PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
palvellen Jumalaa yötä ja päivää. Tämän toivon tähden kannetaan
Juudalaisilta minun päälleni, rakas kuningas Agrippa.
8. Miksi se luotaan mahdottomaksi uskoa teidän tykönänne, että Jumala
kuolleet herättää?
9. Minä tosin luulin itselläni, että minun piti paljo vastahakoisuutta
tekemän Jesuksen Natsarealaisen nimeä vastaan,
Ap. T.8:3. Mutta Saulus raateli seurakuntaa ja kävi huone huoneelta, otti
miehet ja vaimot ja panetti vankiuteen.
Ap. T.9:2. Ja anoi häneltä kirjaa Damaskuun synagogain tykö, että kutka
ikänä hän sen tien miehistä eli vaimoista löytäis, ne hän olis vienyt
sidottuna Jerusalemiin.
Ap. T.22:4. Ja olen tätä tietä vainonnut kuolemaan asti, sitoin ja antain
ylön vankiuteen sekä miehiä että vaimoja*,
10. Niin kuin minä myös tein Jerusalemissa, ja salpasin monta pyhää
vankihuoneisiin, kuin minä ylimmäisiltä papeilta olin saanut vallan; ja
kuin he tapettiin, mielistyin minä heidän tuomioonsa,
11. Ja rankaisin heitä usein jokaisessa synagogassa, ja vaadin heitä
pilkkaamaan, ja olin heitä vastaan ylönpalttisesti vimmattu, ja vainosin
heitä hamaan ulkokaupunkeihin.
12. Jonka tähden minä myös matkustin Damaskuun ylimmäisten pappein
voimalla ja käskyllä.
13. Puolipäivän aikaan, rakas kuningas, näin minä tiellä yhden
kirkkauden taivaasta*, kirkkaamman kuin auringon paisteen, joka valkeus
ympäri valaisi minun ja ne, jotka minun kanssani vaelsivat.
Ap. T.9:3. Mutta kuin hän matkusti, tapahtui, että hän Damaskua lähestyi,
ja äkisti leimahti valkeus taivaasta ympäri häntä.
Ap. T.22:6. Niin tapahtui minun matkassa ollessani ja lähestyissäni
Damaskua puolipäivän aikaan, että suuri kirkkaus valaisi äkisti* taivaasta
minua ympäri.
