APOSTOLI P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
Gal.3:18. Sillä jos perintö on laista, niin ei se silleen ole lupauksesta*;
mutta Jumala on sen Abrahamille lupauksen kautta lahjoittanut.
Gal.3:28. Ei ole tässä Juudalainen eli Grekiläinen, ei orja eli vapaa, ei
mies eli vaimo; sillä te olette kaikki yksi* Kristuksessa Jesuksessa.
Gal.3:29. Mutta jos te olette Kristuksen, niin te olette myös Abrahamin
siemen ja lupauksen jälkeen perilliset.
III. 17. (Niin kuin kirjoitettu on: minä asetin sinun monen pakanan isäksi*)
Jumalan edessä, jonka hän uskonut on, joka kuolleet eläväksi tekee ja
kutsuu ne, jotka ei ole, niin kuin ne olisivat.
1 Mos.17:5. Sen tähden ei sinua pidä enää kutsuttaman Abram; mutta
Abrahamin pitää oleman sinun nimes: sillä minä olen tehnyt sinun paljon
kansan isäksi.
18. Ja hän uskoo sen toivon, jossa ei toivoa ollut, että hänen piti
oleman monen pakanan isän, sen jälkeen kuin hänelle sanottu oli: niin
pitää sinun siemenes oleman.
1 Mos.15:4. Ja katso, Herran sana tuli hänen tykönsä, sanoen: ei
tämä
sinua peri: vaan joka sinun ruumiistas tulee, se tulee sinun perillisekses.
1 Mos.15:5. Niin hän vei hänen ulos, ja sanoi: katso taivaasen ja lue
tähdet, jos sinä ne taidat lukea. Ja sanoi hänelle: niin sinun siemenes
on oleva.
Hebr.11:12. Sen tähden myös yhdestä, joka niin jo kuollut oli, syntyi
monta, niin kuin tähtiä on taivaassa* ja niin kuin santaa meren
rannassa, joka epälukuinen on.
19. Ja ei hän tullut heikoksi uskossa eikä katsonut kuollutta
ruumistansa, ehkä hän jo lähes sadan ajastajan vanha oli, eikä Saaran
kuollutta kohtua.
1 Mos.17:17. Ja Abraham lankesi kasvoillensa ja naurahti, ja sanoi
sydämessänsä: syntyneekö sadanajastaikaiselle poika? ja Saara
