solche Worte, und deuchte David die Sache gut, daß er des Königs Eidam würde. Und die Zeit war noch nicht aus,

26. Et les serviteurs de Saül rapportèrent ces discours à David, et il plut à David de devenir gendre du roi. Et avant que les jours fussent accomplis,

26. Y como sus criados declararon a David estas palabras, plugo la cosa en los ojos de David, de ser yerno del rey. Y el plazo no era aun cumplido.

26 Zijn knechten nu boodschapten David deze woorden. En die zaak was recht in de ogen van David, dat hij des konings schoonzoon zou worden; maar de dagen waren nog niet vervuld.

26. Tedy słudzy jego powiedzieli te słowa Dawidowi; i spodobało się to Dawidowi, aby został zięciem królewskim; a jeszcze się nie były wypełniły dni one.

26. Megmondák azért az ő szolgái Dávidnak e beszédeket; és tetszék ez a dolog Dávidnak, hogy a király veje legyen. A kitűzött napok még el sem telének,

26 И пересказали слуги его Давиду эти слова, и понравилось Давидусделаться зятем царя.

26. Як же дворяне його сповістили про се Давида, то Давида задоволило се, щоб стати царським зятем.

27. nousi Daavid ja lähti miehineen ja kaatoi filistealaisia kaksisataa miestä. Ja Daavid toi heidän esinahkansa, täyden määrän, kuninkaalle, tullaksensa kuninkaan vävyksi. Silloin Saul antoi tyttärensä Miikalin hänelle vaimoksi.

27. Ja David nousi ja läksi matkaan, hän ja hänen miehensä, ja löi Philistealaisista kaksisataa miestä, ja David toi heidän esinahkansa ja täytti kuninkaan luvun, että hän olis kuninkaan vävy. Niin antoi Saul tyttärensä Mikalin hänelle emännäksi.

27. Ja Dawid hangidzi ja läxi matcan wäkinens ja löi Philistereistä caxi sata miestä ja Dawid cannoi heidän esinahcans ja täytti Cuningan lugun että hän olis Cuningan wäwy.

27 And David arose and went, he and his men and killed of the Philistines two hundred men. And David brought their foreskins and they gave them in full number to the king, that he might be the king's son-in-law. And Saul gave him Michal his daughter as a wife.

27. Wherefore David arose and went, he and his men, and slew of the Philistines two hundred men; and David brought their foreskins, and they gave them in full tale to the king, that he might be the king's son in law. And Saul gave him Michal his daughter to wife.

27. Da gjorde David sig rede og drog hen, han og hans Mænd, og slog iblandt Filisterne to Hundrede Mænd, og David bragte deres Forhud, og de fyldestgjorde Kongen med dem, for at han kunde blive Kongens Svigersøn; saa gav Saul ham Mikal, sin Datter, til Hustru.

27. Och David stod upp, och drog åstad med sina män, och slog af de Philisteer tuhundrad män; och David hade deras förhudar, och förnöjde Konungen med talet; på det han skulle varda Konungens måg. Då gaf Saul honom sina dotter Michal till hustru.

27. Siis wöttis Tawet kätte ja läks ärra, temma ja ta mehhed, ja löi Wilistidest kakssadda meest mahha; ja Tawet töi nende eest-nahhad ja nende täis arro sai kunningale, et ta piddi kunninga wäimehheks sama: ja Saul panni temmale Mikali omma tütre naeseks.

27. kai Dovydas su savo vyrais nuėjęs nužudė du šimtus filistinų. Dovydas atnešė jų odeles ir atidavė visas karaliui, kad galėtų tapti jo žentu. Ir Saulius atidavė jam savo dukterį Mikalę į žmonas.

27. da machte sich David auf und zog mit seinen Männern und schlug unter den Philistern zweihundert Mann. Und David brachte ihre Vorhäute dem König in voller Zahl, daß er des Königs Eidam würde. Da gab ihm Saul seine Tochter Michal zum Weibe.

27. David se leva, et s'en alla, lui et ses gens, et frappa deux cents hommes des Philistins; et David apporta leurs prépuces, et les livra bien comptés au roi, afin qu'il fût gendre du roi. Saül lui donna donc pour femme Mical, sa fille.

27. Y David se levantó y partióse con sus varones, e hirió doscientos hombres de los Filisteos, y David trajo los prepucios de ellos, y entregáronlos todos al rey, para que él fuese hecho yerno del rey: y Saul le dió a su hija Micol por mujer.

27 Toen maakte zich David op, en hij en zijn mannen gingen heen, en zij sloegen onder de Filistijnen tweehonderd mannen, en David bracht hun voorhuiden, en men leverde ze den koning volkomenlijk, opdat hij schoonzoon des konings worden zou. Toen gaf Saul hem zijn dochter Michal ter vrouw.

27. Wstał tedy Dawid, i poszedł, on i mężowie jego, i zabił z Filistynów dwieście mężów, i przyniósł Dawid nieobrzezki ich, i oddano je spełna królowi, aby był zięciem królewskim. A tak dał mu Saul Michol, córkę swą za żonę.

27. Mikor Dávid felkelt, és elment embereivel együtt, és levágott a Filiszteusok közül kétszáz férfit; és elhozá Dávid előbőreiket, és mind beadta azokat a királynak, hogy a királynak veje lehessen. És néki adá Saul az ő leányát, Mikált, feleségül.

27 Еще не прошли назначенные дни, как Давид встал и пошел сам и люди его с ним, и убил двести человек Филистимлян, и принес Давид краеобрезания их, и представил их в полном количестве царю, чтобы сделаться зятем царя. И выдал Саул за него Мелхолу, дочь свою, в замужество.

27. Ще назначені днї не минули, а Давид зладивсь і пійшов із людьми своїми в дорогу, та й убив між Филистіями двістї чоловіка, і принїс Давид їх передні шкірочки, та й поклав їх повну лїчбу перед царем, щоб йому зробитись царським зятем. І оддав йому Саул свою дочку Мелхолу за жінку.

28. Ja Saul näki ja ymmärsi, että Herra oli Daavidin kanssa, ja Saulin tytär Miikal rakasti häntä.

28. Ja Saul näki ja ymmärsi Herran olevan Davidin kanssa, ja Saulin tytär Mikal rakasti häntä.

28. Nijn andoi Saul tyttärens Michalin hänelle emännäxi. Ja Saul näki ja ymmärsi HERran olewan Dawidin cansa ja Saulin tytär Michal racasti händä.

28 And Saul saw and knew that Jehovah was with David and Michal, Saul's daughter, loved him.

28. And Saul saw and knew that the LORD was with David, and that Michal Saul's daughter loved him.

28. Og Saul saa og vidste, at Herren var med David, og Mikal, Sauls Datter, elskede ham.

28. Och Saul såg och märkte, att Herren var med honom. Och Michal, Sauls dotter, hade honom kär.

28. Ja Saul näggi ja tundis, et Jehowa olli Tawetiga, ja Mikal Sauli tüttar armastas tedda.

28. Saulius matė ir suprato, kad Viešpats buvo su Dovydu ir kad jo duktė Mikalė myli jį.

28. Und Saul sah und merkte, daß der HERR mit David war. Und Michal, Sauls Tochter, hatte ihn lieb.

28. Alors Saül vit et comprit que l'Éternel était avec David; et Mical, fille de Saül, l'aimait.

28. Y Saul viendo y considerando que Jehová era con David, y que su hija Micol le amaba,

28 En Saul zag en merkte, dat de HEERE met David was; en Michal, de dochter van Saul, had hem lief.

28. A widząc Saul, i bacząc, że Pan był z Dawidem, a iż Michol, córka jego, miłowała go,

28. Mikor pedig Saul látta és megtudta, hogy az Úr Dáviddal van, és Mikál, a Saul leánya szereti őt:

28 И увидел Саул и узнал, что Господь с Давидом, и что Мелхола, дочь Саула, любила Давида .

28. І бачив Саул і спізнав, що Господь є з Давидом, і що ввесь Ізраїль його любить, та що й Мелхола, дочка Саулова, його любить,

29. Niin Saul pelkäsi vielä enemmän Daavidia, ja Saulista tuli koko elinajakseen Daavidin vihamies.

29. Niin Saul vielä enemmin pelkäsi Davidia, ja Saul tuli Davidin vihamieheksi kaikkena elinaikanansa.

29. Nijn Saul wielä enämmin pelkäis Dawidi ja tuli hänen wihamiehexens caickena elinaicanans.

29 And Saul was yet the more afraid of David and Saul was David's enemy continually.

29. And Saul was yet the more afraid of David; and Saul became David's enemy continually.

29. Da blev Saul ved ydermere at frygte for Davids Ansigt, og Saul var Davids Fjende alle Dage.

29. Då fruktade Saul ännu mer för David, och vardt hans fiende i alla sina lifsdagar.

29. Ja Saul wöttis weel ennam Taweti eest karta, ja Saul olli Taweti waenlane keige ello aia.

29. Ir Saulius dar labiau ėmė bijoti Dovydo; ir Saulius tapo Dovydo priešu visam gyvenimui.

29. Da fürchtete sich Saul noch mehr vor David und ward sein Feind sein Leben lang.

29. Mais Saül continua de craindre David encore plus, et fut toujours ennemi de David.

29. Temióse más Saul de David, y fué Saul enemigo de David todos los dias.

29 Toen vreesde zich Saul nog meer voor David; en Saul was David een vijand al zijn dagen.

29. Tem więcej Saul obawiał się Dawida, i stał się Saul nieprzyjacielem Dawidowi po wszystkie dni.

29. Akkor Saul még inkább félni kezde Dávidtól. És Saul ellensége lőn Dávidnak teljes életében.

29 И стал Саул еще больше бояться Давида и сделался врагом его на всю жизнь.

29. То почав Саул іще більше боятись Давида. От і зробився Саул ворогом Давидовим довіку.

30. Mutta filistealaisten ruhtinaat lähtivät sotaan; ja niin usein kuin he lähtivät sotaan, oli Daavidilla suurempi menestys kuin kaikilla muilla Saulin palvelijoilla, niin että hänen nimensä tuli sangen kuuluisaksi.

30. Ja Philistealaisten ruhtinaat läksivät ulos, ja heidän lähteissänsä ulos teki David toimellisemmasti kuin kaikki Saulin palveliat, että hänen nimensä tuli sangen kuuluisaksi.

30. Ja cosca Philisterein Ruhtinat läxit teki Dawid toimellisemmast cuin caicki Saulin palweliat cosca he läxit että hänen nimens tuli sangen cuuluisaxi.

30 Then the rulers of the Philistines went forth and it happened, as often as they went forth, that David behaved himself more wisely than all the servants of Saul, so that his name was very precious.

30. Then the princes of the Philistines went forth: and it came to pass, after they went forth, that David behaved himself more wisely than all the servants of Saul; so that his name was much set by.

30. Og Filisternes Høvedsmænd droge ud, og det skete, naar de droge ud, handlede David klogere end alle Sauls Tjenere, og hans Navn var saare højt agtet.

30. Och då de Philisteers Förstar drogo ut, handlade David förnumsteligare än alle Sauls tjenare, när de utdrogo, så att hans namn vardt mycket aktadt.

30. Ja Wilistide würstid tullid wälja, ja se sündis, ni mitto kord kui nemmad wäljatullid, aias Tawet ommad asjad targeminne kui keik Sauli sullased, ja ta nimmi sai wägga kalliste petud.

30. Filistinų kunigaikščiai kariavo su izraelitais, ir nuo karo pradžios Dovydas elgėsi išmintingiau už visus Sauliaus tarnus, ir jo vardas išgarsėjo.

30. Und da der Philister Fürsten auszogen, handelte David klüglicher denn alle Knechte Sauls, wenn sie auszogen, daß sein Name hoch gepriesen ward.

30. Or, les capitaines des Philistins se mirent en campagne; et chaque fois qu'ils sortaient, David avait plus de succès que tous les serviteurs de Saül, et son nom fut en fort grande estime.

30. Y salían los príncipes de los Filisteos; y como ellos salían, David se conducía más prudentemente que todos los siervos de Saul: y su nombre era muy ilustre.

30 Als de vorsten der Filistijnen uittogen, zo geschiedde het, als zij uittogen, dat David kloeker was, dan al de knechten van Saul; zodat zijn naam zeer geacht was.

30. I wpadały książęta Filistyóskie do ziemi. A kiedykolwiek wpadały, roztropniej sobie poczynał Dawid nad wszystkie sługi Saulowe; przetoż sławne było imię jego bardzo.

30. A Filiszteusok vezérei pedig gyakran betörnek vala, de valahányszor betörének, Dávid Saul minden szolgáinál eszesebben viselé magát; azért felette híressé lőn az ő neve.

30 И когда вожди Филистимские вышли на войну , Давид, с самого выхода их, действовал благоразумнее всех слуг Сауловых, и весьмапрославилось имя его.

30. І як двинули Филистійські воєводи в поле, то Давид від самого часу їх виходу поводивсь розважнїйше над усїх слуг Саулових, так що його імя велико вславилось.