15 luku

Saul voittaa amalekilaiset. Saulin tottelemattomuus ja hänen hylkäämisensä. Samuel ja Agag.

1. Mutta Samuel sanoi Saulille: Minut Herra lähetti voitelemaan sinut kansansa Israelin kuninkaaksi. Kuule siis Herran ääntä.

1. Mutta Samuel sanoi Saulille: Herra lähetti minun voitelemaan sinua kansansa Israelin kuninkaaksi: niin kuule siis nyt Herran sanain ääntä.

1. MUtta Samuel sanoi Saulille: HERra lähetti minun woiteleman sinua hänen Canssans Israelin Cuningaxi nijn cuule sijs nyt HERran sanain ändä.

1 And Samuel said to Saul, Jehovah sent me to anoint you to be king over his people, over Israel. Now therefore listen you to the voice of the words of Jehovah.

1. Samuel also said unto Saul, The LORD sent me to anoint thee to be king over his people, over Israel: now therefore hearken thou unto the voice of the words of the LORD.

1. Og Samuel sagde til Saul: Herren sendte mig til at salve dig til Konge over sit Folk, over Israel: Saa hør nu Herrens Ords Røst!

1. Men Samuel sade till Saul: Herren sände mig, att jag skulle smörja dig till Konung öfver hans folk Israel; så hör nu röstena af Herrans ord.

1. Ja Samuel ütles Sauli wasto: Jehowa on mind läkkitand sind temma rahwa Israeli ülle kunningaks woidma; siis kule nüüd Jehowa sanna, mis ta rägib.

1. Samuelis tarė Sauliui: ‘‘Mane Viešpats siuntė tave patepti karaliumi Jo tautai Izraeliui. Taigi dabar klausyk Viešpaties žodžių.

1. Samuel aber sprach zu Saul: Der HERR hat mich gesandt, daß ich dich zum König salbte über sein Volk Israel; so höre nun die Stimme der Worte des HERRN.

1. Or, Samuel dit à Saül: C'est moi que l'Éternel a envoyé pour t'oindre roi sur son peuple, sur Israël; maintenant donc, écoute les paroles de l'Éternel.

1. Y SAMUEL dijo a Saul: Jehová me envió a que te ungiese por rey sobre su pueblo Israel: oye pues la voz de las palabras de Jehová.

1 Toen zeide Samuel tot Saul: de HEERE heeft mij gezonden, dat ik u ten koning zalfde over Zijn volk, over Israel; hoor dan nu de stem van de woorden des HEEREN.

1. I rzekł Samuel do Saula: Posłał mię Pan, abym cię pomazał za króla nad ludem jego Izraelskim, przetoż teraz posłuchaj głosu słów Paóskich.

1. És monda Sámuel Saulnak: Engem küldött el az Úr, hogy királylyá kenjelek fel téged az ő népe, az Izráel felett; most azért figyelj az Úr beszédének szavára.

1 И сказал Самуил Саулу: Господь послал меня помазать тебя царем над народом Его, над Израилем; теперь послушай гласа Господа.

1. І сказав Самуїл Саулові: Господь поручив менї помазати тебе царем над його народом Ізраїлем; так вислухай тепер повелїннє Господнє.

2. Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kostan Amalekille sen, mitä hän teki Israelille asettumalla hänen tielleen, kun hän tuli Egyptistä.

2. Näin sanoo Herra Zebaot: Minä olen ajatellut etsiskellä mitä Amalek teki Israelille, kuin hän pani hänensä tiellä häntä vastaan, Egyptistä tullessa.

2. Näin sano HERRA Zebaoth: Minä olen ajatellut mitä Amalech teki Israelille ja cuinga hän pani hänens tiellä händä wastan Egyptist tulles.

2 Jehovah of hosts says thus, I have remembered what Amalek did to Israel, how he set himself against him in the way when he came up out of Egypt.

2. Thus saith the LORD of hosts, I remember that which Amalek did to Israel, how he laid wait for him in the way, when he came up from Egypt.

2. Saaledes sagde Herren Zebaoth: Jeg vil hjemsøge over det, som Amalek gjorde ved Israel, da han satte sig imod ham paa Vejen, der han drog op af Ægypten.

2. Så säger Herren Zebaoth: Jag hafver tänkt uppå hvad Amalek gjorde Israel, och huru han låg i vägen för honom, då han drog utur Egypten.

2. Nenda ütleb wäggede Jehowa: Ma ollen ette wötnud kätte maksta, mis Amalek Israelile teinud, kuida ta tee peäle temma wasto pannud, kui ta Egiptussest üllestulli.

2. Taip sako kareivijų Viešpats: ‘Aš prisimenu, ką Amalekas padarė Izraeliui: kaip jis tykojo kelyje, kai tas žygiavo iš Egipto.

2. So spricht der HERR Zebaoth: Ich habe bedacht, was Amalek Israel tat und wie er ihm den Weg verlegte, da er aus Ägypten zog.

2. Ainsi a dit l'Éternel des armées: J'ai rappelé à ma mémoire ce qu'a fait Amalek à Israël, comment il s'opposa à lui sur le chemin, quand il montait d'Égypte.

2. Así dijo Jehová de los ejércitos: Acuérdome de lo que hizo Amalec a Israel: que se le opuso en el camino, cuando subía de Egipto. Vé, pues, e hiere a Amalec,

2 Alzo zegt de HEERE der heirscharen: Ik heb bezocht, hetgeen Amalek aan Israel gedaan heeft, hoe hij zich tegen hem gesteld heeft op den weg, toen hij uit Egypte opkwam.

2. Tak mówi Pan zastępów: Wspomniałem na to, co uczynił Amalek Izraelowi, jako się naó zasadził na drodze gdy wychodził z Egiptu.

2. Így szól a Seregek Ura: Megemlékeztem arról, a mit cselekedett Amálek Izráellel, hogy útját állta néki, mikor [1†] feljöve Égyiptomból.

2 Так говорит Господь Саваоф: вспомнил Я о том, что сделал Амалик Израилю, как он противостал ему на пути, когда он шел из Египта;

2. Так глаголе Господь Сил небесних: Надумавсь я помститись за те, що коїв Амалик, ставши на дорозї Ізрайлеві, як він ійшов із Египту.

3. Mene siis ja voita amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on; äläkä säästä heitä, vaan surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, raavaat ja lampaat, kamelit ja aasit.

3. Mene siis nyt ja lyö Amalek, ja hukuta kaikki, mitä hänellä on, ja älä säästä häntä, mutta tapa sekä vaimo että mies, lapset ja imeväiset, karja ja lampaat, kamelit ja aasit.

3. Mene sijs nyt ja lyö Amalechiterit ja häwitä caicki mitä heillä on älä säästä heitä mutta tapa sekä waimo että mies lapset ja imewäiset carja ja lambat Camelit ja Asit.

3 Now go and kill* Amalek and utterly destroy all that they have and spare them not, but kill both man and woman, infant and nursing-baby, ox and sheep, camel and donkey.

3. Now go and smite Amalek, and utterly destroy all that they have, and spare them not; but slay both man and woman, infant and suckling, ox and sheep, camel and ass.

3. Gak nu hen, og du skal slaa Amalek, og I skulle ødelægge alt det, han har, og du skal ikke spare ham; men du skal slaa ihjel baade Mand og Kvinde, baade spædt og diende Barn, baade Okse og Lam, baade Kamel og Asen.

3. Så drag nu åstad, och slå de Amalekiter, och gif dem tillspillo med allt det de hafva; skona dem intet, utan dräp både man och qvinno, barn, och dem som dia, fä och får, camel och åsna.

3. Minne nüüd ja lö Amaleki mahha ja kauta sutumaks ärra keik, mis temmal on, ja ärra anna temmale armo, ja surma ni hästi mehhed kui naesed, ni hästi kangemad kui immewad lapsed, ni hästi weiksed kui puddolojuksed, ni hästi kamelid kui eeslid.

3. Dabar eik ir užpulk Amaleką, ir visiškai sunaikink viską, kas jam priklauso, nieko nesigailėdamas. Išžudyk vyrus, moteris, vaikus ir kūdikius, jaučius, avis, kupranugarius ir asilus’ ‘‘.

3. So zieh nun hin und schlage die Amalekiter und verbanne sie mit allem, was sie haben; schone ihrer nicht sondern töte Mann und Weib, Kinder und Säuglinge, Ochsen und Schafe, Kamele und Esel!

3. Maintenant va, et frappe Amalek, et vouez à l'interdit tout ce qu'il a; et ne l'épargne point, mais fais mourir et les hommes et les femmes, et les jeunes enfants et ceux qui tètent, et les bœufs et les brebis, et les chameaux et les ânes.

3. Y destruiréis en él todo lo que tuviere; y no hayas piedad de él. Mata hombres y mujeres, niños y mamantes, vacas y ovejas, camellos y asnos.

3 Ga nu heen, en sla Amalek, en verban alles, wat hij heeft, en verschoon hem niet; maar dood van den man af tot de vrouw toe, van de kinderen tot de zuigelingen, van de ossen tot de schapen, van de kemelen tot de ezelen toe.

3. Przetoż idź, a pobij Amaleka, i wytrać jako przeklęte wszystko, co ma; nie folguj mu, ale wybij od męża aż do niewiasty, od małego aż do ssącego, od wołu aż do owcy, od wielbłąda aż do osła.

3. Most azért menj el és verd meg Amáleket, és pusztítsátok el mindenét; és ne kedvezz néki, hanem öld meg mind a férfit, mind az asszonyt; mind a gyermeket, mind a csecsemőt; mind az ökröt, mind a juhot; mind a tevét, mind a szamarat.

3 теперь иди и порази Амалика, и истреби все, что у него; и не давай пощады ему, но предай смерти от мужа до жены, от отрока до грудного младенца, от вола до овцы, от верблюда до осла.

3. Оце ж іди та й побий Амалика і розпростори проклін на все що в його, і не ощаджуй його, а вигублюй чоловіків і жінок, хлопят і немовлят, корову й вівцю, верблюда й осла.

4. Saul kuulutti kansan kokoon ja piti heistä katselmuksen Telaimissa: kaksisataa tuhatta jalkamiestä ynnä kymmenentuhatta Juudan miestä.

4. Saul ilmoitti tämän kansalle, ja luki heitä Telaimissa; kaksisataa tuhatta jalkaväkeä, ja kymmenentuhatta miestä Juudasta.

4. Saul ilmoitti tämän Canssalle ja luki heitä Thelaimis: caxisata tuhatta jalcawäke ja kymmenen tuhatta miestä Judast.

4 And Saul summoned the people and numbered them in Telaim, two hundred thousand footmen and ten thousand men of Judah.

4. And Saul gathered the people together, and numbered them in Telaim, two hundred thousand footmen, and ten thousand men of Judah.

4. Og Saul lod Folket høre det og talte dem i Telaim, to Hundrede Tusinde Fodfolk og ti Tusinde Mand af Juda.

4. Saul lät detta komma för folket, och talde dem i Telaim, tuhundradtusend fotfolk, och tiotusend män af Juda.

4. Ja Saul hüdis rahwast kokko ja lugges neid ärra Telaimis, kakssadda tuhhat jallameest ja kümme tuhhat, mis Juda-mehhed.

4. Saulius surinko žmones Telaime ir juos suskaičiavo; buvo du šimtai tūkstančių pėstininkų ir dešimt tūkstančių vyrų iš Judo giminės.

4. Saul ließ solches vor das Volk kommen; und er zählte sie zu Telaim: zweihunderttausend Mann Fußvolk und zehntausend Mann aus Juda.

4. Saül convoqua donc le peuple, et en fit la revue à Télaïm, au nombre de deux cent mille hommes de pied, et dix mille hommes de Juda.

4. Y Saul juntó el pueblo, y reconociólos en Telaim, doscientos mil hombres de a pié, y diez mil varones de Judá.

4 Dit verkondigde Saul het volk, en hij telde hen te Telaim, tweehonderd duizend voetvolks, en tien duizend mannen van Juda.

4. A tak Saul zebrawszy lud, policzył go w Telaim, dwa kroć sto tysięcy pieszych, a dziesięć tysięcy mężów z Juda.

4. És összehívá Saul a népet, és megszámlálá őket Thélaimban, [2†] kétszázezer gyalogost, és Júdából tízezer embert.

4 И собрал Саул народ и насчитал их в Телаиме двести тысяч Израильтян пеших и десять тысяч из колена Иудина.

4. І покликав Саул свій люд, і перелїчив його в Телаїмі двістї тисяч піших і сто тисяч з поколїння Юдиного.

5. Kun Saul tuli lähelle amalekilaisten kaupunkia, asettui hän laaksoon väijyksiin.

5. Ja kuin Saul tuli liki Amalekilaisten kaupunkia, pani hän väijytyksen ojan tykö,

5. Ja cosca Saul tuli liki Amalechiterein Caupungita pani hän wäjytyxen ojan tygö.

5 And Saul came to the city of Amalek and laid wait in the valley.

5. And Saul came to a city of Amalek, and laid wait in the valley.

5. Der Saul kom til Amaleks Stad, da lagde han et Baghold i Dalen.

5. Och då Saul kom till de Amalekiters stad, satte han ett bakhåll vid bäcken;

5. Ja Saul tulli Amaleki liñna jure, ja panni warritsejaid orko.

5. Tuomet jis atėjo prie Amaleko miesto ir slėnyje paliko pasalą.

5. Und da Saul kam zu der Amalekiter Stadt, machte er einen Hinterhalt am Bach

5. Et Saül vint jusqu'à la ville d'Amalek, et mit une embuscade dans la vallée.

5. Y viniendo Saul a la ciudad de Amalec puso emboscada en el valle.

5 Als Saul tot aan de stad Amalek kwam, zo leide hij een achterlage in het dal.

5. A gdy przyciągnął Saul aż do miasta Amalek, aby zwiódł bitwę nad potokiem,

5. És elméne Saul Amálek városáig, és megütközék ott egy völgyben.

5 И дошел Саул до города Амаликова, и сделал засаду в долине.

5. І двинув Саул під головний город Амалика, і заляг залягом у долинї при потоцї.

6. Ja Saul sanoi keeniläisille: Tulkaa, erotkaa ja siirtykää pois amalekilaisten joukosta, etten minä hukuttaisi teitä heidän kanssansa; sillä te teitte laupeuden kaikille israelilaisille, kun he tulivat Egyptistä. Niin keeniläiset erosivat amalekilaisista.

6. Ja antoi sanoa Keniläisille: menkäät, paetkaat ja eroittakaat itsenne Amalekilaisista, etten minä peräti hävittäisi teitä heidän kanssansa; sillä te teitte laupeuden kaikille Israelin lapsille, kuin he vaelsivat Egyptistä; ja niin luopuivat keniläiset Amalekilaisista.

6. Ja andoi sanoa Kenitereille: paetcat ja eroittacat idzen Amalechitereist etten minä peräti häwitäis teitä heidän cansans: sillä te teitte laupiuden caikille Israelin lapsille cosca he waelsit Egyptist. Ja nijn luowuit Keniterit Amalechitereistä.

6 And Saul said to the Kenites, Go, depart, you* get down from among the Amalekites, lest I destroy you* with them, for you* showed kindness to all the sons of Israel when they came up out of Egypt. So the Kenites departed from among the Amalekites.

6. And Saul said unto the Kenites, Go, depart, get you down from among the Amalekites, lest I destroy you with them: for ye shewed kindness to all the children of Israel, when they came up out of Egypt. So the Kenites departed from among the Amalekites.

6. Og Saul sagde til Keniten: Gak hen, vig bort, drag ned fra Amalek, at jeg ikke skal lægge dig øde med ham; thi du gjorde Miskundhed mod alle Israels Børn, der de droge op af Ægypten; saa drog Keniten fra Amalek.

6. Och lät säga de Keniter: Går edra färde, och gifver eder ifrå de Amalekiter, att jag icke utrotar eder med dem; förty I gjorden barmhertighet med all Israels barn, då de drogo utur Egypten. Alltså gåfvo de Keniter sig ifrå de Amalekiter.

6. Ja Saul käskis Keni-rahwale öölda: Minge, lahkuge ärra, minge alla Amalekide seast, et ma teie peäle nendega hopis otsa ei te, sest teie ollete keikile Israeli lastele head teinud, kui nemmad Egiptussest üllestullid: ja Keni-rahwas lahkus ärra Amaleki seast.

6. Kenitams jis tarė: ‘‘Pasitraukite nuo amalekiečių, kad jūsų nesunaikinčiau kartu su jais. Jūs buvote draugiški izraelitams, jiems einant iš Egipto’‘. Kenitai pasitraukė nuo amalekiečių.

6. und ließ den Kenitern sagen: Geht hin, weicht und zieht herab von den Amalekiter, daß ich euch nicht mit ihnen aufräume; denn ihr tatet Barmherzigkeit an allen Kindern Israel, da sie aus Ägypten zogen. Also machten sich die Keniter von den Amalekitern.

6. Et Saül dit aux Kéniens: Allez, retirez-vous, descendez du milieu des Amalécites, de peur que je ne vous enveloppe avec eux; car vous usâtes d'humanité envers tous les enfants d'Israël, quand ils montèrent hors d'Égypte. Et les Kéniens se retirèrent du milieu des Amalécites.

6. Y Saul dijo al Cineo: Idos, apartáos, y salíd de entre los de Amalec: porque no te destruya juntamente con él; porque tú hiciste misericordia con todos los hijos de Israel, cuando subían de Egipto. Y el Cineo se apartó de entre los de Amalec.

6 En Saul liet den Kenieten zeggen: Gaat weg, wijkt, trekt af uit het midden der Amalekieten, opdat ik u met hen niet wegruime; want gij hebt barmhartigheid gedaan aan al de kinderen Israels, toen zij uit Egypte opkwamen. Alzo weken de Kenieten uit het midden der Amalekieten.

6. Rzekł Saul do Cynejczyka: Idźcie, odstąpcie, a wynijdźcie z pośrodku Amalekitów, abym was nie wytracił z nimi; boś ty uczynił miłosierdzie ze wszystkimi syny Izraelskimi, gdy szli z Egiptu. A tak odstąpił Cynejczyk z pośrodku Amalekitów.

6. És monda Saul a Kéneusnak: Menjetek, [3†] távozzatok el, menjetek ki az Amálekiták közül, hogy velök együtt téged is el ne veszesselek, mert te irgalmasságot cselekedtél Izráel minden fiaival, mikor Égyiptomból feljövének. És eltávozék Kéneus az Amálekiták közül.

6 И сказал Саул Кинеянам: пойдите, отделитесь, выйдите из среды Амалика, чтобы мне не погубить вас с ним, ибо вы оказали благосклонность всемИзраильтянам, когда они шли из Египта. И отделились Кинеяне из средыАмалика.

6. Кинїям же сказав Саул: Ійдїте, віддїлїтесь і вийдїть зпоміж Амалика, щоб я вас не погубив із ними, бо ви показали себе прихильними до Ізрайлитян, як ійшли вони з Египту.

7. Ja Saul voitti amalekilaiset ja ajoi heitä takaa Havilasta Suuriin päin, joka on Egyptistä itään päin.

7. Niin löi Saul Amalekilaiset hamasta Hevilasta siihen asti kuin Suriin tullaan, joka on Egyptin kohdalla,

7. NIin löi Saul Amalechiterit Hewilast Surrin asti joca on Egyptin cohdalla.

7 And Saul killed* the Amalekites, from Havilah as you go to Shur, that is before Egypt.

7. And Saul smote the Amalekites from Havilah until thou comest to Shur, that is over against Egypt.

7. Da slog Saul Amalek, fra Hevila indtil man kommer til Sur, som ligger lige for Ægypten.

7. Då slog Saul de Amalekiter, allt ifrå Hevila intill Sur, som ligger för Egypten;

7. Ja Saul löi Amaleki mahha Awilast senni kui tullakse Suri, mis Egiptusse kohhal,

7. Saulius sumušė Amaleką nuo Havilos iki Šūro apylinkių, į rytus nuo Egipto.

7. Da schlug Saul die Amalekiter von Hevila an bis gen Sur, das vor Ägypten liegt,

7. Or, Saül battit Amalek depuis Havila jusqu'à Shur, qui est vis-à-vis de l'Égypte;

7. Y Saul hirió a Amalec desde Hevila hasta llegar a Sur que está a la frontera de Egipto.

7 Toen sloeg Saul de Amalekieten van Havila af, tot daar gij komt te Sur, dat voor aan Egypte is.

7. I poraził Saul Amaleka, od Hewila, którędy chodzą do Sur, które jest przeciw Egiptowi.

7. Saul pedig megveré Amáleket Havilától fogva egészen addig, a merre Súrba mennek, [4†] mely Égyiptom átellenében van.

7 И поразил Саул Амалика от Хавилы до окрестностей Сура, что пред Египтом;

7. І побив Саул Амалика від Хавили та й до Сира, що навпроти Египту;

8. Ja hän otti Agagin, Amalekin kuninkaan, elävänä vangiksi, mutta kaiken kansan hän vihki tuhon omaksi miekan terällä.

8. Ja otti Agagin Amalekilaisten kuninkaan elävänä kiinni, ja kaiken kansan surmasi hän miekan terällä.

8. Ja otti Agagin Amalechiterein Cuningan eläwänä kijnni ja caiken Canssan surmais hän miecan terällä.

8 And he took Agag the king of the Amalekites alive and utterly destroyed all the people with the edge of the sword.

8. And he took Agag the king of the Amalekites alive, and utterly destroyed all the people with the edge of the sword.

8. Og han greb Agag, Amalekiternes Konge, levende, og han ødelagde alt Folket med skarpe Sværd.

8. Och grep Agag, de Amalekiters Konung, lefvande; och allt folket gaf han tillspillo med svärdsegg.

8. Ja wöttis Agagi Amaleki kunningast ellawalt kinni, ja kautas keik rahwast sutumaks ärra moöga terraga.

8. Amaleko karalių Agagą jis paėmė gyvą, o visus žmones sunaikino kardu.

8. und griff Agag, der Amalekiter König, lebendig, und alles Volk verbannte er mit des Schwertes Schärfe.

8. Et il prit vivant Agag, roi d'Amalek; et il fit passer tout le peuple au fil de l'épée, le vouant à l'interdit.

8. Y tomó vivo a Agag rey de Amalec, mas a todo el pueblo mató a filo de espada.

8 En hij ving Agag, den koning der Amalekieten, levend; maar al het volk verbande hij door de scherpte des zwaards.

8. I pojmał Agaga, króla Amalekitów, żywego, a wszystek lud pobił ostrzem miecza.

8. És Agágot, az Amálekiták királyát elfogta élve, a népet pedig mind kardélre hányatá.

8 и Агага, царя Амаликова, захватил живого, а народ весь истребил мечом.

8. І Агага, царя Амаликового, зайняв живцем у полонь, усїх же військових людей постинав у крівавому бою.

9. Mutta Saul ja väki säästivät Agagin sekä parhaimmat lampaat, lihavimmat raavaat ja karitsat, kaiken, mikä oli arvokasta; sitä he eivät tahtoneet vihkiä tuhon omaksi. Mutta kaiken karjan, mikä oli halpaa ja arvotonta, he vihkivät tuhon omaksi.

9. Niin Saul ja kansa säästi Agagin, ja mitä parasta lampaista ja karjasta oli, lihavia karitsoita ja syöttiläitä, ja kaikki mitä hyvä oli, ei he tahtoneet hukuttaa niitä; mutta sen, mikä häijy oli ja ei kelvannut, he hukuttivat.

9. Mutta Saul ja hänen wäkens säästi Agagin ja mitä parast lambaist ja carjast oli lihawita caridzoita ja syöttiläitä ja caicki mitä hywä oli ei he häwittänet mutta se cuin häjy oli ja ei kelwannut sen he häwitit.

9 But Saul and the people spared Agag and the best of the sheep and of the oxen and of the seconds and the lambs and all that was good and would not utterly destroy them. But everything that was vile and refuse, that they destroyed utterly.

9. But Saul and the people spared Agag, and the best of the sheep, and of the oxen, and of the fatlings, and the lambs, and all that was good, and would not utterly destroy them: but every thing that was vile and refuse, that they destroyed utterly.

9. Men Saul og Folket sparede Agag, og hvad der var godt af smaat Kvæg og stort Kvæg og det næstbedste og Lammene, ja, alt det, som var godt, og de vilde ikke ødelægge det; men hver ringe og, ubrugbar Ting ødelagde de.

9. Men Saul och folket skonade Agag, och hvad god får och fä var, och väl fett, och lamb, och allt det godt var, och ville icke låtat tillspillo; men det som slemt var, och intet dogde, det läto de tillspillo.

9. Ja Saul ja se rahwas andsid armo Agagile ja neile, mis parramad ollid puddolojuste ja weiste seast ja mis nende järgmissed, ja talledele ja keigele, mis hea olli, ja nemmad ei tahtnud mitte neid sutumaks ärrakautada: agga keik sedda asja, mis kölwato ja wäeti olli, kautasid nemmad sutumaks ärra.

9. Bet Saulius ir žmonės pagailėjo Agago, geriausių avių, galvijų, penimų avinų ir apskritai viso, kas buvo gera, jie nenorėjo sunaikinti. Kas buvo nedidelės vertės, tą jie visiškai sunaikino.

9. Aber Saul und das Volk verschonten den Agag, und was gute Schafe und Rinder und gemästet war, und die Lämmer und alles, was gut war, und wollten's nicht verbannen; was aber schnöde und untüchtig war, das verbannten sie.

9. Mais Saül et le peuple épargnèrent Agag et les meilleures brebis, les meilleurs bœufs, les bêtes de seconde qualité, les agneaux, et tout ce qu'il y avait de bon, et ne voulurent point les vouer à l'interdit; ils vouèrent seulement à l'interdit tout ce qui était méprisable et chétif.

9. Y Saul y el pueblo perdonaron a Agag, a lo mejor de las ovejas, y al ganado mayor, a los gruesos, y a los carneros, y finalmente a todo lo bueno, que no lo quisieron destruir: mas todo lo que era vil y flaco destruyeron.

9 Doch Saul en het ganse volk verschoonde Agag, en de beste schapen, en runderen, en de naast beste, en de lammeren, en al wat best was, en zij wilden ze niet verbannen; maar alle ding, dat verachtzaam, en dat verdwijnende was, verbanden zij.

9. A przepuścił Saul i lud jego Agagowi, co najlepszym owcom, i wołom, i bydłu tłustemu, i baranom, i wszystkiemu, co było najlepszego, a nie chcieli go wygubić; tylko cokolwiek było nikczemnego i podłego, to wygubili.

9. Saul és a nép azonban megkímélte Agágot és a juhoknak, barmoknak és másodszülötteknek javát; a bárányokat és mindazt, a mi jó vala, nem akarták azokat elpusztítani, hanem a mi megvetett és értéktelen dolog volt, mindazt elpusztíták.

9 Но Саул и народ пощадили Агага и лучших из овец и волов и откормленных ягнят, и все хорошее, и не хотели истребить, а все вещи маловажные ихудые истребили.

9. Однакже помилував Саул і його люде Агага і найкращі його вівцї й корови та ягнята, та й инше все дорожче, і не хотїли того вигубити; тільки що було маловажне й пусте, те вони винищили.

10. Silloin Samuelille tuli tämä Herran sana:

10. Niin tapahtui Herran sana Samuelille, sanoen:

10. Nijn tapahtui HERran sana Samuelin tygö sanoden:

10 Then the word of Jehovah came to Samuel, saying,

10. Then came the word of the LORD unto Samuel, saying,

10. Da skete Herrens Ord til Samuel saaledes:

10. Då skedde Herrans ord till Samuel, och sade:

10. Ja Jehowa sanna sai Samueli kätte ja ütles:

10. Tada Viešpaties žodis atėjo Samueliui:

10. Da geschah des HERRN Wort zu Samuel und sprach:

10. Alors la parole de l'Éternel fut adressée à Samuel, en disant:

10. Y fué palabra de Jehová a Samuel, diciendo:

10 Toen geschiedde het woord des HEEREN tot Samuel, zeggende:

10. Przetoż stało się słowo Paóskie do Samuela, mówiąc:

10. Akkor szóla az Úr Sámuelnek, mondván:

10 И было слово Господа к Самуилу такое:

10. І прийшло Господнє слово до Самуїла, таке:

11. Minä kadun, että tein Saulin kuninkaaksi, sillä hän on kääntynyt pois minusta eikä ole täyttänyt minun käskyjäni. Samuel pahastui, ja hän huusi Herraa kaiken sen yön.

11. Minä kadun, että minä olen tehnyt Saulin kuninkaaksi, sillä hän on luopunut minusta ja ei täyttänyt minun sanojani; ja Samuel vihastui ja huusi Herran tykö kaiken sen yön.

11. Minä cadun että minä olen tehnyt Saulin Cuningaxi: sillä hän on luopunut minusta ja ei täyttänyt minun sanojani. Sijtä wihastui Samuel ja huusi HERran tygö caiken sen yön.

11 I regret that I have set up Saul to be king, for he has turned back from following me and has not performed my commandments. And Samuel was angry and he cried out to Jehovah all night.

11. It repenteth me that I have set up Saul to be king: for he is turned back from following me, and hath not performed my commandments. And it grieved Samuel; and he cried unto the LORD all night.

11. Det angrer mig, at jeg gjorde Saul til Konge, thi han har vendt sig bort fra mig og har ikke holdt mine Ord; og Samuels Vrede optændtes, og han raabte til Herren den ganske Nat.

11. Mig ångrar, att jag hafver gjort Saul till Konung; ty han hafver vändt sig ifrå mig, och icke fullkomnat min ord. Dess vardt Samuel vred; och ropade till Herran den hela nattena.

11. Ma kahhetsen, et ma ollen Sauli kunningaks töstnud, sest ta on Minno järrelt ärratagganend, ja mo sanno ei olle ta mitte piddanud: ja Samueli meel sai pahhaks, ja ta kissendas keige se ö Jehowa pole.

11. ‘‘Gailiuosi Saulių padaręs karaliumi, nes jis nusigręžė nuo manęs ir neįvykdė mano įsakymų’‘. Tai nuliūdino Samuelį, ir jis šaukėsi Viešpaties visą naktį.

11. Es reut mich, daß ich Saul zum König gemacht habe; denn er hat sich hinter mir abgewandt und meine Worte nicht erfüllt. Darob ward Samuel zornig und schrie zu dem HERRN die ganze Nacht.

11. Je me repens d'avoir établi Saül pour roi; car il s'est détourné de moi, et n'a point exécuté mes paroles. Et Samuel en fut fort affligé, et cria à l'Éternel toute la nuit.

11. Pésame de haber puesto por rey a Saul; porque se ha vuelto de en pos de mí, y no ha cumplido mis palabras. Y pesó a Samuel: y clamó a Jehová toda aquella noche.

11 Het berouwt Mij, dat Ik Saul tot koning gemaakt heb, dewijl hij zich van achter Mij afgekeerd heeft, en Mijn woorden niet bevestigd heeft. Toen ontstak Samuel, en hij riep tot den HEERE den gansen nacht.

11. Żal mi, żem postanowił Saula za króla; albowiem odwrócił się odemnie, a słowa mego nie wypełnił, i rozgniewał się bardzo Samuel, i wołał do Pana przez całą noc.

11. Megbántam, hogy Sault királylyá tettem, mert eltávozott tőlem, és beszédeimet nem tartotta meg. Sámuel pedig felháborodék és kiálta az Úrhoz egész éjszaka.

11 жалею, что поставил Я Саула царем, ибо он отвратился от Меня ислова Моего не исполнил. И опечалился Самуил и взывал к Господу целуюночь.

11. Жаль менї, що зробив Саула царем, бо він одвернувсь від мене і моїх повелїнь не сповнив. Гірко се було Самуїлові і благав він цїлу ніч Господа.

12. Varhain seuraavana aamuna Samuel lähti tapaamaan Saulia. Mutta Samuelille ilmoitettiin: Saul on mennyt Karmeliin ja pystyttänyt sinne itsellensä muistomerkin; sitten hän on palannut sieltä ja mennyt alas Gilgaliin.

12. Ja Samuel nousi varhain huomeneltain kohtaamaan Saulia, ja Samuelille oli sanottu Saulin tulleeksi Karmeliin, ja panneeksi voiton merkin, ja vaeltaneeksi ympäri, ja tulleeksi Gilgaliin.

12. Ja Samuel nousi warhain huomeneldain cohtaman Sauli ja hänelle oli sanottu Saul tullexi Carmelijn ja pannexi woiton merkin ja waeldanexi ymbärins ja tullexi Gilgalijn.

12 And Samuel rose early to meet Saul in the morning and it was told Samuel, saying, Saul came to Carmel, and behold, he set up for him a monument and turned and passed on and went down to Gilgal.

12. And when Samuel rose early to meet Saul in the morning, it was told Samuel, saying, Saul came to Carmel, and, behold, he set him up a place, and is gone about, and passed on, and gone down to Gilgal.

12. Og Samuel stod tidlig op for at gaa Saul i Møde om Morgenen; og det blev Samuel tilkendegivet og sagt: Saul var kommen til Karmel og se, han har sat sig et Mindesmærke, og han er vendt om, draget forbi og gaaet ned til Gilgal.

12. Och Samuel stod bittida upp, att han skulle om morgonen möta Saul; och honom vardt sagdt, att Saul var kommen till Carmel, och reste sig upp ett segertecken, och var omkringdragen, och kommen neder till Gilgal.

12. Ja Samuel tousis hom̃iko warra ülles ja läks Sauli wasto, ja Samuelile anti teäda ja ööldi: Saul on Karmeli tulnud, ja wata, ta on ennesele woido-märki üllesseädnud ja taggasi pöörnud, ja seält läbbi käinud ja alla Kilgali tulnud.

12. Atsikėlęs anksti rytą, jis nuėjo pasitikti Sauliaus. Samueliui buvo pasakyta: ‘‘Saulius nuėjo į Karmelį, ten pasistatė paminklą ir iš ten jis nuvyko į Gilgalą’‘.

12. Und Samuel machte sich früh auf, daß er Saul am Morgen begegnete. Und ihm ward angesagt, daß Saul gen Karmel gekommen wäre und hätte sich ein Siegeszeichen aufgerichtet und wäre umhergezogen und gen Gilgal hinabgekommen.

12. Puis Samuel se leva de bon matin pour aller au-devant de Saül; et l'on fit ce rapport à Samuel, et on lui dit: Saül est venu à Carmel, et voici, il s'est fait élever un monument; puis il s'en est retourné, et, passant outre, il est descendu à Guilgal.

12. Y Samuel madrugó por venir a recibir a Saul por la mañana: y fué dado aviso a Samuel, diciendo: Saul es venido al Carmelo: y, he aquí, él se ha levantado un trofeo: y que volviendo había pasado, y descendido a Galgala.

12 Daarna maakte zich Samuel des morgens vroeg op, Saul tegemoet; en het werd Samuel geboodschapt, zeggende: Saul is te Karmel gekomen, en zie, hij heeft zich een pilaar gesteld; daarna is hij omgetogen, en doorgetrokken, en naar Gilgal afgekomen.

12. Wstawszy tedy Samuel, szedł przeciwko Saulowi rano; bo dano znać Samuelowi, mówiąc: Przyszedł Saul do Karmelu, tamże wystawił sobie pamiątkę zwycięstwa; a obróciwszy się poszedł, i przyszedł do Galgal.

12. És korán felkele Sámuel, hogy találkozzék Saullal reggel; és hírül adák Sámuelnek, ezt mondván: Saul Kármelbe ment, és ímé emlékoszlopot állított magának; azután megfordula, és tovább ment és lement Gilgálba,

12 И встал Самуил рано утром и пошел навстречу Саулу. И известили Самуила, что Саул ходил на Кармил и там поставил себе памятник, и сошел в Галгал.

12. Назавтра ж рано вранцї пійшов Самуїл зустріч Саулові. І сповіщено Самуїла, що Саул ходив у Кармиль і там построїв собі ворота побідні, а звідти вернувсь і двинув далїй в Галгал.

13. Kun Samuel tuli Saulin luo, sanoi Saul hänelle: Herra siunatkoon sinua! Minä olen täyttänyt Herran käskyn.

13. Kuin Samuel tuli Saulin tykö, sanoi Saul hänelle: siunattu ole sinä Herralta; minä olen täyttänyt Herran sanan.

13. Cosca Samuel tuli Saulin tygö sanoi Saul hänelle: siunattu ole sinä HERralda minä olen täyttänyt HERran sanan.

13 And Samuel came to Saul. And Saul said to him, You are blessed of Jehovah. I have performed the commandment of Jehovah.

13. And Samuel came to Saul: and Saul said unto him, Blessed be thou of the LORD: I have performed the commandment of the LORD.

13. Og Samuel kom til Saul, og Saul sagde til ham: Velsignet være du for Herren ! jeg; har holdt Herrens Ord.

13. Som nu Samuel kom till Saul, sade Saul till honom: Välsignad vare du Herranom ! Jag hafver fullkomnat Herrans ord.

13. Kui Samuel Sauli jure tulli, siis ütles Saul temmale: Önnistud olgo sinna Jehowale, ma ollen Jehowa samma kowwaste piddanud.

13. Samueliui atėjus, Saulius jam tarė: ‘‘Būk palaimintas Viešpaties. Aš įvykdžiau Viešpaties įsakymą’‘.

13. Als nun Samuel zu Saul kam, sprach Saul zu ihm: Gesegnet seist du dem HERRN! Ich habe des HERRN Wort erfüllt.

13. Quand Samuel fut venu vers Saül, Saül lui dit: Sois béni de l'Éternel! j'ai exécuté la parole de l'Éternel.

13. Vino pues Samuel a Saul, y Saul le dijo: Bendito seas tú de Jehová, yo he cumplido la palabra de Jehová.

13 Samuel nu kwam tot Saul, en Saul zeide tot hem: Gezegend zijt gij den HEERE! Ik heb des HEEREN woord bevestigd.

13. A gdy przyszedł Samuel do Saula, rzekł mu Saul: Błogosławionyś ty od Pana, wypełniłem słowo Paóskie.

13. És a mint Sámuel Saulhoz érkezék, monda néki Saul: Áldott vagy te az Úrtól! Én végrehajtám az Úrnak parancsolatját.

13 Когда пришел Самуил к Саулу, то Саул сказал ему: благословен ты у Господа; я исполнил слово Господа.

13. Як же зустрівся Самуїл із Саулом, каже йому Саул: Благослови тебе Господь! Спевнив я повелїннє Господнє.

14. Mutta Samuel sanoi: Mitä tämä lammasten määkiminen sitten on, joka kuuluu minun korviini, ja tämä raavaiden ammuminen, jonka kuulen?

14. Samuel vastasi: mikä siis on tämä lammasten määkynä minun korvissani ja karjan ammuminen, jonka minä kuulen?

14. Samuel wastais: mikä sijs on tämä lammasten määkynä minun corwisan ja carjan ammuminen jonga minä cuulen?

14 And Samuel said, What then means this voice of the sheep in my ears and the voice of the oxen which I hear?

14. And Samuel said, What meaneth then this bleating of the sheep in mine ears, and the lowing of the oxen which I hear?

14. Men Samuel svarede: Hvad er dette for en Lyd af smaat Kvæg for mine Øren? og Lyd af stort Kvæg, som jeg hører

14. Samuel svarade: Hvad är då det rop af får i min öron, och det rop af fä, som jag hörer?

14. Ja Samuel ütles: Agga mis se puddolojuste mäkiminne on mo körwus, ja weiste rökiminne, mis minna kulen?

14. Samuelis klausė: ‘‘Ką reiškia tas avių bliovimas ir galvijų baubimas, kurį girdžiu?’‘

14. Samuel antwortete: Was ist denn das für ein Blöken der Schafe in meinen Ohren und ein Brüllen der Rinder, die ich höre?

14. Et Samuel dit: Quel est donc ce bêlement de brebis qui retentit à mes oreilles, et ce meuglement de bœufs que j'entends?

14. Samuel entónces dijo: ¿Pues qué balido de ganados y bramido de bueyes es este que yo oigo con mis oidos?

14 Toen zeide Samuel: Wat is dan dit voor een stem der schapen in mijn oren, en een stem der runderen, die ik hoor?

14. Ale Samuel rzekł: A to co za wrzask trzód w uszach moich, i co za ryk wołów, który ja słyszę?

14. Sámuel azonban monda: Micsoda az a juhbégetés, mely füleimbe hat és az az ökörbőgés, melyet hallok?

14 И сказал Самуил: а что это за блеяние овец в ушах моих и мычание волов, которое я слышу?

14. І сказав Самуїл: А що се за блеяннє овець в ушу мойму та рик коров, що я чую?

15. Saul vastasi: Amalekilaisilta ne on tuotu; sillä kansa säästi parhaat lampaat ja raavaat uhrataksensa ne Herralle, sinun Jumalallesi; mutta muut me olemme vihkineet tuhon omiksi.

15. Saul sanoi: Amalekilaisilta ovat he ne tuoneet; sillä kansa säästi parhaita lampaista ja karjasta, Herran sinun Jumalas uhrin tähden; ne muut olemme me hävittäneet.

15. Saul sanoi: Amalechitereildä owat he ne tuonet: sillä Canssa säästi nijtä parhaita lambaista ja carjasta sinun HERras Jumalas uhrin tähden ne muut olem me häwittänet.

15 And Saul said, They have brought them from the Amalekites, for the people spared the best of the sheep and of the oxen to sacrifice to Jehovah your God and the rest we have utterly destroyed.

15. And Saul said, They have brought them from the Amalekites: for the people spared the best of the sheep and of the oxen, to sacrifice unto the LORD thy God; and the rest we have utterly destroyed.

15. Da sagde Saul: De have ført det fra Amale kiterne, idet Folket sparede det, som var godt af smaat Kvæg og af stort Kvæg, for at ofre til Herren din Gud; men det øvrige have vi ødelagt.

15. Saul sade: Utaf de Amalekiter hafva de tagit det; förty folket skonade det bästa får och fä, för Herrans dins Guds offers skull; det andra hafve vi låtit tillspillo.

15. Ja Saul ütles: Nemmad on neid tonud Amalekide käest, et rahwas armo andis sellele, mis keigeparrem olli puddolojuste ja weiste hulgast, et neid Jehowa so Jummalale piddi ohwerdatama, agga muud teised olleme sutumaks ärrakautand.

15. Saulius atsakė: ‘‘Iš Amaleko jie atsivarė juos, nes žmonės išsaugojo geriausias avis ir galvijus, norėdami paaukoti juos Viešpačiui, tavo Dievui; visa kita mes visiškai sunaikinome’‘.

15. Saul sprach: Von den Amalekitern haben sie sie gebracht; denn das Volk verschonte die besten Schafe und Rinder um des Opfers willen des HERRN, deines Gottes; das andere haben wir verbannt.

15. Et Saül répondit: Ils les ont amenés des Amalécites; car le peuple a épargné les meilleures brebis, et les meilleurs bœufs, pour les sacrifier à l'Éternel, ton Dieu, et nous avons voué le reste à l'interdit.

15. Y Saul respondió: De Amalec los han traido: porque el pueblo perdonó a lo mejor de las ovejas, y de las vacas, para sacrificarlas a Jehová tu Dios: y los demás destruímos.

15 Saul nu zeide: Zij hebben ze van de Amalekieten gebracht, want het volk heeft de beste schapen en runderen verschoond, om den HEERE, uw God, te offeren; maar het overige hebben wij verbannen.

15. I odpowiedział Saul; Od Amalekitów przygnano je; albowiem lud przepuścił co najlepszym owcom, i wołom aby je ofiarował Panu, Bogu twemu, a ostatekieśmy wytracili jako przeklęte.

15. És monda Saul: Az Amálekitáktól hozták azokat, mert a nép megkímélte a juhoknak és ökröknek javát, hogy megáldozza az Úrnak, a te Istenednek; a többit pedig elpusztítottuk.

15 И сказал Саул: привели их от Амалика, так как народ пощадил лучших из овец и волов для жертвоприношения Господу Богу твоему; прочее же мы истребили.

15. І відказав Саул: Женуть їх від Амалекіїв додому, бо люд ощадив лучші вівцї й корови, щоб їх в жертву принести Господеві, Богу твойму; на все ж инше розпростерли ми проклін.

16. Silloin Samuel sanoi Saulille: Lopeta; minä ilmoitan sinulle, mitä Herra on minulle tänä yönä puhunut. Hän sanoi hänelle: Puhu.

16. Mutta Samuel sanoi Saulille: salli, että minä sanon sinulle, mitä Herra on puhunut minun kanssani tänä yönä. Hän sanoi hänelle: puhu!

16. MUtta Samuel wastais Saulille: salli että minä sanon sinulle mitä HERra on puhunut minun cansani tänä yönä. Hän sanoi hähelle: puhu.

16 Then Samuel said to Saul, Stop and I will tell you what Jehovah has said to me this night. And he said to him, Say on.

16. Then Samuel said unto Saul, Stay, and I will tell thee what the LORD hath said to me this night. And he said unto him, Say on.

16. Da sagde Samuel til Saul: Hold op! saa vil jeg give dig til Kende, hvad Herren har talet til mig i Nat; og han sagde til ham: Tal!

16. Men Samuel svarade Saul: Städ till, att jag säger dig, hvad Herren hafver talat med mig i denna natt. Han sade: Säg.

16. Ja Samuel ütles Sauli wasto: Oot! sest ma tahhan sulle teäda anda, mis Jehowa tänna öse mo wasto räkinud; ja Saul ütles temmale: Rägi.

16. Samuelis tarė Sauliui: ‘‘Palauk, ir aš pasakysiu tau, ką Viešpats man šiąnakt kalbėjo’‘. Ir jis atsakė: ‘‘Kalbėk’‘.

16. Samuel aber antwortete Saul: Laß dir sagen, was der HERR mit mir geredet hat diese Nacht. Er sprach: Sage an!

16. Et Samuel dit à Saül: Laisse-moi te déclarer ce que l'Éternel m'a dit cette nuit. Et il lui répondit: Parle.

16. Entónces Samuel dijo a Saul: Déjame declararte lo que Jehová me ha dicho esta noche. Y él le respondió: Dí.

16 Toen zeide Samuel tot Saul: Houd op, zo zal ik u te kennen geven, wat de HEERE vannacht tot mij gesproken heeft. Hij dan zeide tot hem: Spreek.

16. Tedy rzekł Samuel do Saula: Dopuść, a powiem ci, co mówił Pan do mnie w nocy; a on mu rzekł: Powiedz.

16. Akkor monda Sámuel Saulnak: Engedd meg, hogy megmondjam néked, a mit az Úr mondott nékem ez éjjel. Ő pedig monda néki: Beszélj.

16 И сказал Самуил Саулу: подожди, я скажу тебе, что сказал мне Господь ночью. И сказал ему Саул: говори.

16. І рече Самуїл Саулові: Підожди, дай менї обявити тобі, про що Господь розмовляв сю ніч зо мною. І відказав Саул: Кажи.

17. Samuel sanoi: Sinä olet Israelin sukukuntien päämies, vaikka oletkin vähäinen omissa silmissäsi: Herra on voidellut sinut Israelin kuninkaaksi.

17. Samuel sanoi: eikö se näin ole? Kuin sinä olit vähäinen sinun silmäis edessä, tulit sinä Israelin sukukuntain pääksi, ja Herra voiteli sinun Israelin kuninkaaksi.

17. Samuel sanoi: eikö se näin ole? coscas olit wähäinen sinun silmäis edes tulit sinä pääxi Israelin sucucunnis ja HERra woiteli sinun Israelin Cuningaxi.

17 And Samuel said, Though you were little in your own sight, were you not made the head of the tribes of Israel? And Jehovah anointed you king over Israel.

17. And Samuel said, When thou wast little in thine own sight, wast thou not made the head of the tribes of Israel, and the LORD anointed thee king over Israel?

17. Og Samuel sagde: Er det ikke saa? der du var liden i dine Øjne, blev du Israels Stammers Hoved, og Herren salvede dig til en Konge over Israel.

17. Samuel sade: Är det icke så, då du liten vast för din ögon, vardt du ett hufvud i Israels slägter, och Herren smorde dig till Konung öfver Israel?

17. Ja Samuel ütles: Eks sinna, kui sa pissike alles ollid ommast melest, Israeli souarrudele Peaks ei sanud, ja Jehowa woidis sind kunningaks Israeli ülle?

17. Samuelis tarė: ‘‘Kai tu buvai mažas savo akyse, tapai Izraelio giminių galva ir Viešpats tave patepė Izraelio karaliumi.

17. Samuel sprach: Ist's nicht also? Da du klein warst vor deinen Augen, wurdest du das Haupt unter den Stämmen Israels, und der HERR salbte dich zum König über Israel?

17. Et Samuel dit: N'est-il pas vrai que lorsque tu étais petit à tes yeux, tu devins chef des tribus d'Israël, et que l'Éternel t'a oint pour être roi sur Israël?

17. Y dijo Samuel: ¿Siendo tú pequeño en tus ojos, no has sido hecho cabeza a las tribus de Israel, y Jehová te ha ungido por rey sobre Israel?

17 En Samuel zeide: Is het niet alzo, toen ge klein waart in uw ogen, dat gij het hoofd der stammen van Israel geworden zijt, en dat u de HEERE tot koning over Israel gezalfd heeft?

17. I rzekł mu Samuel: Izali, gdyś był mały w oczach twoich, nie stałeś się głową pokoleó Izraelskich, i nie pomazał cię Pan za króla nad Izraelem?

17. Monda azért Sámuel: Nemde kicsiny valál te a magad szemei előtt is, mindazáltal Izráel törzseinek fejévé lettél, és az Úr királylyá kent fel téged Izráel felett?!

17 И сказал Самуил: не малым ли ты был в глазах твоих, когда сделался главою коленИзраилевых, и Господь помазал тебя царем над Израилем?

17. Чи не правда ж, що хоч ти й сам собі здався малим, однакже тепер ти голова в поколїннях Ізрайлевих? Бо Господь помазав тебе царем нам Ізраїлем.

18. Ja Herra lähetti sinut matkaan ja sanoi: 'Mene ja vihi tuhon omiksi nämä syntiset, amalekilaiset, ja sodi heitä vastaan, kunnes olet tehnyt heistä lopun.'

18. Ja Herra lähetti sinun matkaan ja sanoi: mene ja tapa ne syntiset Amalekilaiset ja sodi heitä vastaan, niinkauvan että hukutat heidät.

18. Ja HERra lähetti sinun matcaan ja sanoi: mene ja tapa ne syndiset Amalechiterit ja sodi heitä wastan nijncauwan ettäs häwität heidän.

18 And Jehovah sent you on a journey and said, Go and utterly destroy the sinners, the Amalekites and fight against them until they are consumed.

18. And the LORD sent thee on a journey, and said, Go and utterly destroy the sinners the Amalekites, and fight against them until they be consumed.

18. Og Herren sendte mig paa Vejen og saagde: Drag hen, ødelæg de Syndere, Amalekiterne, og strid imod dem, indtil du faar gjort Ende paa dem.

18. Och Herren sände dig på vägen, och sade: Far bort, och förgör de syndare, de Amalekiter, och strid emot dem, tilldess du gör en ända på dem.

18. Ja Jehowa läkkitas sind tee peäle ja ütles: Minne ja kauta sutumaks ärra need pattused need Amalekid ja söddi nende wasto, kunni sa neid saad ärralöppetanud.

18. Ir Jis siuntė tave į kelią, sakydamas: ‘Eik ir visiškai sunaikink Amaleko nusidėjėlius. Kariauk su jais, iki visai juos išnaikinsi’.

18. Und der HERR sandte dich auf den Weg und sprach: Zieh hin und verbanne die Sünder, die Amalekiter, und streite wider sie, bis du sie vertilgst!

18. Or, l'Éternel t'avait envoyé en expédition, et t'avait dit: Va, et voue à l'interdit ces pécheurs, les Amalécites, et fais-leur la guerre jusqu'à ce que tu les aies consumés.

18. Y envióte Jehová en jornada, y dijo: Vé, y destruye los pecadores de Amalec, y házles guerra hasta que los acabes.

18 En de HEERE heeft u op den weg gezonden, en gezegd: Ga heen en verban de zondaars, de Amalekieten, en strijd tegen hen, totdat gij dezelve te niet doet.

18. I posłał cię Pan w tę drogę, i rzekł: Idź, a wytrać Amalekity jako przklęte grzeszniki, i walcz przeciwko nim, ażbyś je do szczętu wytracił.

18. És elkülde az Úr téged az úton, és azt mondá: Menj el, és pusztítsd el az Amálekitákat, kik vétkezének; és hadakozzál ellenök, míg megsemmisíted őket.

18 И послал тебя Господь в путь, сказав: „иди и предай заклятию нечестивых Амаликитян и воюй против них, доколе не уничтожишь их".

18. І послав тебе Господь і повелїв тобі: Йди й розпростри проклін на ледачого Амалика, і бий на них, аж покіль їх вигубиш.

19. Miksi et kuullut Herran ääntä, vaan syöksyit saaliin kimppuun ja teit sitä, mikä on pahaa Herran silmissä?

19. Miksi et kuullut Herran ääntä? mutta annoit itses saaliin puoleen ja teit pahoin Herran silmäin edessä?

19. Mixes cuullut HERran ändä? mutta annoit idzes saalin puoleen ja teit pahoin HERran silmäin edes.

19 Why then did you not obey the voice of Jehovah, but did fly upon the spoil and did what was evil in the sight of Jehovah?

19. Wherefore then didst thou not obey the voice of the LORD, but didst fly upon the spoil, and didst evil in the sight of the LORD?

19. Og hvorfor adlød du ikke Herrens Røst men du styrtede dig over Byttet, og gjorde det onde for Herrens Øjne.

19. Hvi hafver du icke lydt Herrans röst; utan vändt dig till rof, och illa handlat inför Herrans ögon?

19. Ja mispärrast ei wötnud sa siis mitte Jehowa sanna kuulda? waid kippusid sagi kallale ja teggid sedda kurja Jehowa silma ees.

19. Kodėl nepaklusai Viešpaties balsui ir puolei prie grobio, piktai pasielgdamas Viešpaties akyse?’‘

19. Warum hast du nicht gehorcht der Stimme des HERRN, sondern hast dich zum Raub gewandt und übel gehandelt vor den Augen des HERRN?

19. Pourquoi n'as-tu pas obéi à la voix de l'Éternel, et pourquoi t'es-tu jeté sur le butin, et as-tu fait ce qui déplaît à l'Éternel?

19. ¿Por qué pues no has oido la voz de Jehová, ántes vuelto al despojo, has hecho lo malo en los ojos de Jehová?

19 Waarom toch hebt gij naar de stem des HEEREN niet gehoord, maar zijt tot den roof gevlogen, en hebt gedaan dat kwaad was in de ogen des HEEREN?

19. Przeczżeś tedy nie usłuchał głosu Paóskiego, aleś się udał za korzyścią, i uczyniłeś złe przed oczyma Paóskiemi?

19. Miért nem hallgattál az Úrnak szavára, és miért estél néki a prédának, és cselekedted azt, a mi bűnös az Úr szemei előtt?

19 Зачем же ты не послушал гласа Господа и бросился на добычу, и сделал зло пред очами Господа?

19. Чом же ти не послухав повелїння Господнього, а кинувся на луп і вчинив те, що не до вподоби Господеві?

20. Saul vastasi Samuelille: Minähän olen kuullut Herran ääntä ja tehnyt sen matkan, jolle Herra minut lähetti. Minä olen tuonut tänne Agagin, Amalekin kuninkaan, ja vihkinyt tuhon omiksi amalekilaiset.

20. Niin sanoi Saul Samuelille: minä olen kuitenkin kuullut Herran äänen ja olen vaeltanut sitä tietä, kuin Herra minun lähetti: minä olen tuonut tänne Agagin Amalekilaisten kuninkaan ja surmannut Amalekilaiset.

20. Nijn sanoi Saul Samuelille: minä olen cuitengin cuullut HERran änen ja olen waeldanut sitä tietä cuin HERra minun lähetti minä olen tuonut tänne Agagin Amalechiterein Cuningan ja surmannut Amalechiterit.

20 And Saul said to Samuel, Yes, I have obeyed the voice of Jehovah and have gone the way which Jehovah sent me and have brought Agag the king of Amalek and have utterly destroyed the Amalekites.

20. And Saul said unto Samuel, Yea, I have obeyed the voice of the LORD, and have gone the way which the LORD sent me, and have brought Agag the king of Amalek, and have utterly destroyed the Amalekites.

20. Da sagde Saul til Samuel: Jeg adlød dog Herrens Røst? og gik paa den Vej, paa hvilken Herren sendte mig; og jeg førte Agag, Amalekiternes Konge, hid, og ødelagde Amalekiterne;

20. Då sade Saul till Samuel: Hafver jag dock lydt Herrans röst, och hafver dragit den vägen, som Herren mig sändt hafver; jag hafver fört hit Agag, de Amalekiters Konung, och förgjort de Amalekiter.

20. Ja Saul ütles Samueli wasto: Ma ollen jo Jehowa sanna kuulnud ja se tee peäl käinud, kuhho Jehowa mind läkkitanud, ja Agagi Amaleki kunninga ollen ma seietonud ja Amalekid sutumaks ärrakautand.

20. Saulius atsakė Samueliui: ‘‘Aš juk paklusau Viešpaties balsui ir ėjau keliu, kuriuo Viešpats mane siuntė; aš parsivedžiau Amaleko karalių Agagą, o amalekiečius visiškai sunaikinau.

20. Saul antwortete Samuel: Habe ich doch der Stimme des HERRN gehorcht und bin hingezogen des Wegs, den mich der HERR sandte, und habe Agag, der Amalekiter König, gebracht und die Amalekiter verbannt;

20. Et Saül répondit à Samuel: J'ai pourtant obéi à la voix de l'Éternel, et je suis allé par le chemin par lequel l'Éternel m'a envoyé; j'ai amené Agag, roi d'Amalek, et j'ai voué à l'interdit les Amalécites.

20. Y Saul respondió a Samuel: Antes he oido la voz de Jehová, y fuí a la jornada donde Jehová me envió, y he traido a Agag rey de Amalec, y he destruido los Amalecitas.

20 Toen zeide Saul tot Samuel: Ik heb immers naar de stem des HEEREN gehoord, en heb gewandeld op den weg, op denwelken mij de HEERE gezonden heeft; en ik heb Agag, den koning der Amalekieten, mede gebracht, maar de Amalekieten heb ik verbannen.

20. Tedy odpowiedział Saul Samuelowi: I owszem usłuchałem głosu Paóskiego, a szedłem drogą, którą mię posłał Pan, i przywiodłem Agaga, króla Amalekitskiego, a Amalekity wytraciłem jako przeklęte.

20. És felele Saul Sámuelnek: Én bizonyára hallgattam az Úr szavára, és azon az úton jártam, a melyre engem az Úr elküldött; és elhoztam Agágot, az Amálekiták királyát, és az Amálekitákat elpusztítottam.

20 И сказал Саул Самуилу: я послушал гласа Господа и пошел в путь, куда послал меня Господь, и привел Агага, царяАмаликитского, а Амалика истребил;

20. І відказав Саул Самуїлові: Я послухав повелїння Господнього: у поход, що в його вислав мене Господь, я пійшов, і Амаликийського царя Агага привів, і Амалика вигубив,

21. Mutta väki on ottanut saaliista lampaita ja raavaita, parhaan osan siitä, mikä oli vihitty tuhon omaksi, uhrataksensa ne Herralle, sinun Jumalallesi, Gilgalissa.

21. Mutta väki on ottanut saaliista, lampaita ja karjaa: ne parhaat kirotuista, uhrataksensa Gilgalissa Herralle sinun Jumalalles.

21. Mutta wäki on ottanut saalista lambaita ja carja ne parhat kirotuista uhrataxens Gilgalis HERralle sinun Jumalalles.

21 But the people took of the spoil, sheep and oxen, the chief of the devoted things, to sacrifice to Jehovah your God in Gilgal.

21. But the people took of the spoil, sheep and oxen, the chief of the things which should have been utterly destroyed, to sacrifice unto the LORD thy God in Gilgal.

21. men Folket tog af Rovet smaat Kvæg og stort Kvæg, det ypperste af det, som var sat i Band, for at ofre til Herren din Gud i Gilgal.

21. Men folket hafver tagit af rofvet får och fä, det bästa af de spillgifno, till att offra det Herranom dinom Gud i Gilgal.

21. Ja rahwas on sest sagist puddolojuksid ja weiksid wotnud, sedda parremat sest ärrakautawast, et ta sedda piddi Jehowale so Jummalale Kilgalis ohwerdama.

21. Bet žmonės ėmė iš grobio geriausias avis ir galvijus, kurie turėjo būti sunaikinti, norėdami aukoti Viešpačiui, tavo Dievui, Gilgale’‘.

21. Aber das Volk hat vom Raub genommen, Schafe und Rinder, das Beste unter dem Verbannten, dem HERRN deinem Gott, zu opfern in Gilgal.

21. Mais le peuple a pris sur le butin des brebis et des bœufs, comme prémices de l'interdit, pour sacrifier à l'Éternel, ton Dieu, à Guilgal.

21. Mas el pueblo tomó del despojo ovejas y vacas, las primicias del anatema, para sacrificarlas a Jehová tu Dios en Galgal.

21 Het volk nu heeft genomen van den roof, schapen en runderen, het voornaamste van het verbannene, om den HEERE, uw God, op te offeren te Gilgal.

21. Ale lud pobrał z korzyści owce i woły co przedniejsze z przeklęstwa, aby je ofiarował Panu, Bogu twemu, w Galgal.

21. A nép azonban elvette a prédából a megsemmisítésre rendelt juhoknak és ökröknek javát, hogy megáldozza az Úrnak, a te Istenednek Gilgálban.

21 народ же из добычи, из овец и волов, взял лучшее из заклятого,для жертвоприношения Господу Богу твоему, в Галгале.

21. Тільки люд взяв вівцї й корови із нашого лупу, що найкрасше з проклятого, щоб у Галгалї принести в жертву Господеві, твойму Богові.

22. Silloin Samuel sanoi: Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva.

22. Mutta Samuel sanoi: kelpaako Herralle paremmin polttouhri ja uhri, kuin että sinä kuulisit Herran äänen? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri, ja totella parempi kuin oinasten lihavuus.

22. Mutta Samuel sanoi: kelpaco HERralle paremmin polttouhri ja uhri cuins cuulisit HERran änen? Cadzo cuuliaisus on parembi cuin uhri ja totella parembi cuin oinasten lihawus.

22 And Samuel said, Has Jehovah as great delight in burnt offerings and sacrifices, as in obeying the voice of Jehovah? Behold, to obey is better than sacrifice and to listen than the fat of rams.

22. And Samuel said, Hath the LORD as great delight in burnt offerings and sacrifices, as in obeying the voice of the LORD? Behold, to obey is better than sacrifice, and to hearken than the fat of rams.

22. Men Samuel sagde: Mon Herren har Behag i Brændofre og Slagtofre, saaledes som i Lydighed mod Herrens Røst? se, at adlyde er bedre end Offer og at være hørsom end det fede af Vædre.

22. Men Samuel sade: Menar du att Herren hafver lust till offer och bränneoffer, såsom dertill, att man lyder Herrans röst? Si, lydnad är bättre än offer, och höra till är bättre än det feta af vädrar.

22. Ja Samuel ütles: Kas JEHOWALE peaks pölletamisse- ja tappa-ohwridest ni hea meel ollema, kui sest, kui kegi JEHOWA sanna kuleb? wata sanna kuulma on parram kui tappa-ohwer; tähhele pannema on parrem, kui järade rasw.

22. Samuelis atsakė: ‘‘Argi Viešpats labiau vertina deginamąsias aukas ir atnašas, negu paklusnumą Viešpaties balsui? Paklusti yra geriau negu aukoti ir klausyti yra geriau už avinų taukus.

22. Samuel aber sprach: Meinst du, daß der HERR Lust habe am Opfer und Brandopfer gleich wie am Gehorsam gegen die Stimme des Herrn? Siehe, Gehorsam ist besser denn Opfer, und Aufmerken besser denn das Fett von Widdern;

22. Alors Samuel dit: L'Éternel prend-il plaisir aux holocaustes et aux sacrifices, comme à ce qu'on obéisse à la voix de l'Éternel? Voici, obéir vaut mieux que sacrifice; être attentif vaut mieux que la graisse des moutons;

22. Y Samuel dijo: ¿Tiene Jehová tanto contentamiento con los holocaustos y víctimas, como con obedecer a la palabra de Jehová? Ciertamente el obedecer es mejor que los sacrificios: y el escuchar, que el sebo de los carneros.

22 Doch Samuel zeide: Heeft de HEERE lust aan brandofferen, en slachtofferen, als aan het gehoorzamen van de stem des HEEREN? Zie, gehoorzamen is beter dan slachtoffer, opmerken dan het vette der rammen.

22. I rzekł Samuel: Izali się tak kocha Pan w całopaleniach i w ofiarach, jako gdy kto słucha głosu Paóskiego? oto, posłuszeóstwo lepsze jest niżeli ofiara, a słuchać lepiej jest, niż ofiarować tłustość baranów.

22. Sámuel pedig monda: Vajjon kedvesebb-é az Úr előtt az égő- és véres áldozat, mint az Úr szava iránt való engedelmesség? Ímé, jobb az engedelmesség a véres áldozatnál és a szófogadás a kosok kövérénél!

22 И отвечал Самуил: неужели всесожжения и жертвы столько же приятны Господу, как послушание гласу Господа? Послушание лучше жертвы и повиновение лучше тука овнов;

22. І промовив Самуїл: Чи Господеві такі радощі з усепалень і з колених жертов, як із покори Господньому повелїнню? Нї, покора лучша за жертви, й послух дорожчий від баранячого товщу;

23. Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös hän hyljännyt sinut, etkä sinä enää saa olla kuninkaana.

23. Sillä tottelemattomuus on noituuden synti, ja vastahakoisuus on taikaus ja epäjumalan palvelus: ettäs siis olet hyljännyt Herran sanan, on hän sinun myös hyljännyt, ettei sinun silleen pidä kuningasna oleman.

23. Sillä cuulemattomus on noituden syndi ja wastahacoisus on taikaus ja epäjumalan palwelus. Ettäs sijs olet hyljännyt HERran sanan on hän sinun myös hyljännyt ettei sinun sillen pidä Cuningasna oleman.

23 For rebellion is as the sin of witchcraft and stubbornness is as idolatry and household-idol. Because you have rejected the word of Jehovah, he has also rejected you from being king.

23. For rebellion is as the sin of witchcraft, and stubbornness is as iniquity and idolatry. Because thou hast rejected the word of the LORD, he hath also rejected thee from being king.

23. Thi Genstridighed er en Trolddoms Synd, og Haardnakkethed er Uretfærdighed og Afgudsdyrkelse; efterdi du har forkastet Herrens Ord, da har han og forkastet dig, at du ikke skal være Konge.

23. Förty olydnad är en trolldomssynd, och gensträfvighet är ett afguderi och afgudadyrkan; så, efter du hafver förkastat Herrans ord, hafver han ock förkastat dig; att du icke skall vara Konung.

23. Sest wastopanneminne on önne-andmisse pat, ja wastotörkuminne on tühhi tö ja Terawi-kuiude tenistus: sepärrast et sinna olled Jehowa sanna ärrapölgnud, on ta sind jälle ärrapölgnud, et sa ei jä kunningaks.

23. Nepaklusnumas yra kaip žyniavimo nuodėmė ir užsispyrimas yra kaip stabmeldystė. Kadangi tu atmetei Viešpaties žodį, Jis atmetė tave, kad nebebūtum karaliumi’‘.

23. denn Ungehorsam ist eine Zaubereisünde, und Widerstreben ist Abgötterei und Götzendienst. Weil du nun des HERRN Wort verworfen hast, hat er dich auch verworfen, daß du nicht König seist.

23. Car la rébellion est autant que le péché de divination, et la résistance autant que les idoles et les théraphim. Parce que tu as rejeté la parole de l'Éternel, il t'a aussi rejeté, pour n'être plus roi.

23. Porque pecado es de adivinación la rebelión, e ídolo e idolatría, el quebrantar. Y por cuanto tú desechaste la palabra de Jehová, él también te ha desechado que no seas rey.

23 Want wederspannigheid is een zonde der toverij, en wederstreven is afgoderij en beeldendienst. Omdat gij des HEEREN woord verworpen hebt, zo heeft Hij u verworpen, dat gij geen koning zult zijn.

23. Bo przeciwić się jest jako grzech czarowania, a przestąpić przykazanie jest jako bałwochwalstwo i obrazy; przetoż iżeś odrzucił słowo Paóskie, tedy cię też odrzucił Pan, abyś nie był królem.

23. Mert, mint a varázslásnak bűne, olyan az engedetlenség; és bálványozás és bálványimádás az ellenszegülés. Mivel te megvetetted az Úrnak beszédét, ő is megvetett téged, hogy ne légy király.

23 ибо непокорность есть такой же грех, что волшебство, и противление то же, что идолопоклонство; за то, что ты отверг слово Господа, и Он отверг тебя, чтобы ты не был царем.

23. Бо непослух, се такий гріх, як і чарівництво, а своя воля, се таке як ідолопоклонність; за те, що ти відкинув слово Господнє, відкинув і він тебе, щоб не був ти царем.

24. Saul sanoi Samuelille: Minä olen tehnyt syntiä, kun olen rikkonut Herran käskyn ja sinun sanasi; sillä minä pelkäsin kansaa ja kuulin heidän ääntänsä.

24. Niin sanoi Saul Samuelille: minä olen syntiä tehnyt rikkoissani Herran käskyn ja sinun sanas; sillä minä pelkäsin kansaa ja kuulin heidän äänensä.

24. NIin sanoi Saul Samuelille: minä olen syndiä tehnyt rickoisani HERran käskyn ja sinun sanas: sillä minä pelkäisin Canssa ja cuulin heidän änens.

24 And Saul said to Samuel, I have sinned, for I have transgressed the commandment of Jehovah and your words, because I feared the people and obeyed their voice.

24. And Saul said unto Samuel, I have sinned: for I have transgressed the commandment of the LORD, and thy words: because I feared the people, and obeyed their voice.

24. Da sagde Saul til Samuel: Jeg har syndet ved, at jeg har overtraadt Herrens Befaling og dine Ord; thi jeg frygtede for Folket og adlød dets Røst.

24. Då sade Saul till Samuel: Jag hafver syndat, att jag hafver öfvergångit Herrans befallning och din ord; ty jag fruktade folket, och hörde deras röst.

24. Ja Saul ütles Samueli wasto: Ma ollen patto teinud, et ma ollen Jehowa su sanna ja sinno sannade ülle astnud, et ma rahwast kartsin ja kuulsin nende sanna.

24. Saulius atsakė Samueliui: ‘‘Aš nusidėjau, nes nepaklausiau Viešpaties įsakymo ir tavo žodžių, bet, bijodamas žmonių, paklusau jų balsui.

24. Da sprach Saul zu Samuel: Ich habe gesündigt, daß ich des HERRN Befehl und deine Worte übertreten habe; denn ich fürchtete das Volk und gehorchte ihrer Stimme.

24. Alors Saül répondit à Samuel: J'ai péché; car j'ai transgressé le commandement de l'Éternel et tes paroles, parce que je craignais le peuple, et j'ai obéi à sa voix.

24. Entónces Saul dijo a Samuel: Yo he pecado, que he quebrantado el dicho de Jehová, y tus palabras: porque temí al pueblo, y consentí a la voz de ellos: perdona pues ahora mi pecado,

24 Toen zeide Saul tot Samuel: Ik heb gezondigd, omdat ik des HEEREN bevel en uw woorden overtreden heb; want ik heb het volk gevreesd en naar hun stem gehoord.

24. Tedy rzekł Saul do Samuela: Zgrzeszyłem, żem przestąpił rozkazanie Paóskie i słowa twoje, gdyżem się bał ludu, i usłuchałem głosu ich.

24. Akkor monda Saul Sámuelnek: Vétkeztem, mert megszegtem az Úrnak szavát és a te beszédedet; de mivel féltem a néptől, azért hallgattam szavokra.

24 И сказал Саул Самуилу: согрешил я, ибо преступил повеление Господа и слово твое; но я боялся народа и послушал голоса их;

24. І каже Саул Самуїлові: Провинив я, переступивши Господнє повелїннє і твій розпорядок; тільки ж я бояв ся люду, тим і вволив його волю.

25. Anna nyt minulle syntini anteeksi ja palaja minun kanssani, niin minä kumartaen rukoilen Herraa.

25. Anna siis nyt minulle tämä synti anteeksi, ja palaja minun kanssani, että minä kumartaisin ja rukoilisin Herraa.

25. Anna sijs minulle tämä syndi andexi ja palaja minun cansani että minä rucoilisin HERra.

25 Now therefore, I beseech you, pardon my sin and turn again with me that I may worship Jehovah.

25. Now therefore, I pray thee, pardon my sin, and turn again with me, that I may worship the LORD.

25. Og nu, kære, borttag min Synd, og vend tilbage med mig, saa vil jeg tilbede for Herren.

25. Och nu förlåt mig den synden, och vänd tillbaka med mig, att jag må tillbedja Herran.

25. Agga nüüd anna, pallun ma, minno pat andeks ja tulle minnoga taggasi, et ma Jehowat kummardan.

25. Prašau, atleisk mano nuodėmę ir grįžk su manimi, kad galėčiau pagarbinti Viešpatį’‘.

25. Und nun vergib mir die Sünden und kehre mit mir um, daß ich den HERRN anbete.

25. Mais maintenant, je te prie, pardonne mon péché, et reviens avec moi, et je me prosternerai devant l'Éternel.

25. Y vuelve conmigo para que adore a Jehová.

25 Nu dan, vergeef mij toch mijn zonde, en keer met mij wederom, dat ik den HEERE aanbidde.

25. A teraz znieś proszę grzech mój, a wróć się ze mną, abym się pokłonił Panu.

25. Most azért bocsásd meg az én vétkemet, és térj vissza velem, hogy könyörögjek az Úrnak.

25 теперь же сними с меня грех мой и воротись со мною, чтобы я поклонился Господу.

25. Тепер же здійми з мене гріх мій і вернись ізо мною: я поклонюсь Господеві.

26. Samuel sanoi Saulille: Minä en palaja sinun kanssasi; sillä sinä olet hyljännyt Herran sanan, ja Herra on myös hyljännyt sinut, niin että et enää saa olla Israelin kuninkaana.

26. Samuel sanoi Saulille: en minä palaja sinun kanssas; sillä sinä olet hyljännyt Herran sanan, ja Herra on myös sinun hyljännyt, niin ettei sinun pidä oleman Israelin kuninkaana.

26. Samuel sanoi Saulille: en minä palaja sinun cansas: sillä sinä olet hyljännyt HERran sanan ja HERra on myös sinun hyljännyt nijn ettei sinun pidä oleman Israelin Cuningan.

26 And Samuel said to Saul, I will not return with you, for you have rejected the word of Jehovah and Jehovah has rejected you from being king over Israel.

26. And Samuel said unto Saul, I will not return with thee: for thou hast rejected the word of the LORD, and the LORD hath rejected thee from being king over Israel.

26. Da sagde Samuel til Saul: Jeg vil ikke vende tilbage med dig; thi du har forkastet Herrens Ord, og Herren har forkastet dig, at du ikke skal være Konge over Israel.

26. Samuel sade till Saul: Jag vänder intet om med dig; ty du hafver förkastat Herrans ord, och Herren hafver ock förkastat dig, att du icke skall vara Konung öfver Israel.

26. Ja Samuel ütles Sauli wasto: Ei ma tulle soga taggasi, sest sa olled Jehowa sanna ärrapölgnud, ja Jehowa pölgab sind ka ärra, et sa ei pea Israeli ülle kunningaks mitte jäma.

26. Bet Samuelis atsakė Sauliui: ‘‘Aš neisiu su tavimi. Kadangi tu atmetei Viešpaties žodį, Viešpats atmetė tave, kad nebūtum Izraelio karaliumi’‘.

26. Samuel sprach zu Saul: Ich will nicht mit dir umkehren; denn du hast des HERRN Wort verworfen, und der HERR hat dich auch verworfen, daß du nicht König seist über Israel.

26. Et Samuel dit à Saül: Je ne retournerai point avec toi; car tu as rejeté la parole de l'Éternel, et l'Éternel t'a rejeté, pour n'être plus roi d'Israël.

26. Y Samuel respondió a Saul: No volveré contigo; porque desechaste la palabra de Jehová, y Jehová te ha desechado que no seas rey sobre Israel.

26 Doch Samuel zeide tot Saul: Ik zal met u niet wederkeren; omdat gij het woord des HEEREN verworpen hebt, zo heeft u de HEERE verworpen, dat gij geen koning over Israel zult zijn.

26. I rzekł Samuel do Saula: Nie wrócę się z tobą; gdyżeś odrzucił słowo Paóskie, ciebie też odrzucił Pan, abyś nie był królem nad Izraelem.

26. Sámuel pedig monda Saulnak: Nem térek vissza veled, mert megvetetted az Úrnak beszédét, és az Úr is megvetett téged, hogy ne légy király Izráel felett.

26 И отвечал Самуил Саулу: не ворочусь я с тобою, ибо ты отверг слово Господа, и Господь отверг тебя, чтобы ты не был царем над Израилем.

26. І відказав Самуїл Саулові: Не вернусь із тобою, бо зневажив єси полїннє Господнє, тим і Господь відкинув тебе, щоб не був ти царем над Ізраїлем.

27. Kun sitten Samuel kääntyi menemään pois, tarttui Saul hänen viittansa liepeeseen, niin että se repesi.

27. Kuin Samuel käänsi itsensä menemään pois, otti hän hänen hameensa liepeestä kiinni, ja se repesi.

27. Ja cosca Samuel käänsi idzens menemän pois otti hän hänen hamens liepestä kijnni ja se repeis.

27 And as Samuel turned about to go away, (Saul) laid hold upon the skirt of his robe and it tore.

27. And as Samuel turned about to go away, he laid hold upon the skirt of his mantle, and it rent.

27. Der Samuel vendte sig omkring for at gaa, da holdt han fast ved Fligen af hans, Kappe, og den blev reven itu.

27. Och som Samuel vände sig om, till att gå sina färde, fattade han honom i hans kjortels flik, och hon refs sönder.

27. Ja Samuel pöris taggasi ärraminnema: agga Saul hakkas ta kue ölmast kinni, et se löhki kärrises.

27. Samueliui apsisukus eiti, Saulius nutvėrė už jo apsiausto skverno ir tas suplyšo.

27. Und als Samuel sich umwandte, daß er wegginge, ergriff er ihn bei einem Zipfel seines Rocks, und er zerriß.

27. Et comme Samuel se tournait pour s'en aller, Saül saisit le pan de son manteau, qui se déchira.

27. Y volviéndose Samuel para irse, él echó mano del canto de su capa, y rompióse.

27 Als zich Samuel omkeerde om weg te gaan, zo greep hij een slip van zijn mantel en zij scheurde.

27. A gdy się odwrócił Samuel, żeby odszedł, uchwycił skrzydło płaszcza jego, i oderwało się.

27. És mikor megfordula Sámuel, hogy elmenjen, megragadta felső ruhájának szárnyát, és leszakada.

27 И обратился Самуил, чтобы уйти. Но Саул ухватился за крайодежды его и разодрал ее.

27. Як же обернувся Самуїл ійти, той ухопив полу одежі його, та й одідрав її.

28. Ja Samuel sanoi hänelle: Herra on tänä päivänä reväissyt Israelin kuninkuuden sinulta ja antanut sen toiselle, joka on sinua parempi.

28. Niin sanoi Samuel hänelle: Herra on tänäpänä repinyt Israelin valtakunnan sinulta ja antanut sen lähimmäiselles, joka parempi on sinua.

28. Nijn sanoi Samuel hänelle: HERra on tänäpänä repinyt Israelin waldacunnan sinulda ja andanut sinun lähimmäiselles joca parambi on sinua.

28 And Samuel said to him, Jehovah has torn the kingdom of Israel from you this day and has given it to a neighbor of your, who is better than you.

28. And Samuel said unto him, The LORD hath rent the kingdom of Israel from thee this day, and hath given it to a neighbour of thine, that is better than thou.

28. Da sagde Samuel til ham: Herren har i Dag revet Israels Kongerige fra dig, og han har givet det til din Næste, som er bedre end du.

28. Då sade Samuel till honom: Herren hafver i denna dag rifvit Israels Konungarike ifrå dig, och gifvit dinom nästa, den bättre är än du.

28. Ja Samuel ütles temma wasto: Jehowa on tänna sinno peält Israeli kunningriki löhki kärristand, ja annud sedda so liggimessele, kes parram sind.

28. Ir Samuelis jam pasakė: ‘‘Viešpats šiandien atplėšė nuo tavęs Izraelio karalystę ir ją atidavė tavo artimui, geresniam už tave.

28. Da sprach Samuel zu ihm: Der HERR hat das Königreich Israel heute von dir gerissen und deinem Nächsten gegeben, der besser ist denn du.

28. Alors Samuel lui dit: L'Éternel a aujourd'hui déchiré le royaume d'Israël de dessus toi, et il l'a donné à ton prochain, qui est meilleur que toi.

28. Entónces Samuel le dijo: Jehová ha rompido hoy de tí el reino de Israel, y lo ha dado a tu prójimo, mejor que tú.

28 Toen zeide Samuel tot hem: De HEERE heeft heden het koninkrijk van Israel van u afgescheurd, en heeft het aan uw naaste gegeven, die beter is dan gij.

28. Tedy mu rzekł Samuel: Oderwał Pan królestwo Izraelskie dzisiaj od ciebie, i dał je bliźniemu twemu, lepszemu niżeś ty.

28. Akkor monda néki Sámuel: Elszakítá tőled az Úr a mai napon Izráelnek királyságát, és adta azt felebarátodnak, a ki jobb náladnál.

28 Тогда сказал Самуил: ныне отторг Господь царство Израильское оттебя и отдал его ближнему твоему, лучшему тебя;

28. І рече йому Самуїл: нинї відірвав від тебе Господь царюваннє над Ізраїлем і віддав його ближньому твому, лучшому за тебе;

29. Ja hän, joka on Israelin kunnia, ei valhettele eikä kadu; sillä hän ei ole ihminen, että hän katuisi.

29. Ja Israelin sankari ei valehtele eikä kadu; sillä ei hän ole ihminen, että hän katuis.

29. Ja Israelin Sangar ei walehtele eikä sitä cadu: sillä ei hän ole ihminen joca catua taita.

29 And also the Strength of Israel will not lie nor repent, for he is not a man that he should repent.

29. And also the Strength of Israel will not lie nor repent: for he is not a man, that he should repent.

29. Og han, som er Israels Herlighed, lyver ikke, og det skal ikke angre ham; thi han er ikke et Menneske, at han skulde angre.

29. Ljuger icke heller Hjelten i Israel, eller låter sig ångra; ty han är ingen menniska, att han sig något ångra låter.

29. Ja ka Israeli löpmatta Joud ei walleta egga kahhetse mitte: sest # ta polle mitte innimenne, et ta peaks kahhetsema.

29. Izraelio Galybė nemeluoja ir nepersigalvoja, nes Jis ne žmogus, kad persigalvotų’‘.

29. Auch lügt der Held in Israel nicht, und es gereut ihn nicht; denn er ist nicht ein Mensch, daß ihn etwas gereuen sollte.

29. Et même, celui qui est la force d'Israël ne mentira point, et ne se repentira point; car il n'est pas un homme pour se repentir.

29. Y aun el Vencedor de Israel no mentirá, ni se arrepentirá: porque no es hombre para que se arrepienta.

29 En ook liegt Hij, Die de Overwinning van Israel is, niet, en het berouwt Hem niet; want Hij is geen mens, dat Hem iets berouwen zou.

29. A zaisteć Mocarz Izraelski nie skłamie, ani będzie żałował; bo nie jest człowiekiem, aby miał żałować.

29. Izráelnek erőssége pedig nem hazudik, és semmit meg nem bán, mert nem ember ő, hogy valamit megbánjon.

29 и не скажет неправды и не раскается Верный Израилев; ибо не человек Он, чтобы раскаяться Ему.

29. І не скаже неправди, і не буде каятись Побідник в Ізраїлї, бо він не чоловік, щоб каятись.

30. Hän vastasi: Minä olen syntiä tehnyt; mutta osoita minulle kuitenkin se kunnia kansani vanhimpien edessä ja Israelin edessä, että palajat minun kanssani, niin minä kumartaen rukoilisin Herraa, sinun Jumalaasi.

30. Mutta hän sanoi: minä olen syntiä tehnyt. Tee siis minulle nyt kunnia minun kansani vanhimpain edessä ja Israelin edessä ja palaja minun kanssani, että minä kumartaen rukoilisin Herraa sinun Jumalaas.

30. Mutta hän sanoi: minä olen syndiä tehnyt. Tee sijs minulle nyt se cunnia nijden wanhemmitten edesä minun Canssastani ja Israelin ja palaja minun cansani että minä rucoilisin HERra sinun Jumalatas.

30 Then he said, I have sinned. I beseech you, yet honor me now before the elders of my people and before Israel and turn again with me, that I may worship Jehovah your God.

30. Then he said, I have sinned: yet honour me now, I pray thee, before the elders of my people, and before Israel, and turn again with me, that I may worship the LORD thy God.

30. Og han sagde: Jeg har syndet, men, kære, ær mig nu for mit Folks Ældste og for Israel; og vend tilbage med mig, at jeg maa tilbede for Herren din Gud.

30. Men han sade: Jag hafver syndat; så gör mig dock du den ärona inför de äldsta af mitt folk, och för Israel, och vänd om med mig, att jag må tillbedja Herran din Gud.

30. Ja temma ütles: Ma ollen patto teinud; et auusta mind nüüd mo rahwa wannematte ees ja Israeli ees, ja tulle moga jälle taggasi, et ma Jehowat so Jummalat kummardan.

30. Saulius tarė: ‘‘Aš nusidėjau. Tačiau dabar, prašau, pagerbk mane tautos vyresniųjų bei Izraelio akivaizdoje ir grįžk su manimi, kad galėčiau pagarbinti Viešpatį, tavo Dievą’‘.

30. Er aber sprach: Ich habe gesündigt; aber ehre mich doch jetzt vor den Ältesten meines Volks und vor Israel und kehre mit mir um, daß ich den HERRN, deinen Gott, anbete.

30. Et Saül répondit: J'ai péché; maintenant honore-moi, je te prie, en présence des anciens de mon peuple, et en présence d'Israël; et reviens avec moi, et je me prosternerai devant l'Éternel ton Dieu.

30. Y él dijo: Yo he pecado: mas ruégote que me honres delante de los ancianos de mi pueblo, y delante de Israel, y vuelve conmigo, para que adore a Jehová tu Dios.

30 Hij dan zeide: Ik heb gezondigd; eer mij toch nu voor de oudsten mijns volks, en voor Israel; en keer wederom met mij, dat ik den HEERE, uw God, aanbidde.

30. A on rzekł: Zgrzeszyłem; wszakże uczcij mię proszę przed starszymi ludu mego, i przed Izraelem, a wróć się zemną, abym się pokłonił Panu, Bogu twemu.

30. És ő monda: Vétkeztem, mindazáltal becsülj meg engem népemnek vénei előtt és Izráel előtt, és velem térj vissza, hogy könyörögjek az Úrnak, a te Istenednek.

30 И сказал Саул : я согрешил, но почти меня ныне пред старейшинами народа моего и пред Израилем и воротись со мною, и я поклонюсь Господу Богу твоему.

30. І сказав Саул: Провинив я, однакже хоч покажи менї шану в очах громадських мужів мого люду і перед Ізраїлем тим, що вернешся зо мною, щоб я поклонився перед Господом, Богом твоїм.

31. Niin Samuel palasi Saulin jäljessä; ja Saul kumartaen rukoili Herraa.

31. Ja Samuel käänsi itsensä ja seurasi Saulia; ja Saul rukoili Herraa.

31. Ja Samuel käänsi idzens ja palais hänen cansans ja Saul rucoili HERra.

31 So Samuel turned again after Saul and Saul worshiped Jehovah.

31. So Samuel turned again after Saul; and Saul worshipped the LORD.

31. Saa vendte Samuel tilbage med Saul, og Saul tilbad for Herren.

31. Så vände då Samuel om, och följde Saul, så att Saul tillbad Herran.

31. Ja Samuel läks taggasi Sauli järrele, ja Saul kummardas Jehowat.

31. Samuelis sugrįžo su Sauliumi, ir Saulius pagarbino Viešpatį.

31. Also kehrte Samuel um und folgte Saul nach, daß Saul den HERRN anbetete.

31. Samuel retourna donc, et suivit Saül; et Saül se prosterna devant l'Éternel.

31. Y volvió Samuel tras Saul, y adoró Saul a Jehová.

31 Toen keerde Samuel wederom Saul na; en Saul aanbad den HEERE.

31. Wróciwszy się tedy Samuel szedł za Saulem, i pokłonił się Saul Panu.

31. Visszatére azért Sámuel Saullal, és könyörgött Saul az Úrnak.

31 И возвратился Самуил за Саулом, и поклонился Саул Господу.

31. І вернувся Самуїл і йшов за Саулом, і впав Саул ниць перед Господом.

32. Ja Samuel sanoi: Tuokaa minun eteeni Agag, Amalekin kuningas. Ja Agag tuli iloisesti hänen eteensä; ja Agag sanoi: Totisesti on katkera kuolema väistynyt pois.

32. Ja Samuel sanoi: antakaat Agagin tulla minun tyköni, Amalekilaisten kuninkaan. Ja Agag tuli rohkiasti hänen eteensä ja sanoi: totisesti kuoleman katkeruus on paennut.

32. JA Samuel sanoi: anna tulla minun tygöni Agag Amalechiterein Cuningas. Ja Agag tuli rohkiast hänen eteens ja sanoi: totisest cuoleman catkerus on paennut.

32 Then Samuel said, Bring here to me Agag the king of the Amalekites. And Agag came to him cheerfully. And Agag said, Surely the bitterness of death is past.

32. Then said Samuel, Bring ye hither to me Agag the king of the Amalekites. And Agag came unto him delicately. And Agag said, Surely the bitterness of death is past.

32. Da sagde Samuel: Fører Agag, Amalekiternes Konge, frem til mig, og Agag gik til ham lystelig, og Agag sagde: Visseligen, Dødens Beskhed er bortvegen.

32. Och Samuel sade: Låt komma fram för mig Agag, de Amalekiters Konung; och Agag gick dristeliga fram till honom. Och Agag sade: Alltså måste man fördrifva dödsens bitterhet.

32. Ja Samuel ütles: Saatke Agagi Amaleki kunningast seie mo jure; ja Agag läks röömsaste temma jure, ja Agag ütles: Töeste surma kibbedus on ärralahkund.

32. Samuelis įsakė: ‘‘Atveskite pas mane amalekiečių karalių Agagą’‘. Agagas atėjo drebėdamas pas jį ir tarė: ‘‘Tikrai mirties kartumas jau praėjo’‘.

32. Samuel aber sprach: Laßt her zu mir bringen Agag, der Amalekiter König. Und Agag ging zu ihm getrost und sprach: Also muß man des Todes Bitterkeit vertreiben.

32. Puis Samuel dit: Amenez-moi Agag, roi d'Amalek. Et Agag vint à lui gaiement. Et Agag disait: Certainement l'amertume de la mort est passée.

32. Y dijo Samuel: Traédme a Agag rey de Amalec. Y Agag vino a él delicadamente. Y dijo Agag: ciertamente se acercó la amargura de la muerte.

32 Toen zeide Samuel: Breng Agag, den koning der Amalekieten, hier tot mij; Agag nu ging tot hem weeldelijk; en Agag zeide: Voorwaar, de bitterheid des doods is geweken!

32. I rzekł Samuel: Przywiedźcie do mnie Agaga, króla Amalekitskiego; i szedł do niego Agag poważnie, i rzekł Agag: Zaiste uszedłem gorzkości śmierci.

32. Sámuel pedig monda: Hozzátok ide előmbe Agágot, Amálek királyát. És elméne Agág kényesen ő hozzá, és monda Agág: Bizonyára eltávozék a halál keserűsége.

32 Потом сказал Самуил: приведите ко мне Агага, царя Амаликитского. Иподошел к нему Агаг дрожащий, и сказал Агаг: конечно горечь смерти миновалась?

32. Тодї Самуїл повелїв: Приведїте перед мене Амаликийського царя Агага. Дрожучи підійшов Агаг до його й промовив: Чей минула гіркість смертї?

33. Mutta Samuel sanoi: Niinkuin sinun miekkasi on tehnyt vaimoja lapsettomiksi, niin on myös sinun äitisi tuleva lapsettomaksi ennen muita vaimoja. Ja Samuel hakkasi Agagin kappaleiksi Herran edessä Gilgalissa.

33. Samuel sanoi: niinkuin sinun miekkas on tehnyt vaimot lapsettomaksi, niin pitää myös sinun äitis vaimoin seassa lapsetoin oleman; niin Samuel hakkasi Agagin kappeleiksi Herran edessä Gilgalissa.

33. Samuel sanoi: nijncuin sinun mieckas on tehnyt waimot lapsittomaxi nijn pitä myös äitis waimoin seas lapsitoin oleman. Nijn Samuel hackais Agagin cappaleixi HERran edes Gilgalis.

33 And Samuel said, As your sword has made women childless, so will your mother be childless among women. And Samuel hewed Agag in pieces before Jehovah in Gilgal.

33. And Samuel said, As thy sword hath made women childless, so shall thy mother be childless among women. And Samuel hewed Agag in pieces before the LORD in Gilgal.

33. Men Samuel sagde: Ligesom dit Sværd har berøvet Kvinder deres Børn, saa skal iblandt Kvinderne din Moder berøves sine Børn, og Samuel sønderhuggede Agag for Herrens Ansigt i Gilgal.

33. Samuel sade: Såsom ditt svärd hafver gjort qvinnor barnlös, så skall ock din moder blifva barnlös ibland qvinnor. Så högg Samuel Agag i stycker inför Herranom i Gilgal.

33. Ja Samuel ütles: Nenda kui sinno moök on saatnud naesed nende lastest lahti, nenda peab naeste seast so emma lahti sama ennese lastest: ja Samuel raius Agagi löhki Jehowa ees Kilgalis.

33. Samuelis tarė: ‘‘Kaip tavo kardas atimdavo moterims vaikus, taip tavo motina tepasilieka bevaikė’‘. Ir Samuelis sukapojo Agagą į gabalus Viešpaties akivaizdoje Gilgale.

33. Samuel sprach: Wie dein Schwert Weiber ihrer Kinder beraubt hat, also soll auch deine Mutter der Kinder beraubt sein unter den Weibern. Also hieb Samuel den Agag zu Stücken vor dem HERRN in Gilgal.

33. Mais Samuel dit: Comme ton épée a privé des femmes de leurs enfants, ainsi ta mère, entre les femmes, sera privée d'un fils. Et Samuel mit Agag en pièces, devant l'Éternel, à Guilgal.

33. Y Samuel dijo: Como tu espada hizo las mujeres sin hijos; así tu madre será sin hijo entre las mujeres. Entónces Samuel cortó en piezas a Agag delante de Jehová en Galgal.

33 Maar Samuel zeide: Gelijk als uw zwaard de vrouwen van haar kinderen beroofd heeft, alzo zal uw moeder van haar kinderen beroofd worden onder de vrouwen. Toen hieuw Samuel Agag in stukken, voor het aangezicht des HEEREN te Gilgal.

33. Ale rzekł Samuel: Jako osierocił niewiasty miecz twój, tak osierocona będzie nad inne niewiasty matka twoja. I rozsiekał w kęsy Samuel Agaga przed obliczem Paóskiem w Galgal.

33. És monda Sámuel: Miként a te kardod asszonyokat tett gyermektelenekké, úgy legyen gyermektelenné minden asszonyok felett a te anyád! És darabokra vagdalá Sámuel Agágot az Úr előtt Gilgálban.

33 Но Самуил сказал: как меч твой жен лишал детей, так мать твоя между женами пусть лишена будет сына .И разрубил Самуил Агага пред Господом в Галгале.

33. Самуїл же рече: Як твій меч одіймав дїтей у жінок, так нехай і в твоєї матері між другими жінками відойметься син. І розтяв Самуїл Агага на шматки перед Господом у Галгалї.

34. Sitten Samuel lähti Raamaan, mutta Saul meni kotiinsa Saulin Gibeaan.

34. Ja Samuel meni Ramaan, mutta Saul meni huoneeseensa Saulin Gibeaan.

34. Ja Samuel meni Ramathaan mutta Saul meni huoneseens Saulin Gibeaan.

34 Then Samuel went to Ramah and Saul went up to his house to Gibeah of Saul.

34. Then Samuel went to Ramah; and Saul went up to his house to Gibeah of Saul.

34. Og Samuel gik til Rama men Saul drog op til sit Hus i Sauls Gibea.

34. Och Samuel gick bort till Ramath; men Saul drog upp till sitt hus i Gibea Sauls.

34. Ja Samuel läks Rama, ja Saul läks ülles omma kotta Sauli Kibeasse.

34. Samuelis nuėjo į Ramą, o Saulius­ į savo namus Gibėjoje.

34. Und Samuel ging hin gen Rama; Saul aber zog hinauf zu seinem Hause zu Gibea Sauls.

34. Puis Samuel s'en alla à Rama; et Saül monta en sa maison, à Guibea de Saül.

34. Y Samuel se fué a Rama, y Saul subió a su casa en Gabaa de Saul.

34 Daarna ging Samuel naar Rama; en Saul ging op naar zijn huis te Gibea-sauls.

34. Potem odszedł Samuel do Ramaty, a Saul szedł do domu swego, do Gabaa Saulowego.

34. Ezután Sámuel elment Rámába, Saul pedig felment az ő házához Gibeába, Saul városába.

34 И отошел Самуил в Раму, а Саул пошел в дом свой, в Гиву Саулову.

34. Тодї подався Самуїл у Раму, а Саул вернувсь додому в Гиву Саулову.

35. Eikä Samuel enää nähnyt Saulia kuolinpäiväänsä asti, ja Samuel suri Saulia. Mutta Herra katui, että oli tehnyt Saulin Israelin kuninkaaksi.

35. Ja ei nähnyt Samuel enää Saulia kuolemapäivään asti; sillä Samuel murehti Saulia, että Herra oli katunut asettaneensa hänen Israelin kuninkaaksi.

35. Ja ei nähnyt Samuel enämbi Sauli sijhenasti cuin hän cuoli cuitengin murehti Samuel Sauli että HERra oli catunut asettanens hänen Israelin Cuningaxi.

35 And Samuel came no more to see Saul until the day of his death, for Samuel mourned for Saul and Jehovah regretted that he had made Saul king over Israel.

35. And Samuel came no more to see Saul until the day of his death: nevertheless Samuel mourned for Saul: and the LORD repented that he had made Saul king over Israel.

35. Og Samuel besøgte ikke Saul mere indtil sin Døds Dag, thi Samuel sørgede. over Saul; og det angrede Herren, at han havde gjort Saul til Konge over Israel.

35. Och Samuel såg Saul intet mer intilldess han blef död; dock likväl sörjde Samuel för Sauls skull, att Herren hade ångrat sig, att han hade gjort honom till Konung öfver Israel.

35. Ja Samuel ei läinud mitte ennam Sauli waatma omma surma päwani, siiski leinas Samuel Sauli pärrast, et Jehowa piddand kahhetsema, et ta Sauli olli Israeli ülle kunningaks töstnud.

35. Samuelis iki mirties nebematė Sauliaus. Tačiau Samuelis liūdėjo dėl Sauliaus, ir Viešpats gailėjosi padaręs Saulių Izraelio karaliumi.

35. Und Samuel sah Saul fürder nicht mehr bis an den Tag seines Todes. Aber doch trug Samuel Leid um Saul, daß es den HERRN gereut hatte, daß er Saul zum König über Israel gemacht hatte.

35. Et Samuel n'alla plus voir Saül, jusqu'au jour de sa mort; car Samuel pleurait sur Saül, parce que l'Éternel se repentait d'avoir établi Saül roi sur Israël.

35. Y nunca después vió Samuel a Saul en toda su vida: y Samuel lloraba a Saul, porque Jehová se había arrepentido de haber puesto a Saul por rey sobre Israel.

35 En Samuel zag Saul niet meer tot den dag zijns doods toe; evenwel droeg Samuel leed om Saul; en het berouwde den HEERE, dat Hij Saul tot koning over Israel gemaakt had.

35. A już potem więcej Samuel nie widział Saula, aż do dnia śmierci swojej: wszakże żałował Samuel Saula, a Pan też żałował, że uczynił królem Saula nad Izraelem.

35. És Sámuel nem látogatá meg többé Sault egész halálának idejéig; de bánkódék Sámuel Saul miatt. Az Úr pedig megbánta, hogy királylyá tette Sault Izráel felett.

35 И более не видался Самуил с Саулом до дня смерти своей; но печалился Самуил о Сауле, потому что Господь раскаялся, что воцарил Саула над Израилем.

35. І не видався вже Самуїл з Саулом аж по день своєї смертї, та все ж оплакував Самуїл Саула, тому що Господь каявся, що зробив його царем над Ізраїлем.