VIIDES MOOSEKSEN KIRJA
jylinä ja tulen leimaus, ja paksu pilvi vuoren päälle, ja sangen väkevä
basunan ääni: niin kaikki kansa, jotka leirissä olivat, pelvosta vapisivat.
2 Mos.19:17. Ja Moses johdatti kansan leiristä Jumalaa vastaan, ja he
seisahtivat vuoren alle.
2 Mos.19:18. Mutta koko Sinain vuori suitsi, siitä että Herra astui alas
sen päälle tulessa, ja sen savu kävi ylös niinkuin pätsin savu, niin että
koko vuori sangen kovaan vapisi.
2 Mos.19:19. Ja sen basunan helinä enemmin ja enemmin eneni. Moses
puhui ja Jumala vastasi häntä kuultavasti.
2 Mos.19:20. Kuin nyt Herra oli tullut alas Sinain vuoren kukkulalle, niin
Herra kutsui Moseksen vuoren kukkulalle. Ja Moses astui sinne ylös.
2 Mos.19:21. Niin sanoi Herra hänelle: astu alas ja varoita kansaa, ettei
he kävisi rajan ylitse Herran tykö, häntä näkemään, ja monta heistä
lankeaisi.
2 Mos.19:22. Niin myös papit, jotka Herraa lähestyvät, pitää heitänsä
pyhittämän, ettei Herra heitä hukuttaisi.
2 Mos.19:23. Ja Moses sanoi Herralle: eipä kansa saa astua ylös Sinain
vuorelle; sillä sinä olet meille todistanut ja sanonut: pane rajat vuoren
ympärille, ja pyhitä se.
2 Mos.19:24. Ja Herra sanoi hänelle: mene ja astu alas, ja astu ylös
(jällensä) sinä ja Aaron sinun kanssas; mutta papit ja kansa älkään
lähestykö astumaan ylös Herran tykö, ettei hän heitä hukuttaisi.
2 Mos.19:25. Ja Moses astui alas kansan tykö ja sanoi nämät heille.
2 Mos.20:I. Ja Jumala puhui kaikki nämät sanat, sanoen:
2 Mos.20:2. (1) Minä (olen) Herra sinun Jumalas*; joka sinun Egyptin
maalta orjuuden huoneesta ulos vienyt olen+.
2 Mos.20:3. Ei sinun pidä muita jumalia pitämän minun edessäni.
2 Mos.20:4. Ei sinun pidä tekemän sinulles kuvaa eikä jonkun muotoa,
niiden jotka ylhäällä taivaassa ovat, eli niiden, jotka alhaalla ovat maan
päällä, eikä niiden, jotka vesissä maan alla ovat.
2 Mos.20:5. Ei sinun pidä kumartaman niitä, eikä myös palveleman niitä:
