APOSTOLI P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
yhdeksänkymmenen ajastaikainen synnyttäneekö?
1 Mos.18:11. Mutta Abraham ja Saara olivat vanhat ja ijälliseksi
joutuneet; niin että Saaralta olivat lakanneet vaimolliset menot.
20. Mutta ei hän epäillyt ensinkään Jumalan lupauksesta epäuskolla,
vaan oli vahva* uskossa ja antoi Jumalalle kunnian,
Hebr.11:17. Uskon kautta uhrasi Abraham Isaakin, kuin hän kiusattiin, ja
uhrasi ainokaisensa*, kuin hän jo oli lupaukset saanut,
Hebr.11:18. Josta sanottu oli: Isaakissa kutsutaan sinulle siemen,
21. Ja oli täydellisesti vahva siitä, että mitä Jumala lupaa, sen hän myös
voi tehdä.
Ps.115:3. Mutta meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikänä hän tahtoo,
sen hän tekee.
Luuk.1:37. Sillä ei Jumalan edessä ole yhtään asiaa mahdotointa.
22. Sen tähden se on myös hänelle vanhurskaudeksi luettu.
23. Niin ei se ole ainoastaan hänen tähtensä kirjoitettu*, että se hänelle
luettu oli,
Rom.15:4. Sillä mitä ennen kirjoitettu on, se on meille opiksi kirjoitettu*,
että meillä kärsivällisyyden ja Raamattuin lohdutuksen kautta toivo olis.
24. Vaan myös meidän tähtemme, joille se myös pitää luettaman, kuin
me sen päälle uskomme, joka meidän Herran Jesuksen kuolleista
herätti,
Ap. T.2:24. Jonka Jumala herätti ylös* ja päästi kuoleman kivuista, että
se oli mahdotoin, että hän piti siltä pidettämän.
Ap. T.2:32. Tämän Jesuksen on Jumala herättänyt*, jonka todistajat me
kaikki olemme.
25. Joka meidän synteimme tähden on annettu ulos*, ja meidän