APOSTOLI P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
vanhurskaudeksi.
Gal.3:18. Sillä jos perintö on laista, niin ei se silleen ole lupauksesta*;
mutta Jumala on sen Abrahamille lupauksen kautta lahjoittanut.
14. Sillä jos ne, jotka laista ovat, ovat perilliset, niin usko on turha ja
lupaus on hukkaan tullut.
15. Sillä laki kehoittaa vihan*; sillä missä ei lakia ole, ei siellä ole myös
ylitsekäymistä+.
1 Kor.15:56. Mutta kuoleman ota on synti ja synnin voima on laki.
Joh.15:22. Jos en minä olisi tullut ja heitä puhutellut, niin ei heillä olisi
syntiä; mutta nyt ei heillä ole, millä he syntinsä verhoovat.
III. Rom.3:20. Sen tähden ettei yksikään liha taida lain töiden kautta
hänen edessänsä vanhurskautetuksi tulla*; sillä lain kautta synnin tunto
tulee+.
Rom.5:13. Sillä lakiin asti oli synti maailmassa; mutta missä ei lakia ole,
ei siellä syntiä lueta.
Rom.5:20. Mutta laki on myös tähän tullut*, että synti suuremmaksi
tuttaisiin; mutta kussa synti on suureksi tuttu, siinä on armo
ylönpalttiseksi tuttu+:
Rom.7:8. Mutta synti otti tilan käskystä ja kehoitti minussa kaikkinaisen
himon; sillä ilman lakia oli synti kuollut.
Rom.7:10. Ja minä kuolin: ja niin löydettiin, että käsky, joka minulle oli
elämäksi*, tuli minulle kuolemaksi.
16. Sen tähden tulee se uskosta, että sen pitää armosta oleman: että
se lupaus pitää vahva oleman kaikelle siemenelle, ei sille ainoastaan,
joka lain alla on, mutta myös sille, joka Abrahamin uskosta on, joka on
meidän kaikkein isämme,
Gal.3:16. Lupaukset ovat tosin Abrahamille ja hänen siemenellensä
annetut*; ei hän sano: ja siemenille, niin kuin monesta, vaan niin kuin
yhdestä: ja sinun siemenessäs, joka on Kristus.
