DANIEL
1812
suuret rautaiset hampaat, söi
ympäriltänsä ja murensi, ja liian
hän tallasi jaloillansa; se oli
myös paljon toisin kuin ne muut
pedot, jotka hänen edellänsä
olivat, ja hänellä oli kymmenen
sarvea.
8. Minä katselin tarkasti sarvia,
ja katso, niiden seassa puhkesi
toinen vähä sarvi, jonka edestä
kolme niistä ensimäisistä sarvista
reväistiin pois; ja katso, sillä
sarvella olivat silmät niinkuin ih-
misen silmät, ja suu joka puhui
suuria asioita.
9. II. Nämät minä näin, siihenasti
että istuimet pantiin, ja vanha-
ikäinen istui, jonka vaatteet oli-
vat lumivalkiat, ja hänen päänsä
hiukset niinkuin puhdas villa; hä-
nen istuimensa oli niinkuin tulen
liekki, ja hänen rattaansa niin-
kuin polttava tuli.
10. Tulinen virta juoksi ja kävi
ulos hänen kasvoinsa edestä;
tuhannen kertaa tuhannen palve-
li häntä, ja sata kertaa tuhannen
tuhatta seisoi hänen edessänsä*;
tuomio pidettiin, ja kirjat avat-
tiin+.
11. Minä katsoin niiden suurten
puhetten äänen tähden, joita se
sarvi puhui; minä katselin, sii-
henasti että peto tapettu oli, ja
hänen ruumiinsa hukkui, ja tu-
leen palamaan heitettiin.
12. Ja muiden petoin valta myös
loppui; sillä heillä oli määrätty
aika ja hetki, kuinka kauvan ku-
kin oleman piti.
13. Minä näin tässä näyssä yöl-
lä, ja katso, yksi tuli taivaan pil-
vissä niinkuin ihmisen poika*; ja
hän tuli hamaan vanha-ikäisen
tykö, ja vietiin hänen eteensä.
14. Ja hän antoi hänelle voiman,
kunnian ja valtakunnan, että
häntä kaikki kansat, sukukunnat
ja kielet palveleman pitää; hänen
valtansa on ijankaikkinen valta,
joka ei huku, ja hänen valtakun-
nallansa ei ole loppua.
15. Minä Daniel hämmästyin sitä
minun hengessäni, ja ne minun
näkyni peljättivät minua.
16. III. Ja minä menin yhden ty-
kö niistä, jotka siinä seisoivat, ja
rukoilin häntä, että hän minulle
näistä kaikista tiedon antais. Ja
hän puhui minun kanssani, ja il-
moitti minulle niiden sanain seli-
tyksen.
17. Nämät neljä suurta petoa
ovat neljä kuningasta, jotka nou-
