TUOMARIEN KIRJA
III. 26. Niin tuli Gaal Ebedin poika ja hänen veljensä, ja menivät Sikemiin;
ja Sikemin päämiehet uskalsivat hänen päällensä,
27. Ja menivät kedolle, ja poimivat viinamäkensä ja sotkuivat, ja iloiten
veisasivat, ja menivät jumalansa huoneeseen, söivät ja joivat, ja kirosivat
AbiMelekiä.
28. Ja Gaal Ebedin poika sanoi: mikä on AbiMelek ja mikä on Sikem, että
me häntä palvelemme? eikö hän ole JerubBaalin poika, ja Sebul hänen
päämiehensä? Palvelkaat paremmin Hemorin Sikemin isän miehiä: miksi
meidän pitää häntä palveleman?
29. Jumala tekis että kansa olis minun käteni alla, että minä ajaisin
AbiMelekin ulos. Niin sanottiin AbiMelekille: enennä sotajoukkos ja käy
ulos.
30. Kuin Sebul, kaupungin päämies, kuuli Gaalin, Ebedin pojan, sanan,
vihastui hän sangen suuresti.
31. Ja lähetti sanansaattajat AbiMelekille salaisesti, sanoen: Katso, Gaal,
Ebedin poika ja hänen veljensä tulivat Sikemiin, tekemään kaupunkia
sinulle vastahakoiseksi.
32. Niin nouse nyt yöllä, sinä ja sinun väkes, joka myötäs on, ja väijy
kedolla;
33. Ja aamulla, kuin aurinko nousee, ole varhain ylhäällä ja karkaa
kaupungin päälle. Ja kuin hän ja se kansa, joka hänen myötänsä on,
tulevat sinun tykös, niin tee hänen kanssansa niin kuin sinun kätes
löytää.
34. AbiMelek nousi yöllä ja kaikki kansa, joka hänen seurassansa oli, ja
asetti vartian Sikemin eteen neljään joukkoon.
35. Ja Gaal, Ebedin poika, kävi kaupungin portin eteen; mutta AbiMelek
nousi väijymisestänsä sen väen kanssa, joka hänen myötänsä oli.
36. Kuin Gaal näki kansan, sanoi hän Sebulille: katso, tuolta tulee
kansan joukko alas vuorten kukkoilta. Ja Sebul sanoi hänelle: sinä näet
vuorten varjon niin kuin ihmiset.
37. Gaal puhui taas ja sanoi: katso, tuolta tulee kansan joukko alas
